Vapailla suunnilla ja monilla luterilaisilla herätysliikkeillä on itse asiassa aika paljon yhteisiä lauluja.
En laula heidän laulujaan. Edes kirkossa. Ja tämä kirkon uskonelämän turmeleminen onkin osaltaan karkoittanut minut kirkosta.
Kirkko ei enää ole se tuttu ja turvallinen, joka se oli vielä muutama vuosikymmen sitten. Sinne on tuotu paljon epäasiallista hömppää vapaista suunnista ja se on vapaiden suuntien tarkoituskin. Heillä on vuosikymmeniä ollut ihan agenda tuoda omat oppinsa kirkkoon, joka heidän mukaansa ei ole oikeiden uskovien seurakunta.
Siis esimerkiksi Siionin kanteleessa on sellaisia yli 100 vuotta vanhoja lauluja, joita lauletaan myös vapaissa suunnissa. Ja niitä samoja lauluja on koko käyttöaikansa käytetty molemmissa, eivät ole mitään uutuuksia kummassakaan. Esimerkiksi amerikkalaisen Fanny Crosbyn lauluja ovat Suomessa käyttäneet pitkään sekä luterilaiset että vapaat suunnat.
1 tykkäys
Yli 100 vuotta vanhat laulut ovat lähtöisiä kirkosta ja joita nk. vapaat suunnat ovat ottaneet kirjoihinsa, yleensä hiukan muutetuin sanoin, sillä hehän eivät tunnusta samaa oppia kirkon kanssa.
On väärin, jos kirkko samaten lähtee ottamaan uudet, omien laulujensa väännökset takaisin vapaista suunnista. Jos laulut ovat syvällisiä alkuperäissanoituksia, tietenkin kirkossa lauletaan omia hengellisiä lauluja.
Siis esimerkiksi nuo amerikkalaiset laulut, ovatko ne sun mielestä lähtöisin kirkosta? Pikemminkin niin, että molemmat tahot Suomessa ovat tehneet oman käännöksensä, ja toki niissä voivat painotuserot näkyä. Mutta originaaliversio ei ole evlut kirkon eikä vapaiden suuntien, vaan ulkomailta peräisin.
Sanoituksia ei mun tietääkseni ole vapailta suunnilta kulkenut kirkkoon päin, siis käännöksiä tai muokkauksia. Vähän liikaakin on tehty sitä, että evlut kirkko tekee oman käännöksen kaikesta. Uutta virsikirjan liiteosaa tehdessä ei ole taidettu selvittää, onko laulusta jo olemassa suomennosta ja saisiko sitä käyttää. Niin vapaiden suuntien kuin herätysliikkeiden tai vaikka Luther-säätiön tekemät käännökset on sivuutettu, ja tehty suoraan oma. On lähinnä sotkevaa, jos samasta laulusta on monta eri versiota. Ja useinkaan niissä ei muuten ole sellaisia opillisia eroja, joiden takia toinen porukka ei voisi hyväksyä toisen tekemää käännöstä.
^ siirretty kriittisen puolen ketjusta uskonnolliselle keskustelualueelle tähän omaan ketjuunsa.
En yleensäkään ymmärrä tuota toisten laulujen ottamista omiin kirjoihin. Vapaat suunnat ovat erityisesti ihastuneet juutalaisten laulujen muokkaamiseen omin sanoituksin, loukaten näin juutalaisia, mutta josta he “juutalaisten ystävinä” vähät piittaavat.
Ortodokseja on kuulemma vuosikymmeniä loukannut helluntailaisten väännökset parista heidän, aivan toiset sanat omaavasta hengellisestä laulustaan (“Kristallivirta” ja “Olen kuullut on kaupunki tuolla”.) Nuo eivät ole laulujen omat sanat, sen lisäksi sävel on tärvelty.
Odnozvuchno gremit kolokol’chik / Monotonously rings the bell:
Kristallivirta-laulu lauletaan maallisen laulun Rannalla Dneprin sävelellä. Sanat ovat Helli Kaikkosen. Samoin Olen kuullut on kaupunki tuolla-laulun sävelmä on täysin maallinen. On aivan tavallista, että hengellisiin lauluhin lainataan jokin maallinen sävelmä.
2 tykkäystä
Olen kuullut on kaupunki tuolla, josta laitoin Puna-armeijan kuoron kauniilla ortodoksisella sävelellä laulaman “Monotonisesti / rauhallisesti soi pieni (ortodoksisen kirkon) kello”.
Ihan väreet kulkevat kun voi eläytyä tuohon lauluun, vaikkei sanoja ymmärtäisi. Nähdä silmissään ilta jossain Venäjän pienillä kylillä ja kirkon kellon äänen kulkevan pitkin järven pintaa, tuoden Jumalalta viestiä ortodoksiuskoville, jotka pian käyvät yölevolle… On hyvä nukkua rauhallisesti Jumalan ja Jumalanäidin suojeluksessa (ortodoksista oppia).
Olisipa mukavaa jos joku suomentaisi esim. täällä, mitä laulussa todella sanotaan.
En löydä tuollaisesta tunnelmoinnista mitään hengellistä. Kyllä ortodokseilla on hengellisiä kansanlaulujakin, mutta eivät nämä mainitsemasi taida kuulua niihin. Kansanlaulujen sävelmiä saa vapaasti lainata.
1 tykkäys
Saahan niitä lainata. En tätä lainaamisen juridisuutta kiellä. Mutta minun mielestäni se ei ole kunnioittavaa. Joku toinen on epäilemättä toista mieltä.
[quote=“Kulkuri, post:9, topic:1046”]
Olisipa mukavaa jos joku suomentaisi esim. täällä, mitä laulussa todella sanotaan.[/quote]
Однозвучно гремит колокольчик,
И дорога пылится слегка,
И уныло по ровному полю
Заливается песнь ямщика,
Заливается песнь ямщика.
Aisakello soi yksitoikkoisesti
Ja tie pölyää kevyesti
Ja apeasti tasaista peltoa pitkin
Valuu ajurin laulu.
Столько чувства в той песне унылой.
Столько грусти в напеве родном,
Что в груди моей, хладной, остылой,
Разгорелося сердце огнём.
Разгорелося сердце огнем!
Niin paljon tunnetta on tuossa alakuloisessa laulussa
Niin paljon surua kotoisassa viisussa
Että rinnassani, kylmässä, jäähtyneessä,
Syttyi sydän palamaan.
И припомнил я ночи другие,
И родные поля и леса,
И на очи, давно уж сухие,
Набежала, как искра, слеза.
Набежала, как искра, слеза.
Ja muistin taas toisenlaiset yöt,
ja kotoisat pellot ja metsät,
ja silmiin, jo kauan kuivina olleisiin
juoksi kipinän tavoin kyynel.
Однозвучно гремит колокольчик,
Издали отдаваясь слегка…
И замолк мой ямщик, а дорога
Предо мной далека, далека.
Предо мной далека, далека!
Aisakello soi yksitoikkoisesti
ja kaikuu takaisin kaukaisuudesta…
Niin vaikeni ajurini, ja matka
on edessäni pitkä, pitkä.
Jos noista sanoista löytää hengellisyyttä ja ortodoksisuutta, täytyy kyllä olla aika hyvä mielikuvitus…
Tästä laulusta keskustelu taitaa kuulua jonkin muun otsikon alle.
2 tykkäystä
En nyt sopivampaakaan ketjua löytänyt, mutta tämä laulu täyttää nämä kriteerit ja muutenkin hieno laulu.
