Voiko moraalia käskeä?

Minusta se on juuri tässä:

1 tykkäys

Vastaan vain tähän. Muistaakseni yksityisesti selitinkin asiaa sinulle(?). Kyllä keskustelussa on oikeastaan ovea näytetty yleisen peukutuksen kera kaikelle oman mielen kertomiselle ellei se ole yhteneväinen kristinuskon kanssa. Toisin ajattelijalle näytettiin vain (kiltin!) kyselijän paikka.

Foorumiin tuloni historia on se, että tänne avattiin kriittinen osasto osin siitä johtuen, että minä vanhalla foorumilla pohdin ääneen sitä, että tämän uuden foorumin jäsenyyttä en silloisilla säännöillä pysty täyttämään. No sitten tuo kriittinen osasto avattiin ja siksi tulin. Kun tuo osasto myöhemmin suljettiin, niin kyllä se mielestäni palautti tilanteen siihen mitä se oli ennen kriittistä osastoa. Mutta tämä ei liity tämän otsikon alle, josta anteeksipyyntö.

Ei tuossa puhuta mitään ylpeilystä. Sen sinä keksit aivan itse.

Kyllä puhuttiin. Katso vaikka viestisi. Se meni näin. Vastasit aten viestin lainaukseen tuolla lainaamallani teksillä joka alkoi tuolla Kyllä voivat - lauseella.

Tjaa, minun ajatukseni liittyi vain objektiivisen moraalin olemassa oloon, jonka atte kiisti ja minä olin eri mieltä. Jos sait käsityksen, että kehottaisin jotakuta ylpeilemään tai että näkisin sen hyvänä, niin kumottakoon se käsitys tässä ja nyt. Sen sijaan objektiivisen, yhden ainoan oikean moraalin olemassa oloon tietysti uskon. Ja se on se, joka on Jumalan tahdon mukainen ja jota Jeesus Kristus edustaa ja vaatii seuraajiltaan.

No tuon perusteella varmaankin jokaisen muun rehellisen lukijan oli vaikea päätyä muuhun johtopäätökseen kuin mihin minä päädyin. Hyvä kuitenkin kun itse tiedät että et tarkoittanut sitä mitä kirjoitit vaan aivan jotakin muuta :wink:

Jos tarkoituksesi on vain kiistellä, sitten ok. Mutta jos ajattelet, että tahdot rehellisesti selvittää jotakin asiaa, tuo väistö ei käy. Rinnastus toimii hyvin, mutta sinä pakenet sitä kikkailemalla etkä yritä edes antautua miettimään.

(Etkä vissiin sitten tiedä, että matematiikasta löytyy ongelmia, joita ei ole ratkaistu. Eikä ole tiedossa, voidaanko kaikkia “tarkistaa”.)

Heh, Origi-Naali on hahmottanut ortodoksisen ekonomian ajatuksen paremmin ja nopeammin kuin moni palstan uskonnollesti harrastavampi palstalainen. :grin:

1 tykkäys

En tiedä Jumalasta, mutta sekulaarin moraalin rinnastus matematiikkaan toimii melko hyvin. Kun tiedetään mihin pyritään, on moraalisen oikean ja väärän arviointi kuin laskutoimituksen tekemistä. Joskus muuttujat laskutoimituksessa ovat epäselviä, mikä vaikeuttaa laskemista, ja erilaisia tapoja laskea voi olla monia, mutta tavoite löytää objektiivisesti oikea vastaus kysymykseen on sama.

1 tykkäys

Ilman aksioomia ja yksimielisyyttä on aika vaikeaa perustella sekulaarein kriteerein, mihin pyritään.

1 tykkäys

Niin älykästä, että nyt / ihan just en tajuu kuin ajatuksen periaatteen.

Matematiikka muutoin on käytännöllinen vertailukohde monessa asiassa. Perustan jopa luterilaisen uskoni / teologian uskottavuuden nimenomaan tähän, jo koulun ekalla luokalla opittavaan laskutapaan: että 1+1 on aina 2, sanokoot opppineemmat viisastelijat mitä muuta tahansa.

Tässä seison jne.

Aksioomi tarvitaan kyllä, niin tarvitsee matematiikkakin, ja mikä tahansa muu tieteenala. Esimerkiksi lääketieteen aksioomi - siis se että pyritään parantamaan ja ehkäisemään sairauksia - ei perustu mihinkään muuhun kuin siihen, että me arvostamme terveyttä enemmän kuin sairautta ja kuolemaa. Yksimielisyyttä tuskin tullaan koskaan saavuttamaan, mutta jos ihminen on avoin keskustelemaan rationaalisesti siitä, mikä voisi olla hyvä tavoite moraalissa, sen sijaan että noudattaa sokeasti käskyjä ilman kritiittistä ajattelua, ollaan mun mielestä jo pitkällä.

1 tykkäys

Tarkoitan vain sitä, että oikeaan ja väärään liittyvien kysymysten pohtiminen on mun mielestä tietynlaista laskemista. Siinä pohditaan tekojen ja valintojen vaikutuksia omaan ja muiden elämään (toivottavasti), vertaillaan näitä vaikutuksia omiin arvoihin, ja toimitaan sen mukaisesti.
Jos esimerkiksi arvostaa tietynlaista yhteiskuntaa, jossa asiat toimii, ja ihmisiin voi luottaa, on silloin tietyt valinnat päämäärään nähden objektiivisesti parempia kuin toiset.

1 tykkäys

Joo. Paitsi että kullakin meistä on tällaisissa kysymyksissä erilainen moraali. Yksi arvostaa yhtä ja toinen toista. Jos kumpikin tahollaan toimivat oman aatteensa päämäärän saavuttamiseksi, ovatko he kumpikin oikeassa, jompi kumpi tai molemmat väärässä?

On totta, että asioita tulee punnita sen puolesta mikä olisi hyväksi kenellekin, mutta toisen hyvä yleensä on jonkun toisen paha. Maailmamme on kuin suuri vaaka. Me myös näemme asioiden arvot eri tavoin ja toiset näkevät vain metrin päähän, toiset kilometrin. Silti kumpikin saattaa kiivaasti puolustaa omaa ajatustaan.

Itse kuulun näihin kilometrin päähän katsojiin, lasken loputonta 1+1:tä: 1+1+1+1+1+1+1…

1 tykkäys

Niin, meillä tosiaan näyttäisi olevan monta erilaista näkemystä siitä, mistä moraalissa tulisi olla kyse. Tarkoittaako tämä että kaikkien täytyy olla yhtä valideja? En näe enempää syytä uskoa siihen, kuin siihen että kaikkien erilaisten käsitysten hyvästä lääketieteestä tulisi olla yhtä valideja. Miksi juuri moraalissa jonkun ihmisen näköalaton, itsekeskeinen ja vääriin tietoihin perustuva näkemys on yhtä arvokas kuin toisen ihmisen tarkkaan harkittu, hyvin perusteltu ja kauaskantoinen näkemys? Kiivaudella ja vakaumuksella on mielestäni yhtä vähän painoarvoa niin moraalissa kuin matematiikassakin.

Olen toki samaa mieltä että monesti intressit menevät ristiin, mutta jos ratkaisu on olemassa, uskon että se löytyy ennemmin keskustelusta, kuuntelemisesta ja ymmärtämisestä, kuin absoluuttisiin pyhiin teksteihin vetoamisesta.

Se on eräänlainen erilaisuuden rikkaudesta ponnistava ideologia jonka Jumalan Karitsan kärsimys on synnyttänyt