Yalen yliopiston professori hylkäsi darwinismin

Otsikko on suora kopio Uusi Tie -lehden 39/2019 otsikosta. Harmi vain, etten voi linkittää juttua tähän. Kirjoitan sen tähän sanasta sanaan:

Maineikkaan Yalen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori David Glernter on päätynyt torjumaan Charles Darwinin teorian lajien synnystä. Älykkään suunnitelman idea ansaitsisi Gelernterin mukaan tulla tarkastelluksi syvemmin. Asiasta uutisoi The Christian Post -lehti.

Professori kirjoitti toukokuussa Claremont Review of Books -julkaisun omasta matkastaan, jolla hän päätyi pitämään darwinistista evoluutioteoriaa vääränä. Keskeinen syy darwinismin hylkäämiselle oli merkittävien historiallisten fossiilitallenteiden puuttuminen.

Merkittävä teos Gelernterille hänen pohdinnoissaan oli Stephen Meyerin vuonna 2013 julkaisema kirja Darwin’s Doubt (Darwinin epäily), josta Gelernter sanoi, että “harvat avaramieliset ihmiset lukevat sen loppuun niin, että heidän uskonsa Darwiniin säilyy ehyenä.” (UT)

2 tykkäystä

Darwinismin mukaan kaikilla lajeilla on yhteinen esi-isä. Minusta se on niin älytön väite, että sen voi tyrmätä jo pelkällä maalaisjärjellä.

5 tykkäystä

Tässä hieman selvitetty tuon professorin väitteitä. Monet niistä osoittautuvat epätosiksi. Mutta varmaan otolliseen yleisöön uppoavat…

3 tykkäystä

Minusta on koomista, että maalaisjärjellä todellakin tajuaa ettei darvinismi voi olla totta, mutta kun kouluttautuu yliopistossa vaikka biologiksi tuo järjetön väite lajien kehityksestä alteaan ottaa tieteellisenä totuutena.

3 tykkäystä

Vaikka maalaisjärki on hyvä arkisissa asioissa, niin siitä ei aina ole isossa mitassa paljoa apua. Aurinko näyttää pyörivän maan ympäri eli nousevan ja laskevan. Samoin tuntuu mielettömältä että taudit leviävät vaikkapa huonon käsihygienian vuoksi. Ilmaston lämpeneminen tuntuu huuhaalta kun talsii talvella kolmenkympin pakkasissa. Puolitoistasataa vuotta sitten sanottiin että ihminen ei kestä muutaman kymmenen kilometrin nopeutta nopeampaa vauhtia. Maalaisjärki ei yksin riitä vaan tarvitaan myös tutkimusta joka voi tuoda tuloksia jotka eivät arkijärkeilyä ja intuitiota aina miellytä. Mutta tällä tavalla juuri ihmiskunta on edistynyt, eli kyseenalaistamalla sen mikä ensimmäiseksi tulee mieleen.

2 tykkäystä

Minusta ensimmäisen elävän solun syntyminen itsestään epäorgaanisista aineista jossakin pulputtavassa lammikossa on kyllä sellainen juttu että sitä en nielisi edes kännissä tai mielisairaudessa.

Siten kuitenkin “tiede” ainakin joskus yritti selitellä elämän syntyä ilman Jumalaal

Ettäkö kun on H2O.ta C:tä ja N2:sta ja pulputtava lammikko ja mystisiä sähköpurkauksia - niin niistä syntyisi itseään kopioiva elävä solu, joka kykenisi kopioimaan, korjaamaan ja kehittämään DNA:taan. Vahva tulee olla usko tieteen “jumalaan” jos menee läpi.

Sittemmin UFO:jen ystävät ovat keksineen panspermian: jostakin kaukaisesta tähdestä kulkeutuu horrostilassa olevia soluja jotka havahtuvat ja syttyvät taas elämään maahan saavuttuaan. OK, se ei kumoa epäuskoisuuttani, vaan siirtää kysymyksen niitten ensimmäisen esi-isän syntyyn. Pulputtava lammikko jossakin Arcturuksen planeetalla ei ole sen parempi.

Ensimmäisen todellisen elään syntymistä ei voi selittää ilman Jumalaa.

1 tykkäys

4 posts were merged into an existing topic: Agoran Off-topic keskustelut

Uusimmassa Tieteen Kuvalehdessä juuri oli laaja juttu muistaakseni yhdeksästä uskomattomasta “sattumasta”, joiden seurauksena maapallolla on (yhä) elämää.

2 tykkäystä

Francis Collins on geneetikko ja mm. Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäsen.

Mielenkiintoinen sivusto. Sieltä löysin juttua, miten opettajat eivät uskalla opettaa evoluutiota. Pelkäävät omien lastensa puolesta !

“I wish I could teach evolution. It’s what science says, and it’s the right thing to do. But in my community, I just can’t.” Then they go on to say that they would lose their job, they would lose their friends at church, or most painfully, their own children would be ostracized in their community. "

1 tykkäys

A post was merged into an existing topic: Uutisten satoa

Ei näitä asioita voi maalaisjärjellä loputtomiin lähestyä. Tiede voi antaa jotain viitteitä siitä, voiko elämää ja siis informaatiota syntyä itsestään, vaikka se ei pystykään täsmällisesti kertomaan, miten sellainen olisi tapahtunut. Minä en lähtisi julistamaan Jumalaa olevaksi tai olemattomaksi tai evoluutioteoriaa oikeaksi/vääräksi tutustumatta tarkoin tieteen tarjoamiin teorioihin. Edit: Niin, evoluutioteoriahan ei ota suoraan kantaa siihen, miten ensimmäiset elolliset oliot ovat tänne pallollemme ilmestyneet.

Elämän syntyminen on äärimmäisen mielenkiintoinen aihe. Jos ajatellaan, millainen maa on ollut 3 - 4 miljardia vuotta sitten, niin onhan selvää, että täällä on ollut aivan toisenlaiset näkymät aivan kaikkialla. Kasvillisuutta ei ole ollut, ei multaa eikä oikeastaan muuta kuin kiveä, hiekkaa, vettä ja sitten tietenkin kaikenlaisia muita aineita, jossa joukossa myös orgaaniset yhdisteet olivat.

Ainoa mikä on varmaa ensimmäisten elollisten olioiden kohdalla, (jos elämä on syntynyt itsestään) että kilpailijoita ei ole ollut, vaan ne ovat voineet vapaasti mellastaa ilman pelkoa syödyksi tulemisesta. Siinä tilanteessa lisääntymisvauhti voinee olla aika nopea.

2 tykkäystä

Areenassa hyvä ohjelma aiheesta: https://areena.yle.fi/1-50168790

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/kosmisten-radioaaltojen-purkaus-lapaisi-galaksin-halon-melkein-hairiotta.html

"Pulssien lyhyt kesto asettaa ylärajan halon kaasun tiheydelle, koska kulkeminen tiheämmän aineen läpi pidentäisi radiosignaalin pulssin kestoa. Tutkijat laskivat, että halon kaasun tiheys täytyy olla alle 0,1 atomia kuutiosenttimetrissä.

Nopean radiopurkauksen signaali antoi tietoa myös halon magneettikentästä, joka on miljardeja kertoja heikompi kuin tavallinen jääkaappimagneetti."

Tässä on pieni esimerkki tieteellisestä analysoinnista. Tosin tähtitieteen ja fysiikan alalta. Ei muuten onnistu minkään jokamiehen maalaisjärjen avulla, vaikka päättely loogista onkin.

Vastaavasti, biologiassa ja kemiassa asiat toimivat periaatteessa aivan samalla tavalla ja matematiikka tulee avuksi. Jos olisi jokin este aineen sisältämän informaation kasautumiseksi, se tulisi varmasti esille asioita huolellisesti tutkittaessa.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko Darwinismin hylkääjä tullut synnintuntoon, vai onko hän todellakin voinut osoittaa, että tieteen esittämät evoluution mekanismit eivät toimi.

Synnintunto/kuolemanpelko on voimakas psykologinen vaikuttaja, joka voi kohdata ihmisen jossain elämän vaiheessa. Näin kävi myös John von Neumannille. Kun hän kuuli sairastavansa parantumatonta syöpää, hän kääntyi kuolemanpeloissaan katolisuuteen. Kääntymyksestä huolimatta kuolemanpelko ei ilmeisesti hellittänyt. https://en.wikipedia.org/wiki/John_von_Neumann#Illness_and_death

Edit: John von Neumann oli jo lapsena nero, jonka henkiset kyvyt ylsivät tavallisen ihmisen näkökulmasta käsittämättömiin suorituksiin. Hänkään ei ollut silti ateismissaan/agnostismissaan niin ylivertaisen vakuuttunut siitä, etteikö kristinuskossa voisi olla jotain perääkin. Hän totesi (Jumalasta):

Von Neumann reportedly said, “So long as there is the possibility of eternal damnation for nonbelievers it is more logical to be a believer at the end”, essentially saying that Pascal had a point, referring to Pascal’s Wager. He had earlier confided to his mother, “There probably has to be a God. Many things are easier to explain if there is than if there isn’t.”

Saa nähdä poistaako tämä lisäys liputustarpeen…?

Se mitä yritin tuossa aiemmin kritisoida, on liiallinen luottamus maalaisjärkeen. Sellaisen (maalaisjärjen käytön) liiallinen korostaminen ei ole mielestäni välttämättä kunniaksi kristinuskolle.

Kun puhutaan monimutkaisista ilmiöistä, joissa saattaa olla mukana jopa kvanttimekaniikka (tietoisuus), ei maalaisjärjellä ole enää oikeastaan mitään arvoa muussa, kuin sen toteamisessa, että asiaa miettivä ihminen toteaa sen, ettei tiedä asiasta tarpeeksi voidakseen sanoa ehdottomia tai edes todennäköisiltä vaikuttavia totuuksia asioista, vaan jos asiasta haluaa sanoa jotain, on ensin omaksuttava huomattava määrä tietoa.

Ja se on asia josta kukaan ei voi syyttää (norsunluutorniin kiipeäviä) tiedemiehiä, vaan ‘syyllinen’ asian tilaan on viime kädessä itse Jumala [luonut asiat monimutkaisiksi siihen nähden, mitä hänen luomansa ihminen kykenee käsittämään muuten kuin ponnistellen vuosia omaksuakseen aiemmin hankitun tiedon ja sen perusteella laaditut teoriat].

Miksi tämäkin on liputettu? Kuka täällä liputtaa täysin asiallisia viestejä?

6 tykkäystä

Ihmettelin samaa. Epäilen, että täällä on tarkoitus ajaa meidät muutamat toisinajattelijat omaan lokeroon tai kokonaan ulos. Minusta surullista jos asiallisetkin viestit liputetaan jos ne ovat tietyiltä kirjoittajilta. Ja pahinta on että tämä ajaa moderaattorit piippuun turhien setvimisten takia.

7 tykkäystä

Joskus jonkun toisenkin kohdalla olen maininnut, mutta tämä asia ansaitsee minusta yhä uudelleen huomiota. Epämääräisen yleistävät ilmaukset eivät ole hyvä juttu. Ne levittävät syytöksen turhan laajalle. Jos yksi tai pari tyyppiä on innostunut liputtamaan viestejä, se ei vielä ole mielekkäästi kuvattavissa tyyliin “täällä on tarkoitus”.

Eikä tämä ole mitään henkilökohtaista kiusaa vaan yleinen erhe, jota muidenkin on syytä varoa.

Harmi kun annoin lähes kaikki kirjani pois ennen muuttoani.

Minulla oli erään amerikanjuutalaisen matemaatikon kirja, jossa hän todisti, systeemiteorialla ja todennäköisyyslaskennalla, ettei maapallolla ole ollut tarpeeksi aikaa muodostaa peräkkäisillä onnistuneilla valinnoilla ihmisen tasoista monimutkaista systeemiä, DNA:n itsekopiointeineen, lisääntymisineen jne.

Ero yksisoluisen ja ihmisen välisessä systeemisessä monimutkaisuusasteessa on niin suuri, ja jokaisen väliportaan kasvu lisääntyväksi vie aikaa, jota toki oli paljon. Mutta systeemin monimutkaisuusaste ylitti evoluution mahdollisuudet.

Tuo matemaatikko oli muuten ateisti. Häntä kyseinen probleema kiinnosti systeemiteoreettisesti ja matemaattisesti, hän ei puhunut mitään Jumalasta, saati väittänyt todistaneensa Jumalan olemassaoloa.

3 tykkäystä

Darwinismi on hyvin yleinen luonnontieteen teoria sen suhteen, että se on muuttanut lukuisia kertoja muotoaan. Jolloin herää kysymys, miksei sitä samalla nimetä uusiksi.

Darwinin Lajien synty sisältää lukuisia virheitä luonnollisesti näkökulmasta joka nojaa vain luonnontieteen tämän päivän ajatuksiin.

Kertoisitko hänen nimensä. Olisi mielenkiintoista tutustua tuohon asiaan tarkemmin.