Kyllä paikallisseurakunnan riparillakin voi tulla uskoon, ja niin syntynyt usko voi kestää vuosikymmeniä. Ihan lähipiiristäkin tällainen tapaus löytyy.
Takavuosina seurakunnissa lienee ollut erityisesti viidesläisten nuorisotyöntekijöiden vetämää uskoontuloon tähtäävää riparitoimintaa. Ehkä vieläkin, mutta vähemmän.
Järjestöripareita on taas monenlaisia. Onhan vl-liikkeellä omansa, körteillä, evankelisilla, vitosilla jne. Ja Päiväkummussa supersuosittu musiikkipitoinen leiri, joka taisi olla Pekka Simojoen ideoimaa vuosien ajan. Lähetysseura siis, tuo “evankelioiva” järjestö…
omistaa paikan.
Paikallisseurakuntien ripareilla on jonkin verran ollut sitä mainetta, että kun porukka tulee sinne enemmän (ei pelkästään!) tavan vuoksi ja suoraan koululuokista, eli keskenään tuttuina paljolti, homma menee aika lailla järjestyksenpitoon ja muuhun kasvatukselliseen suuntaan… Mutta onhan se täysin vetäjistä kiinni, mitä tavoitteita missäkin asetetaan. Rippikoulusuunnitelma on kyllä kirkossa yhteinen, piispainkokouksen hyväksymä. Ja koulutustakin annetaan, hyvää sellaista… Mutta silti: vetäjät ratkaisevat paljon, ja isoset, jotka on koulutettu seurakunnan työntekijöiden toimesta.
Rippikoulu on isossa murroksessa. Se on evl-menestystuote, ja siihen on oltu tyytyväisiä. Riparin käyneet ja ehkä isosina olleet ovat monesti myönteisiä kirkon sanomalle aikuisinakin. Heitä löytyy julkkiksista, muusikoista, tärkeiltä paikoilta…
Mutta kylmä fakta on, että kirkosta eroavista suuri osa on ollut aikanaan tyytyväisiin riparikokemuksiinsa. Eli jossain mättää. Side katkeaa viimeistään, kun isoskoulutuksesta ja seurakunnan nuortenilloista kuluu muutama vuosi.
Kysyä voi, pitäisikö riparin olla jotain muuta. Pitääkö tähdätäkään kivaan yhteisölliseen kokemukseen, kasvamiseen ryhmässä? Tuo voi sitoa seurakuntaan, mutta sitoisiko enemmän sitten se “uskisleiri”? Ja miksei se sanoma, joka pääpiirteissään on ihan sama siellä paikallisella kuin järjestöripareillakin, tuota uskoa ilman uskon pumppaamista?
Luulen, että uskonto tai siis ainakin ev.lut. kristinusko vaan on nyt jotenkin out. Sillä ei ole enää samaa merkitystä yhteiskunnassa. Yksittäinen työntekijä voi vain kohdistaa työnsä läsnä oleviin nuoriin ja heidän tukemiseensa. En lähtisi prässäämään uskoon. Tarjoaisin eväitä vain, ja koettaisin kohdata yksilöt. Seurakunta on hieno paikka nuorille. Emme oikeastaan omin voimin paljoakaan mahda sille, että se ei lopulta kelpaa monille.
Kristinuskon perusasiat opetetaan viidennellä peruskoulussa. Rippikoulu ei siis pitäisi olla mitenkään mullistava tiedonlähde. Sen perusjuttu on kai juuri seurakuntana eläminen, ja nuorten kohtaaminen.
Voi olla että jatkossa kirkko tarjoaa pidemmällä aikavälillä seurakuntakoulua nuorille. Leirien ylikorostus vähenee. Näinhän on monessa muussa maassa tapana. Väkeä on vähemmän, mutta se sitoutuu enemmän. Myös työntekijöitä on vähemmän, ja se on luonnollista, kun kirkon jäsenmäärä pienenee ja talous määrittelee asiat.
1 tykkäys
Seurakunnat ovat hyvin erilaisia, ja jopa saman seurakunnan rippikoulut ovat erilaisia työntekijöistä riippuen. Tiedän useita seurakuntia, joissa viitoslainen tai uuskarismaattinen opettaja nimenomaan pyrkii (tai on pyrkinyt, nykytilannetta en näistä tiedä) käännyttämään, pidetään tunteisiin vetoavia herätyspuheita ja rukoushetkiä, korostetaan oman ratkaisun ja/tai tavoiteltavien armolahjojen merkitystä, korostetaan uskon näkymistä myös “syntisen” elämän välttämisessä, ts. uskova ei käytä alkoholia, tupakkaa, meikkiä, ei käy tansseissa, ei kuuntele maallista musiikkia jne. Onhan näistä seurakuntien käännytysripareista tehty jopa ilmoituksia ja valituksia seurakunteneuvostoille ja taisipa joku tehdä tuomiokapitulillekin.
Valtaosa seurakuntien leireistä ei kuitenkaan ole tuolla linjalla - eivätkä kaikki herätysliikkeiden leiritkään. Silti tavallisten seurakuntienkaan ainoa tarkoitus rippileirin suhteen ei ole vain hyvä fiilis ja kiva leiri. Tahdon edelleen uskoa, että useimpien rippikoulun opettajien vilpitön tarkoitus on olla Sanan kylväjiä ja rukoilla, että Jumala antaa kasvun.
1 tykkäys
Muinaisina aikoina, ennen väritelevisiota saati matkapuhelinta Wanha Sakarjakin joutui käymään rippikoulun. Mokoma riesa koulun päälle raahustaa vielä kirkon kellariin kuuntelemaan jotakin tylsää pullamössöpappia, joka meitä yritti opettaa. (Onneksi tuolloin ei vielä ollut näitä kukkahattuversioita naispapeista, jotka uskovat vain “hyvän tekemiseen”, eivätkä Jeesukseen, saati arvosta Raamattua.) Tuolloin rämäpää-kollia 15v ei kiinnostanut riparihommat pätkääkään. MIkä kiinnosti, niin se, että sai vihdoin ajaa mopoa laillisesti, eikä täytynyt paeta poliisiautoa maaston puolelle siirtymällä. Tytöt kiinnosti. Bändi kiinnosti, ja vahvistimien kasaaminen jne. Sen tähden ei olisi tullut kuuloonkaan painua jollekin leirille.
Tuossa Hesarin jutussa olin aistivinani rivien välistä taas kerran uskontokritiikkiä ja kauhistelua nuorten manipuloinnista. Mutta ehkäpä olen tullut yliherkäksi Hesarin uskontovihamielisyydelle, mja näen sitä siellä, missä sitä ei ehkä olekaan. Päästiinhän kuitenkin taas vähän sohaisemaan kirkkoa ja demonisoimaan herätyskristittyjä.
3 tykkäystä
Onnellinen! Meillä tuohon käytettiin viikonloppuja 
Nuori Max kävi rippikoulua muutaman tunnin joka lauantai koko lukuvuoden ajan. Kirkossa piti käydä sunnuntaisin kahdeksan kertaa. Pikkuveli pari vuotta myöhemmin kyllä konfirmoitiin vaikkei hän jaksanutkaan käydä kirkossa. Vähänkö olin katkera
Ennen muuta mieleen jäi, että järjestyksen pito ei ollut kauhean onnistunutta.
Tätähän myös ajattelin, en kuitenkaan allekirjoita KRS, aa vastaan esitettyä kritiikkiä sellaisenaan.
Yhteystyö, jota olen heidän kanssaan tehnyt, antaa minulle heistä erilaisen kuvan.
Toimin vapaaehtoisena vankilalähettinä - 80-90 luvulla ja yhtenä lähettäjänä oli KRS, silloin, kun Pekka ja Anna-Mari Kaskinen tulivat pois Austraaliasta ja Pekka oli yksi tuohon toimeen siunaajista.
Toimin lähettinä 13v, johon kuului myös musiikkivastuu.
KRS,n toimintaa voisi verrata Vapaaseurakuntaan ja Tuomasmessuihin, enkä näe näissäkään mitään “ongelmaa”.
Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.