Jos @Mauriina:a närkästyttää kirkon liian hyväksyvä asenne sotahommiin tai yleensä militarismiin, niin kritiikin kohteita hän tässä suhteessa löytäisi sekä ajallisesti että paikallisesti huomattavasti lähempää kuin autuaasta Augustinuksesta tai katolisen kirkon oikeutetun sodan teologiasta (joka ei siis salli hyökkäyssotaa eli “sodan aloittamista”, kuten Mauriina asian muotoili).
Ortodoksisen kirkon kanonit kieltävät sodassa (oikeutetussa tai ei) taistelleen miehen vihkimisen papiksi. “Suuren isänmaallisen sodan” dekoroituja veteraaneja kuitenkin vihittiin papeiksi jo Neuvostoliiton aikoina ja he kuulemma nauttivat erittäin suurta suosiota kirkkokansan keskuudessa. Nykyäänkin kirkon ja militarismin yhteys Venäjällä on lämmin ja sydämellinen, kuten oheisesta pikku kuvakimarasta näkyy.
