Teologinen sitaattiketju

Toki sananparret ovat kansan viisautta.

Tuossa yhteydessä kuitenkin niihin viittaaminen on osuvaa. Kansallemme tyypillinen pessimismi on löytänyt liittolaisen pietistisestä elämän kielteisyydestä ja ylikorostetusta synnintunnon tavoittelusta. Aivan kuin Jeesus ei olisikaan oikeasti voittanut kuolemaa ja vapauttanut meitä kahleistamme!

Kakkuri ottaa esimerkin onnistuneesta suomalaisesta pääsiäisilon kuvauksesta: virsi Aurinkomme ylösnousi. Siinä on vähäeleisyyttä ja luonnon heräämisen kautta välitettyä ylösnousemussanomaa. Hyvin suosittu virsi onkin tuo. Tuli yleiseen käyttöön vasta päästyään virsikirjaan vuonna 1986.

No en minä nyt tiedä “liiasta”, jos kansanluonteemme ilmenee sillä tavalla niin sitten ilmenee, turha pitää muiden tapoja parempina, tai maniaa hyvänä ja melankoliaa pahana. Mutta siitä samaa mieltä että Aurinkomme ylösnousi on hieno virsi, nyt pääsiäispäivänä juuri sitä laulelin ja soittelin.

1 tykkäys

Ei kysymys ollut melankoliasta tai maniasta.
Kakkurin kirjan fokus on Jeesuksessa.
Kyseinen sitaattini oli pieni detalji ylösnousemusta käsittelevästä luvusta.
Pohjoinen mielenlaatu ja varsinkin ilmaisun karuus kuuluu tänne, historiaamme ja luontoomme.
Kristinusko on kuitenkin ylösnousemususkoa.

On juu suosittu, tuli laulettua sekä eilisessä että tämänpäiväisessä messussa. Henk koht en kyllä oikein tykkää, koska sisällöstä on jotenkin vaikea saada tolkkua. Kyllä pääsiäisen ilosanomasta pitää saada puhua suoraan ja isosti! Kuoleman voittaminen on valtava asia, jota suomalainen luterilaisuus ei tahdo osata hehkuttaa tarpeeksi. Kun korostetaan ristin teologiaa ja kaikkea pientä ja vaatimatonta, ei uskalleta nostaa esiin Jeesusta voittajana.

Tämän päivän messussa oli hienona päätösvirtenä uusi lisävihkovirsi Aurinko tanssii, halleluja. Se on tästä uudemmasta osastosta kyllä paras.

1 tykkäys

Paavali sanoo, että koetelkaa kaikki ja pitkätkää se, mikä hyvää on. Niin nykyään aika moni toimii niin, että koettelee kaiken ja pitää sen mikä on huonoa ja märehtii sitä somessa.
-munkki Serafim

5 tykkäystä

Kolmanneksi kotimaiseksi lainaus Thomas Mertonilta.

“If I allow the Holy Spirit to work in me, if I allow Christ to use my heart in order to love my neighbors with it, I will soon find that Christ loving in me and through me has brought to light Christ in my neighbor. And I will find that the love of Christ in my neighbor, by loving me in return, has drawn forth the image and the reality of Christ in my own soul. This, then, is the mystery of Christ manifesting Himself in the love which no longer regards my neighbor as an object or as a thing, which no longer treats them merely as a friend or an associate, but sees in them the same Lord who is the life of my own soul. Once we know this, then, we can breathe the sweet air of Christ, a divine air, which is the breath of Christ. This ‘air’ is God —the Holy Spirit.” – Thomas Merton

MEILLÄ ON LUNASTUS

Meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen (Ef. 1:7).

Jos nyt joku kysyy: ”Kun kaikki eivät kuitenkaan tule autuaiksi, mistä minä silloin tiedän, että minulla on anteeksiantamus ja armo Jumalalta?”, niin vastataan: sinun täytyy alkaa uskomalla Jumalaa ja hänen sanaansa, kuuntelemalla ja omistamalla sitä armoa, joka on kaikilla, epäuskoisillakin, silloin saat sen armon, jota ei kaikilla ole. ”Mikä sellainen armo on, joka on kaikilla, epäuskoisillakin?” – Vastaus: sovitettu Jumala, valmis syntien anteeksiantamus, joka odottaa heitä, odottaa vain vastaanottamista. ”Mikä se armo sitten on, jota ei kaikilla ole?” Vastaus: Jumalaa sovitettu sydän, usko, joka vastaanottaa syntien anteeksiantamuksen ja elää Jumalassa. ”Missä näin on kirjoitettu?” 2. Kor. 5. sanoo: ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiansa, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” Room. 5. sanoo: ”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen.” Sak .3. sanoo: ”Katso kivi (Kristus) minä kaivan kaiverrukset siihen, sanoo Herra Sebaot, ja otan pois tämän maan pahat teot yhtenä päivänä.” Gal. 3. sanoo: ”Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta kun tuli kiroukseksi meidän edestämme – sillä kirjoitettu on: ’kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu’.” Näin Raamattu puhuu. Siinä siis sanotaan nimenomaan, että Jumala Kristuksessa sovitti itsensä kanssa ei ainoastaan uskovaiset, vaan maailman, ja että se sovitus sisälsi ja vaikutti sen, ettei hän lukenut heille heidän syntejänsä: ja tämä tapahtui Kristuksessa, ei silloin kun me käännyimme. Ja nyt hän kehottaa ihmisiä: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa – tämä ainoa vielä puuttuu. Siinä sanotaan, että me tulimme sovitetuiksi Jumalan kanssa hänen Poikansa kuoleman kautta, mutta emme katumuksemme, parannuksemme, vakavuutemme, rukouksemme tahi uskomme kautta – mitä kaikkea ei tarvita armon lisäksi, vaan ainoastaan vastaanottaaksemme jo olemassa olevan armon. Ei, sanotaan, että tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan, kun me vielä olimme hänen vihollisiansa. Sanotaan, että lunastus, joka tapahtui Kristuksen veressä, oli sama kuin syntien anteeksiantamus ja että synnit otettiin pois yhtenä päivänä, nimittäin silloin, kun kallis kivi ”kulmakivi”, hakattiin. Sanotaan, että Kristus lunasti meidät lain kirouksesta sinä päivänä ja sinä hetkenä, jolloin hän tuli kiroukseksi meidän edestämme, ja siksi hän tuli riippuessaan ristinpuussa. Voi, ettei maailma tiedä, mitä on tapahtunut! Ettei se tunne meidän sukumme historiaa, ei tiedä, että ihmissuku on kerran myös ostettu, lunastettu, puhdistettu, ja vapautettu kaikista synneistä, kuoleman ja perkeleen vallasta yhtä varmasti kuin se kerran lankesi syntiin!

Katso sitten tätä: tämä syntien anteeksiantamus, tämä lunastus, josta nyt on ollut puhetta, se kuuluu jokaiselle ihmiselle, hurskaalle ja jumalattomalle, uskovaiselle ja epäuskoiselle. Olitpa sinä millainen tahansa, niin sinun syntisi ovat kuitenkin pois otetut, pois pyyhityt, anteeksiannetut, meren syvyyteen heitetyt – tämä tapahtui Kristuksen kuoleman hetkenä. Sinä et koskaan tule tuomituksi syntiesi, vaan epäuskosi tähden, sen tähden, että jäät pois armon häistä. Jos taasen tahdot palata Jumalan luo, tulla hänen omaksensa ja omistaa hänen armonsa, ei ole mitään estettä, olet joka hetki tervetullut, niin kuin Herra itse sanoo: ”Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.” Tästä ei ole yhtään poikkeusta, vaan jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, pelastuu. Kuka tahansa – joka tahtoo – jokainen – ”vaikka sinun syntisi olisivat veriruskeat” – näin kuuluvat suuren, laupiaan Herran omat sanat. Tästä ei ole yhtään poikkeusta, ja se johtuu siitä, että kaikki syntivelat on maksettu, koko maailma on sovitettu. Kun siis joku on hädässä syntiensä tähden, eikä koskaan voi saada varmuutta anteeksiantamuksesta, on vika siinä ettei hän usko Jumalaa, ei pidä Jumalaa todellisena, ei katso sitä mitä Kristus on tehnyt tai mitä Jumala sanoo sanassaan. Vika on siinä, että hän ”tekee Jumalan valehtelijaksi”, mikä on aivan kauheata. Mutta, jos joku tahtoo uskoa Jumalan sanan, mutta ei vain voi saada sitä sydämeensä, on Jumala hänelle antava suuren uskon lahjan, ja hän on saava todistuksen siitä, että hänen syntinsä todellakin ovat poistetut ja että hänet on puettu koko Kristuksen ansioon ja hän on Jumalan rakas lapsi.

Jo kallis Karitsamme on meidät ostanut,

kun lunnaat puolestamme on täysin maksanut.

Niin kaatui kuolon valta, kun päästiin synnin alta

ja taivas auki on.

Oi Jeesus, auta aina nyt armoos uskomaan,

ja siinä autuaina sun rauhaas nauttimaan,

ja siks’ kunnes kotimaamme me ikiriemun saamme

sun luonnas Herramme.

C. O. Rosenius, Elämän leipää

4 tykkäystä

“Tell me how your prayer sound, and I will tell you what kind of Christian you are.”

Kiovan suurarkkipiispa Svjastoslav, Ukrainan Kreikkalaiskatolisen Kirkon primas

2 tykkäystä

" Estä hänen käyntinsä kirkossa, tai tee hänestä kirkkojen asiantuntija. Opeta hänet nauramaan pappien latteuksille."

Muistanette keltä?

En muista, mutta veikkaan Lewisin Clipes S.:ää.

1 tykkäys

Varmaan Paholaisen kirjeopistosta.

1 tykkäys

Ah, taattua Nortonia urfoorumilta!

D

1 tykkäys

“Kristinuskon käsityksen mukaan maailmasuhteeseemme liittyvä perusheikkous kuvastuu kiteytetysti syntiinlankeemuskertomuksessa. Jumala antoi ihmiselle ohjeet siitä, miten maailmaan tulee suhtautua, minkä puun hedelmää tulee syödä, minkä ei. Toisin sanoen, suhteemme maailmaan on yhteydessä suhteeseemme Luojan kanssa. Päättämällä käyttää maailmaa hyväkseen itselleen sopivalla tavalla ihminen sivuutti Luojan. Ennen kuin siis voimme palauttaa oikean suhteen ympäröivään maailmaan, meidän tulee oikaista suhteemme Jumalaan. Tämä on katumuksen teko, tuhlaajapojan päätös ‘minä lähden isäni luo’.”

Elizabeth Theokritoff kirjassaan Ihminen ja luomakunta. Ortodoksisen kirkon näkökulma ekologiaan.

2 tykkäystä

“Viisas ihminen tutkii itseään koetellen, mikä on hänelle sopivaa ja hyödyllistä, mikä sielulle luonnostaan kuuluvaa ja sitä hyödyttävää, mikä taas sille vierasta. Ja niin hän pakenee sielulle vahingollista kuin jotakin vierasta, joka erottaa hänet kuolemattomuudesta.”

  • Pyhä Antonios Suuri
3 tykkäystä

“Mustien kirkkojen gospel musiikki on suurenmoista yhdessä laulamisen, improvisaation ja rytmin juhlaa. Se antaa tilan emootioille, hulluudelle ja virtuositeetille. Temppeleissä päästetään irti ja otetaan riskejä, koska siellä on turvallista. Tämä omituinen sisäänpäin kääntynyt suomigospelimme on taiteellisesti kalpea versio esikuvistaan. Vapauden, intohimon ja luovuuden on korvannut keskinkertaisuus. Rock- ja pophenkinen suomigospel kuulostaa kastroidulta kompromissien summalta. Vallankumouksellisen ilosanoman ankealta latistukselta.
Kyse ei ole siitä etteivätkö tekijät olisi taitavia tai tosissaan. Uskon, että ilmaisuvoiman puolivillaisuus johtuu musiikin välineellistämisestä. Jos taiteen arvo nähdään vain viestin alustana, ollaan tekemässä mainos musiikkia ja inhimillisyys jää jalkoihin.”

Mikko Kuustonen

3 tykkäystä

"People who pray has a future. "

Paavi Franciscus

2 tykkäystä