Tässä on myös muistettava, ettet sinä saa Jumalaa armolliseksi itseäsi kohtaan pidättymällä veren syönnistä, vaan hän on Kristuksen sovitustyön tähden sinulle armollinen jo ennen kuin teet yhtään mitään tai olet yhtään mitään. Armolla ei voi olla ehtoja, sillä silloinhan se ei ole armo.
Armo ei ole armo, jollei se ole armo. Armo ei ole missään suhteessa armoa, jollei se ole armoa joka suhteessa.
Augustinus
Ajatus, että joku saattaisi luulla pelastuvansa olemalla syömättä verta, on hirveän koominen.
Lisättäköön muistilistaan: Kukaan ei saa Jumalaa armolliseksi itseään kohtaan pidättäytymällä ryhtymästä naapurin koiraan esiaviollisesti!
Joo, esiaviollinen seksi on kiellettyä varsinkin naapurin kanssa.
Tämä ketjuhan on siis keskustelualueella Moraali. Jos mennään tuolle argumentaatiotasolle että kukaan ei ansaitse Jumalan hyväksyntää tekemällä oikein, niin koko tämän alueen voi silloin poistaa tarpeettomana. Tuskin kukaan tähän ketjuun kirjoittanut ajattelee, että veren syöminen tai syömättömyys olisi minkäänlainen pelastuskysymys. Mutta sellaistenkin asioiden teologiaa voi pohtia, jotka eivät ole pelastuskysymyksiä.
" … joka suhteessa"
On totta, että Jumalan armollisuus, sovitus Jeesuksessa, kaikille kaiken kattavana ei sisällä ehtoja. Paavali tuo esille, että tämän täydellisen Armon vastaanottaminen on turhaa, ellei se kasva hedelmää, vt. 2.Kor.6:1 Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.
1.Tim.1:14, ja meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
2.Kor.8:1, Mutta me saatamme teidän tietoonne, veljet, mitä Jumalan armo on vaikuttanut Makedonian seurakunnissa:
Jumalan armon ensimmäinen “tehtävä” on armahtaa kaikki ne, jotka Isän vedossa ovat Jeesuksen pelastettavaksi tulleet. Todellakin, tämä armahdus on kaiken ja kaikkea kattava. Armo on aktiivinen, hedelmää tuottava, mutta voi jäädä turhaksi, koska uskova on Jumalan työtoveri, jonka armo aktivoi, muttei väkisin.
Emme saa armoa omaksemme myöskään Pyhän Hengen meissä aikaan saamien hedelmien ansiosta, vaan Kristuksen sovitustyön tähden.
Miksi sitten sellaisista asioista, jotka eivät ole pelastuskysymyksiä täytyy paasata ikään kuin ne sitä olisivat, kuten nyt tästä veren syönnistäkin. En minä voi olla välttymättä ajatukselta, että ortodoksit pitävät veren syönnistä kieltäytymistä välttämättömänä pelastuksen ehtona, sillä sellaisella paatoksella mm. @Miknius esittää asiaansa.
Minäkin voin pidättyä veren syönnistä jos joku ortodoksi tulee käymään meillä, etten häntä loukkaisi, mutta jos hän tekee siitä pelastuskysymyksen niin silloin en pidäty. Kuten tämän päivän evankeliumitekstissäkin Jeesus käski antaa verorahan keisarille, jotta eivät loukkaisi heitä, muutoinhan lapset ovat vapaat, kuten teksti sanoo.
Kyllä. Ja jos oikeastaan mikään tekeminen, tekemättä jättäminen, tavat, rukoukset, nöyrtyminen jne. ei voi lisätä mitään pelastukseen -vaan voi päinvastoin haitata pelastusta “omana hurskautena”- niin eikö myös kaiken muunkin voi poistaa?
Tässähän on jo menty aika pitkälle luterilaisuudessa, kun on poistettu paastot ja muut pyhityksen apukeinot, pyhien muistaminen, ikonit jne.
Noh, se siitä, aihetta on kaluttu jo paljon. Verensyöntiin en osaa sanoa mitään. Pääasiallisesti ortodoksinen näkemys menee kai niin, että Kristus perusti ortodoksisen kirkon ja ortodoksikristityn tulee ottaa selvää mitä kirkko asioista opettaa.
Esimerkiksi eräs australialainen pappismunkki, joka on tehnyt paljon usean tunnin mittaisia opetuspuheita youtubeen, sanoi kerran, että jos joku tulee kysymyään häneltä, että mitä jokin kohta Raamatussa tarkoittaa, niin hän joutuu usein toteamaan, että hänen täytyy ottaa selville kirkon opetus asiasta.
1.Kor.10:25 “Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden26 sillä: “Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on”.
27 Jos joku, joka ei usko, kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan, kyselemättä mitään omantunnon tähden.
28 Mutta jos joku sanoo teille: “Tämä on epäjumalille uhrattua”, niin jättäkää se syömättä hänen tähtensä, joka sen ilmaisi, ja omantunnon tähden;
29 en tarkoita sinun omaatuntoasi, vaan tuon toisen; sillä miksi minun vapauteni joutuisi toisen omantunnon tuomittavaksi?
30 Jos minä sen kiittäen nautin, miksi minua herjataan siitä, mistä kiitän?
31 Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
32 Älkää olko pahennukseksi juutalaisille, älkää kreikkalaisille älkääkä Jumalan seurakunnalle,”