Aabraham, Iisak ja Jumalan tahto


#1

Tämä menee nyt aika hypoteettiseksi pyörittelyksi, mutta tällaista tuli pohdittua viime sunnuntain VT:n tekstin pohjalta, joten laitanpa tänne. Luettiin siis Iisakin uhraamiskeissi ev.lut. tekstisysteemissä eilen.

Aabraham ja Iisakhan vaikuttivat ennen Moosesta, joten kymmentä käskyä ei ollut vielä annettu näiden tapahtumien aikaan. Kymmenen käskyä kieltää tappamisen, mutta tuossa vaiheessa kun Jumala antoi Aabrahamille tehtäväksi Iisakin uhraamisen eli tappamisen, niin käskyjä ei vielä ollut. Toisaalta Jumala on aina sama eikä muuta mieltään. Iisakin kohdalla lopullisena tarkoituksena ei tietystikään ollut tappaa häntä, mutta olisiko Jumala voinut tuossa vaiheessa antaa kymmenen käskyn vastaisen käskyn yksittäiselle henkilölle? Aabraham vaikutti ottaneen käskyn kirjaimellisesti, mutta olisiko voinut tai pitänyt hoksata, että Jumala ei voi käskeä tappamaan ketään? Vai oliko Jumalan tahto erilainen ennen lain antamista, jotenkin tapauskohtaisempi? Ja miten Jumalan muuttumattomuus pelaa yhteen sen kanssa, että uusi liitto toimii kuitenkin osittain eri säännöillä kuin vanha?

Nykypäivänähän Jumalan tahto on tietysti sidottu Raamatun sanaan, uutta ilmoitusta ei enää tule, eikä Jumala voi antaa kenellekään käskyä tappaa ketään. (Ja jos tätä lukee joku googlettaja, joka kokee tällaisen käskyn saaneensa, kääntyköön kiireemmän kaupalla terveydenhuollon puoleen.) Eikä mitään kolmatta liittoakaan ole tulossa, joten asia tosiaan koskee vain historiallisia tilanteita. Sillä voi kuitenkin olla syvempiäkin kosketuspintoja siihen, miten Jumalan muuttumattomuudesta ajatellaan.


#2

Tässä vaiheessa oli tosin jo Nooan liitto (1.Moos. 9)

(…Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava…)

Mutta periaatteellisen kysymyksesi voisi tietysti siirtää johonkin kuviteltuun, tarpeeksi varhaiseen tilanteeseen.