Emme kuitenkaan pelastu välttämällä näitä syntejä.
Meidän aikanamme jotkut sekoittavat oikean lain saarnan siihen, että tuomitaan sellaiset moraalittomuuden erityiset huipentumat kuin abortti tai homoseksuaalisuuden harjoittaminen. Tällaisen saamaamisen vaarana on se, että ne, jotka eivät ole homoseksualisteja tai jotka eivät ole koskaan teettäneet tai tukeneet abortteja, päättelevät täyttäneensä lain. Sellainen saarnaaminen tuottaa omahyväisiä fariseuksia pikemmin kuin katuvia publikaaneja. Vaikkakin homoseksuaalisuus ja abortti ovat varmasti synnillisiä ja joutuvat sellaisina Jumalan lain tuomion alle, itse laki kaivautuu syvemmälle. Laki tunkeutuu laserintarkasti sydämeen asti. Jeesuksen saarnatoiminta antaa esikuvan oikeasta lain julistuksesta: Pitäessään vuorisaarnansa Jeesus saarnasi seurakunnalle, joka tunsi kymmenen käskyä. He ymmärsivät, että Mooses kielsi aviorikoksen ja että murhaaminen . oli laitonta viidennen käskyn perusteella. Jeesus työntää lain tikarin sydämeen asti: “Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille:
Älä tapa ja:Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu ve jeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; Te olette kuulleet sanotuksi: `Älä tee huorin’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.” (Matt. 5:2122, 27-28) Laki tunkee tikarin sydämeen. Missä lain katsotaan pelkästään säätelevän ulkoisia tekoja, käskevän, mitä meidän on tehtävä ja mitä jätettävä tekemättä, siellä se ei vielä ole päässyt Jumalan asettamaan päämääräänsä. Missä lakia ei saarnata niin, että se paljastaa epäuskon, siellä se synnyttää fariseuksia. Hyveellistä elämäntapaa erehdytään pitämään uskona; lakia itseään taas kuunnellaan kuin hyvää uutista ainakin.
John T. Pless, Miten jakaa totuuden sanaa, s. 43.