Niistä asioista, jotka 26 §:n mukaan kuuluvat eduskunnan lainsäädäntövaltaan, voidaan seuraavia toimivallan aloja tai osia niistä siirtää maakuntapäiville - -
3) uskonnolliset yhteisöt lukuun ottamatta kirkkolakia sekä kreikkalaisortodoksista kirkkoa ja katolista kirkkoa koskeva lainsäädäntö; 4) uskonnosta vapaa hautaustoimi; - -
Mikä juttu? Katolinen kirkko on meillä juridisesti rek. usk. yhdyskunta ja rinnastuu vaikka Mormonikirkkoon. Miksi juuri sitä ei saisi säädellä Ahvenanmaalla erityisesti?
Ehkä Ahvenanmaalla on enemmän katolilaisia kuin Manner-Suomessa tai siellä jotain ongelmia heistä? Epäselvä lakiluonnos minun mielestäni. Eihän katolisesta kirkosta ole erityisiä säännnöksiä Suomen laissa.
Mutta jos lainsäädäntöä ei ole itsehallintolain osalta pävitetty samantahtisesti on siihen voinut jäädä tuollaisia varhemman lainsäädännön jäänteitä. Tämä on vain arvaus.
Selityksenä voi olla Vatikaanin erityisasema (Vatikaanin johtaja on sekä katolisen kirkon johtaja että valtionpäämies) ja se, että perustuslain mukaan päätösvallan kansainvälisissä asioissa tulee pysyä valtiolla. Katolinen kirkko on yhtä aikaa kirkkokunta ja yhtä aikaa sen kanssa neuvottelu voi olla diplomatiaa ja sen kanssa tehtävät sopimukset ainakin periaatteessa voivat olla myös valtiosopimuksia. Vaikka sellaisia ei olisi voimassa juuri nyt, voi kenties joskus tulevaisuudessa voida tulla eteen tilanne, jossa olisi tarve tehdä joku sopimus. Osalla maista on valtiosopimuksia Vatikaanin kanssa tälläkin hetkellä (esim. Saksan vuoden 1933 ns. valtakunnankonkordaatti (Reichskonkordat) Vatikaanin kanssa on yhä voimassa, jossa on sovittu valtiosopimuksella katolisen kirkon asemasta Saksassa, ja valtioilla on valta tehdä Vatikaanin kanssa jotain sen tyyppisiä valtiosopimuksia tulevaisuudessakin). Suomella on diplomaattisuhteet Vatikaaniin.
Lainsäädäntövallan siirto katoliseen kirkkoon liittyen (ellei samalla rajattaisi huomattavasti tarkemmin lainsäädäntövallan sisältö, joka voi siirtyä) saattaisi olla ainakin ilman riittävien täsmennysten tekemistä ristiriidassa perustuslain 93 §:n kanssa, jonka mukaan vain valtio voi päättää Suomen ulkopolitiikkaan liittyvien kansainvälisten velvoitteiden alkamisesta ja päättymisestä. Voisi olla ongelmallista, jos lainsäädäntövalta katoliseen kirkkoon liittyvissä asiassa olisi Suomen sisällä useaan osaan jaettu, sillä silloin valtiolla ei olisi oikeutta edustaa välttämättä Vatikaanin suuntaan koko Suomea, mikäli Vatikaanin kanssa neuvoteltaisiin Suomen ulkopolitiikkaan kuuluvana kansainvälisenä asiana.
Neuvottelut (maallisen regimentin) julkisen sektorin ja Vatikaanin välillä saatettaisiin tulkita ulkopolittiseksi neuvotteluksi, toisin kuin neuvottelut vaikkapa mormonikirkon kanssa, joista jälkimmäisen johtaja ei ole valtion päämies.