Hmm. Kasteeseen ja ehtoolliseen ja synninpäästöön liittyvät kai sanat väistämättä? Minulla on sellainen muistikuva, että jossakin ehtoolliskeskustelussa pidit viittomakielistäkin ehtoollista huonona juttuna (vai vääränä?) koska siinä ei ole sanoja. Tai sitten se oli joku ihan muu. Mutta eka kysymykseni silti lienee relevantti, vaikka muistaisin tuon väärin.
1 tykkäys
Totta kai! Missä minä olen tämän kieltänyt, sakramentithan kuuluvat evankeliumiin ja vaikuttavat sanan kautta silloin kun epäilemätön usko on läsnä hyödyksi, muuten tuomioksi. Ihmettelen noita sanojasi “muutamat muut armonvälineet,” mitä ne ovat? Kasteen ja ehtoollisen lisäksi minä en tiedä muita armonvälineitä, joissa olisi fyysinen materia läsnä.
Arvoisa @silvanus, tämä on hyvä aloitus. Kiitos siitä!
Et kai unohtanut, että sakramentissakin vaikuttavana on sana, eihän kastevesi ilman sanaa ole muuta kuin vettä.
2 tykkäystä
Kastevesi pyhitetään rukouksella, kyllä, koska siinä ilmaistaan, että kastevedellä aiotaan tehdä se, mikä sillä pyhän kasteen asetuksen mukaan aiotaan tehdä. Siis Kristuksen sana eli asetus yhdistetään rukouksella ja pyhittämisellä itse veteen. Ja on totta, että tämä sana, siis Kristuksen sana jonka hän alunperin 2000 vuotta sitten on lausunut, on se, jonka perusteella kasteen vesi tekee sen, minkä tekee. Kasteen vesi ei kuitenkaan tee sitä, minkä tekee, pyhittävän rukouksen sanan lausumisen tähden; pyhittämisen kautta vesi kuitenkin erotetaan siihen käyttöön, joka pelastaa. Kastettavalle armo annetaan varsinaisesti vedessä, ei veden kanssa hänelle lausuttavissa sanoissa.
Toisin sanoen: vaikka kastettava ei kuulisi tai ymmärtäisi mitään niistä rukouksista, jotka kasteveden yli lausutaan, mutta tulisi tuolla vedellä kastetuksi, hän tulisi oikein kastetuksi ja saisi armon omalle kohdalleen, sillä kasteen armo tulee veden kautta. Kastevesi on nestemäistä armoa siksi, että Kristus on omalla sanallaan päättänyt näin. Papin sana ja rukous ja pyhitys ja käyttö ei tee kastevedestä armollista, mutta tekee tavallisesta vedestä kastevettä. Ja jos aikomus on kastaa niin kuin kirkko tekee, mutta hätätilanteessa ei voida veden yli lausua rukouksia Hengen laskeutumisesta, myös sellainen kaste, jossa vain otetaan vettä ja lausutaan kasteformula, on pätevä ja todellinen kaste, vaikka tasan yhtään rukousta tai lausetta armosta, vanhurskauttamisesta, tai mistään muustakaan ei lausuttaisi.
Kolmannella tavalla sanoen: oletetaan, että kirkkoon ja sen ympärille on kokoontunut tuhansittain uskovaisia ja alttarilla toimitetaan tuhansien leipien ja yhden maljan pyhitys, ja sitten jaetaan kaikille kirkossa oleville ja sen ulkopuolella oleville ehtoollinen vain leivän muodossa lausuen vain ja ainoastaan “Kristuksen ruumis” sitä jaettaessa, niin totisesti jokainen läsnäolijoista saa täyden ehtoollisen ja sen mukana koko armon, joka siihen liittyy, ilman mitään puhetta vanhurskauttamisesta tai mistään muustakaan kristillisen opin kohdasta, puhtaasti leivän muodon alla, sen mukana ja kanssa, ja siihen yhtyneenä, sen todellisena merkityksenä ja sisältönä, siis itsensä Kristuksen ruumiin.
Teoreettisemmin summattuna:
- sakramentissa vaikuttaa Kristuksen itsensä lausuma sana
- Kristuksen lausumaan sanaan viitataan rukouksissa ja pyhityksessä, mutta tuo viittaus ei ole sakramentin vaikutuksen luoja
- viittauksen funktio on erottaa tavallinen tilanne erityisestä, eikä viittaus expressis verbis ole välttämätön sakramentin pätevyyden kannalta
- armo ei siis tule sakramentin vastaanottajalle pyhittämisen yhteydessä sanotuista sanoista (verbaalinen evankeliumi), vaan itse sakramentista (aineellinen evankeliumi)
2 tykkäystä
Minä ajattelen asian näin:
Kristuksen sana on myös: “joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Joka ei usko, se kadotetaan…”.
Ei siis kaste tehtynä tekona, vaan usko kasteeseen on lohdutus tänään.
Tänään jokainen meistä kastetuista saa uskoa: “Minut on otettu hänen omakseen jo kasteessa… tai olemme kasteessa Kristuksen päällemme pukeneet, kuten Paavali sanoo”"
Se on valtava etu ja armo uskoa ahdistustenkin hetkellä. Silloinhan sitä juuri tarvitaankin.
Näin kristityn elämä on kokonaan elämää kasteessa.
Kaikki perustuu Kristuksen sanaan.
2 tykkäystä
Minä uskon, että puhdas kastaminen toteuttaa sen, mikä on kasteen funktio, nimittäin syntien anteeksiantaminen ja Jumalan lapseksi tuleminen, tai toisin sanoen, tiettyjen armojen välittyminen ihmiselle. Armo, Jumalan läsnäolo ja voima ja toiminta ja lahja, vaikuttaa meissä sen, että meidän suhteemme Jumalaan alkaan korjautua. Armollakin on päämäärä, nimittäin ihmisen ja Jumalan suhteen korjautuminen. Tällä on myös puolensa tietoisuudessa, ja sitä nimitetään uskoksi. Tiedollinen usko ei kuitenkaan ole se, mikä pelastaa meidät, vaan meidät pelastaa Jumalan armo, joka edeltää tiedollista uskoa.
1 tykkäys
Tarkoitukseni oli vain todeta tunnustuksemme mukaisesti, ettei sakramentti hyödytä ilman uskoa.
Ei kasteesta ole mitään hyötyä, jos kastettu ei usko eli elä Hengen johdatuksessa, kuten Paavali Roomalaiskirjeessään aika vahvasti korostaa:
Tämän asian unohtaminen opetuksessa on vaikuttanut surkeasti kirkkomme nykyiseen tilaan
Minäkin unohdan liian usein, että katolisen uskon piirissä halutaan nähdä tämä asia toisella tavalla ja korostetaan sakramenttia sinänsä…
1 tykkäys
Sakramentti antaa kyllä osan hyötyä. Mutta vanhurskauttamisen saa aikaan usko.
Mikä se tällainen osahyöty on ja missä siitä opetetaan?
Esimerkiksi sen, että jokainen kastettu on uskosta riippumatta Jumalan lapsi.
Olen koettanut olla varovainen, etten tuudita ketään väärään rauhaan, koska ilman uskoa ei voi kelvata Jumalalle.
Paavali sanoo: “Se, jolla ei ole Kristuksen henkeä, ei voi olla hänen omansa”.
Siksi on parempi pysäyttää ja kertoa, että Jeesus kutsuu takaisin, oli kuinka kaukana tahansa…
Usko on Jumalalta ja Hän vuodattaa sen ainoastaan omiin lapsiinsa.
Hebr. 11:6, “Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen , joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.”
Uskoon tulo on sama kuin uudesisyntyminen. Uudestisyntymässä Jumala vaikuttaa uskon, jota ilman ei voi olla otollinen, eli vanhurskautettu, Jumalalle kelpaava.
Häh! Täytyykö ennen uskon saamista olla Jumalan lapsi? Kuinka se on mahdollista?
Jeesus sanoo: Joka uskoo ja kastetaan… mutta joka ei usko, se kadotetaan.
Kastettu voi siis menettää uskonsa.
Siinä vaiheessa teoreettisesta lapseudesta ei taida olla hyötyä, koska Pyhää Henkeä ei ole, eikä voittoa kuolemasta.
Juuri näin se on kuin sanot. Lutherin sanoin: “kaste ilman uskoa ei hyödytä.”
Kuinka vähän puhutaankaan siitä, että kaste on kaiken hartauselämän ja jumalasuhteemme alku. Olemme jo siinä saaneet aivan armosta lahjaksi kaiken ilman mitään omaa ponnistelua.
Koko aikuiselämä on tämän tosiasian todeksi uskomista, jos on määrä olla uskossa…
Jep! Kun Raamattu sanoo: kaste teidätkin nyt pelastaa…" on kiinnitettävä huomio sanaan pelastaa, joka viittaa jakuvaan asiaan, kuten totesitkin “koko aikuiselämän olevan tämän tosiasian uskomista”, Lutherin sanoin “meidän on joka päivä tultava kastetuksi uskolla.” Muussa tapauksessa on seurauksena antinomismi, jossa turvaudutaan väärin perustein, ilman parannusta ja uskoa, “kasteen armoon”, jota hoetaan ikään kuin mantrana vastauksena meille, jos sanomme heille Raamatun sanoin, että jos he Hengellä kuolettavat ruumiin teot, niin he saavat elää. Nämä mantran hokijat kun “rakentavat uudestaan sen, minkä ovat hajottaneet maahan.” Gal.2: 18.
Otit tuossa esille asian, joka on minua kiinnostanut.
Minusta tuntuu, että valtakirkkomme julistus on aika tavalla painottunut itsevanhurskauden ja antinomismin puolelle. Valitettavasti se on kehityssuunta.
Kasteesta pitää enemmän opettaa.
Kuuntelin eilen ortodoksin pitämää iltahartautta radiosta, ja siinä puhuttiin oikein kasteesta uudensyntymisen paikkana.
Keskustelu teiden lukumäärästä vajosi loan heitoksi ilmeisesti siitä syystä, että asenteellisesti kuvitellaan, että minä en hyväksy hurskauselämän monimuotoisuutta. Oli kristillinen hurskauselämä kuinka rikasta ja moninaista tahansa, ei ydin voi olla mikä tahansa, vaan yksi ainoa - jos on määrä pelastua.
Huomautan, että täällä ei sallita tuollaisia ilmaisuja toisten kirjoituksista. Voit puida hampaan koloon jääneitä asioita Valitukset -osiossa.
Kiitos oikein paljon viestistäsi.