Ranskan Sosialistispuoluetta lähellä oleva ajatushautomo Terra Nova kohautti muutama vuosi sitten ehdottamalla, että Ranskan vasemmiston pitäisi luopua tavoittelemasta perinteisen, kantaranskalaisen työväenluokan ääniä. Kyseinen luokka (sikäli kuin sellaista enää edes on olemassa) näet on Ranskassa aivan yhtä takapajuinen ja taantumuksellinen voima kuin kaikkialla muuallakin. Sen sijaan vasemmiston pitäisi satsata naisiin, nuoriin ja etnisiin vähemmistöihin, “joita kaikkia yhdistää edistyksellinen maailmankatsomus”…
Nyt samaiselta Terra Novalta on tullut uusi, niin ikään kulttuurimarxismia henkivä ehdotus. Ranskan pitäisi tasa-arvoistaa kalenteriaan karsimalla perinteisiä kristillisiä juhlapyhiä ja omaksumalla niiden tilalle juutalaisten ja muslimien juhlia. Ainakin pääsiäisestä ja helluntaista voisi kummastakin tehdä yksipäiväisen juhlan palauttamalla ao. maanantait arkipäiviksi (nb. Suomessahan helluntaimaanantai on lakkautettu aikoja sitten - voi miettiä, mitä se meistä kertoo…). Näiden tilalle voisi sitten lisätä kalenteriin kansallisiksi vapaapäiviksi juutalaisen Jom Kippurin ja islamilaisen Aïd-el-Kébir -juhlan. Näin kaikilla olisi Tasavallassa kivaa eikä kukaan tuntisi itseään syrjityksi. Asiasta raportoi Le Salon Beige -sivusto:
Muiden uskontojen juhlapyhien nimeämistä vapaapäiviksi itsessään on kyllä asia, jota voisin hyvin tukea. He saisivat juhlia vapaammin ja minä saisin ylimääräisen lomapäivän, joten aika win-win Mutta en kyllä soisi, että kristillisiä pyhiä karsittaisiin siinä samalla. Taitaa kuitenkin olla niin, että se on tässä ehdotuksessa se myyvä osa. Pessimistinen minäni veikkaisi, ettei kristillisiä juhlapyhiä korvata millään juutalaisilla tai islamilaisilla juhlilla - juhlapyhät vaan todetaan ylipäätään turhiksi, ja niin saadaan isoilta työnantajilta ja innokkailta shoppailijoilta ne viimeisetkin riesapäivät, jolloin modernin maailman uurastus pysähtyy, pois.
Ranskassa ammattiliitoilla on vielä sen verran voimaa, että ne ovat onnistuneet torppaamaan yritykset siirtyä suomalaistyyppiseen käytäntöön siirtää “arkipyhät” lähimmälle sunnuntaille. Liittoja eivät tietenkään (välttämättä) motivoi mitkään erityisen uskonnolliset tunteet vaan pikemminkin saavutettujen etujen (palkallisten vapaapäivien) puolustaminen. Mutta ei se mitään. Tämän “luokkatietoisuuden” seurauksena Ranskassa, niin “maallinen tasavalta” (La République laïque) kuin se perustuslakinsa mukaan onkin, esimerkiksi Pyhäinpäivä ja Marian taivaasenottamisen juhlapyhä ovat edelleen kansallisia vapaapäiviä siitä riippumatta, mille viikonpäivälle 1. marraskuuta tai 15. elokuuta sattuvat kulloinkin osumaan. Se on hienoa, motiiveista viis!
Ajatuksesi muiden uskontojen juhlapäivien ottamisesta perinteisesti kristillisten kansakuntien kalentereihin ei ole missään suhteessa kannatettava. Ei jatkoon!
Ranskan dekristianisaatio on ollut vallankumouksellisen agendan ytimessä alusta saakka. Minä näen nämä tuoreimmat ehdotukset kalenterin “uudistamiseksi” tässä yli kaksisataavuotisessa jatkumossa.
[quote=“Michelange, post:5, topic:1299, full:true”]
Mikä on ongelma?[/quote]
Sitä vain, että mitä tuo sana dekristianisaatio on suomeksi? Meinaan ei ollut sen merkitystä sanottuna edes mun englanti-suomi suursanakirjassa. Käy näköjään niin, että mitä kauemman näillä foorumeilla hiippailee sitä kummallisempiin sanahirviöihin törmää. ,
Veli hyvä, eihän meillä ole helluntaimaanantaita ollut kirkollisessakaan kalenterissa muutamaan vuosikymmeneen. Mitä se meistä kertoo?
Saksassa muuten helluntaimaanantai on vapaapäivä ja - uskomatonta kyllä - velvoittava juhlapyhä. Ja samalla tosiaan kirkollisessa kalenterissa tavallisen ajan arkipäivä tai jonkun pyhän muisto.
Itse kyllä palauttaisin oktaavin ainakin helluntaille, jos olisin paavi. Onneksi en ole
Pyhäpäivänä helluntaimaanantai korvattiin ensiksi helluntaita edelteväksi lauantaiksi sijoitetulla helluntain valmistuspäivällä ja sitten kun arkipyhät palautettiin, helluntai muutettiin yksipäiväiseksi. Se oli kuitenkin niitä sunnuntaipäiviä, joina kaupat eivät saaneet olla auki. Nyt sekin erityisyys on poistunut ja helluntai hyvää vauhtia katoamassa ihmisten tietoisuudesta.
Tässä on de-etuliite, mutta merkityksessä “jostakin”. Nuo muut mainitsemanne de-alut kuuluvat tietysti sanan vartaloon, niin kuin jokainen sivistynyt ihminen tietää.
Suomessa helluntaimaanantai on tavallinen työpäivä. Ortodoksinen kirkko ei kuitenkaan ole lakkauttanut sitä, vaan II helluntaipäivän eli Pyhän Hengen päivän palvelukset toimitetaan kaikella juhlavuudella. Ne, jotka ovat työssä tai koulussa eivät tietenkään silloin voi osallistua liturgiaan, mutta edellisenä iltana on juhlallinen ehtoopalvelus polvirukouksineen. Aika monet ihmiset kuitenkin voivat käydä arkipyhinä liturgiassa. Onhan meitä eläkeläisiä, on työttömiä, vuorotyöläisiä, kotiäitejä ja opiskelijoita.
Tämä siis koskee Suomen ev-lut kirkkoa ja sen vaikutuspiirissä olevaa valtiollista kalenteria.
Katolisella puolella juhlapyhien oktaaveja riisuttiin ensin vuoden 1955 uudistuksessa niin, että jäljelle jäivät vain pääsiäinen, joulu ja helluntai. Vuoden 1970 messukirjan myötä helluntain oktaavikin hävisi kalenterista paitsi toki siellä, missä messua vietetään vanhemman muodon mukaan.
Ennen vuotta 1955 kahdeksan päivää kestäviä juhlia olivat kaikki seuraavat: Etusijalla olevat oktaavit, 1. lk:
Pääsiäinen
Helluntai 2. lk:
Loppiainen
Herran ruumiin juhlapyhä 3.lk:
Joulu
Helatorstai
Jeesuksen pyhä sydän Yleiset oktaavit:
ANM perisynnitön sikiäminen
Pyhä Joosef
Pyhän Johannes Kastajan syntymä
Pyhät Pietari ja Paavali
ANM taivaaseenottaminen
Kaikki pyhät Yksinkertaiset oktaavit
Pyhä Stefanos
Pyhä apostoli Johannes
Pyhät Betlehemin viattomat lapset
Pyhä Laurentius
ANM syntymä
Tuosta voi sitten äkkiä laskea, että joulukuun loppupäivinä oli meneillään neljä liturgista oktaavia yhtä aikaa…
Mitä nuo eri oktaavit nyt mahtavat merkitä luokituksiltaan? Selvä on, että niissä mentiin vähän yli, mutta nykyinen linja tuntuu myös omituiselta. Ja kun kaikki apostolien päivätkin on katolisessa kirkossa siirretty pois oimilta päiviltään, niin vähän tuntuu pahalta.
Tarkoittaako oktaavi, että juhlan vietto kestää kahdeksan päivää? Ortodoksisessa kirkossa on 12 suurta juhlaa, jotka ovat Vapahtajan tai Jumalansynnyttäjän juhlia. Ne kestävät viikon, esim joulu loppuu uuden vuoden päivään. Pääsiäisjuhla, juhlien juhla kestää meillä 40 päivää. Keskiarvoiset tai pienet juhlat, jotka ovat yleensä pyhien ihmisten juhlia, ovat yksipäiväisiä.
Mutta en kyllä soisi, että kristillisiä pyhiä karsittaisiin siinä samalla. Taitaa kuitenkin olla niin, että se on tässä ehdotuksessa se myyvä osa. Pessimistinen minäni veikkaisi, ettei kristillisiä juhlapyhiä korvata millään juutalaisilla tai islamilaisilla juhlilla - juhlapyhät vaan todetaan ylipäätään turhiksi, ja niin saadaan isoilta työnantajilta ja innokkailta shoppailijoilta ne viimeisetkin riesapäivät, jolloin modernin maailman uurastus pysähtyy, pois.
