Askola on laatinut seuraavanlaisen kirjoituksen Helsingin hiippakunnan kiertokirjeeseen.
Oma ohjeistukseni on tämä:
Luotan pappien ammattitaitoon, luovuuteen ja tilannetajuun. Pappi voi halutessaan osallistua maistraatissa solmitun avioliiton hääiloon siten, että juhlassa välittyy kirkon hyväksyntä ja Jumalan siunaus.
Moni asia hakee vielä toteuttamistapojaan. Sovitut käytännöt ovat toistaiseksi hataria. Hiippakuntien ja seurakuntien yhdenmukaisten käytäntöjen tarpeellisuus keskusteluttaa.
Pidän tärkeänä, että seurakuntien käytäntöjen luomisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä ovat mukana myös ns. asianosaiset. Seurakunnan erilaisten jäsenten yhdenvertainen kohtelu on lähtökohtamme; meillä ei ole eri kategorioita erilaisille jäsenillemme. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kirkon käytöstä päättää kirkkoherra yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. Tuomiokapitulin päätösvalta rajoittuu vain riitautettujen asioiden käsittelyyn (Kirkkojärjestys 14:2. ja 9:7 §).
Kun seurakunnan jäsenet pyytävät avioliitolleen esirukousta, se kuuluu kirkon tehtävään ja jumalanpalveluskäytäntöihimme. Jokaisella seurakunnalla on omat tapansa toteuttaa avioliittoon aikovien rukoukset osana messua.
Avioliiton esteiden tutkinta on mahdollista hoitaa maistraatissa siten, että hääjuhla voi toteutua jo 1.3.2017 tai siitä alkaen. Seurakunta voi suorittaa esteiden tutkinnan vasta 1.3.2017 lähtien.
Lähetämme vielä tämän vuoden puolella muutamia vaihtoehtoisia ”käsikirjoituksia”, joiden askelmerkeissä pappi voi toteuttaa hääjuhlan osuuttaan, pyydettäessä ja halutessaan.
Onko muuten niin, että yleensä luetaan siviiliavioliittoon astumassa olevien kuulutukset? Olen ollut siinä käsityksessä, että luetaan kirkolliseen avioliittoon vihittävät ja morsiammen kotiseurakunnassa, sitten pyynnöstä myös sulhasen seurakunnassa myös tai esim. vanhempien kotiseurakunnassa.
@cymbus, nykyisin ei lueta kuulutuksia siinä mielessä, että joku ne kuultuaan voisi ilmoittaa tiedossaan olevan avioesteen, jota kihlapari ei ole ilmoittanut. Kirkkojärjestyksen mukaan jumalanpalveluksessa rukoillaan solmittavan tai jo solmitun avioliiton puolesta. Mitään kieltoa rukoilla siviiliavioliiton puolesta ei ole, ja kun siviiliavioliitto voidaan siunata myös erillisessä tilaisuudessa avioliiton siunaamisen kaavalla, niin luontevaa on tietenkin, että sen puolesta voidaan rukoilla myös jumalanpalveluksessa…
Kuulutusasia tosin hoituu automaattisesti lähinnä silloin, kun esteiden tutkinta on tehty kirkkoherranvirastossa. Tällöin tieto menee jumalanpalveluksessa luettavaksi, jos sitä ei kiellä. Jos esteiden tutkinta tehdään maistraatissa, pitää erikseen ilmoittaa asiasta seurakuntaan, jos haluaa liiton puolesta rukoiltavan messussa. Kuten oon varmaan kertonutkin, meidän esteiden tutkinta hoitui maistraatin kautta heidän paremmista nettipalveluista johtuen, eikä meitä “kuulutettu” paikallisseurakunnan messussa lainkaan.
Kiteytettynä: Siirtymävaiheen pieniä käytännöllisiä ongelmia lukuun ottamatta, Helsingin piispa pitää homoavioliittoja täysin ja ongelmattomasti avioliittoina myös kristilliseltä (kirkon) kannalta katsottuna. Tämä on se oleellinen ja suuri muutos. Se on jo tapahtunut, jatko on vähemmän keskeistä.
No, toisaalta eipä se kovin mukavalta tuntuisi, jos esimies sanoisi, ettei luota toisten ammattitaitoon, luovuuteen ja tilannetajuun. Luottaminen on hyvä asia, mutta kuten sanotaan, kontrolli parempi.
Minusta pitäisi ottaa papinkirja pois, jos joku vihkii järjestyksenvastaisiin avioliittoihin.Ainakin määräaikaisesti. Onhan se tehty erittäin selväksi, että niin ei saa tehdä, joten mitään epäselvyyttä ei pitäisi olla tässä asiassa. Vähän epäilen kuitenkin, että tällä tavalla ei menetellä.
Minä ajattelen, ettei Askolan ainoa muu vaihtoehto olisi ollut sanoa noin, vaan hän olisi esimerkiksi voinut sanoa, että luotan siihen että papit perinteisen kristillisen näkemyksen mukaisesta opetuksesta ja piispainkokouksen linjauksesta kiinni pitäen sekä ammattitaitoaan, luovuuttaan ja tilannetajuaan osoittaen kieltäytyvät vihkimästä ja siunaamasta saman sukupuolen välisiä niin sanottuja avioliittoja.
Mitäköhän tuohon Askolan mainitsemaan pappien ammattitaitoon muuten kuuluu?