Avioliitto - puolisoiden uskonnollisuus


#101

http://www.vatican.va/archive/ENG1104/_P41.HTM

Ja niin kuin sanottu, tällaiset pariskunnat eivät ole erityisen harvinaisia. Minulla itselläni ei ole kantaa siihen ovatko ne yleisesti ottaen suositeltavia vai eivät. En pidä kuitenkaan mitenkään pahana.


#102

Tuossa kylläkin puhutaan katolilaisten ja ei-katolilaisten kristittyjen avioliitoista.


#103

Lupien saannin helppous riippuu käytännössä luultavasti hiippakunnasta. Seka-avioliittojakaan ei yleensä varsinaisesti suositella ja suhtautuminen avioliittoon ei-kastetun kanssa lienee vielä nihkeämpi, mutta tässä varmasti paikallista vaihtelua. Muutama ote kanonisesta laista:

Avioliiton esteiden yhteydessä mainitaan:

Can. 1086 §1. A marriage between two persons, one of whom has been baptized in the Catholic Church or received into it and has not defected from it by a formal act and the other of whom is not baptized, is invalid.

§2. A person is not to be dispensed from this impediment unless the conditions mentioned in cann. ⇒ 1125 and ⇒ 1126 have been fulfilled.

§3. If at the time the marriage was contracted one party was commonly held to have been baptized or the baptism was doubtful, the validity of the marriage must be presumed according to the norm of ⇒ can. 1060 until it is proven with certainty that one party was baptized but the other was not.

Dispensaatiosta:

Can. 1125 The local ordinary can grant a permission of this kind if there is a just and reasonable cause. He is not to grant it unless the following conditions have been fulfilled:

1/ the Catholic party is to declare that he or she is prepared to remove dangers of defecting from the faith and is to make a sincere promise to do all in his or her power so that all offspring are baptized and brought up in the Catholic Church;

2/ the other party is to be informed at an appropriate time about the promises which the Catholic party is to make, in such a way that it is certain that he or she is truly aware of the promise and obligation of the Catholic party;

3/ both parties are to be instructed about the purposes and essential properties of marriage which neither of the contracting parties is to exclude.

Can. 1126 It is for the conference of bishops to establish the method in which these declarations and promises, which are always required, must be made and to define the manner in which they are to be established in the external forum and the non-Catholic party informed about them.

Ehdot näyttäisivät olevan samat kuin kristittyjen välisissä seka-avioliitoissa. (Hämärä muistikuvani oli aiemmin, että ei-kristityn ja katolilaisen avioliiton kohdalla olisi ollut jotain lisäehtoja, mutta saatoin olla väärässä.)

Katekismuksessa korostetaan, että tällaiset avioliitot vaativat harkintaa ja niihin liittyy erityisiä haasteita.

Katolisen kirkon katekismuksen kohdat aiheesta.

Mixed marriages and disparity of cult

1633 In many countries the situation of a mixed marriage (marriage between a Catholic and a baptized non-Catholic) often arises. It requires particular attention on the part of couples and their pastors. A case of marriage with disparity of cult (between a Catholic and a non-baptized person) requires even greater circumspection.

1634 Difference of confession between the spouses does not constitute an insurmountable obstacle for marriage, when they succeed in placing in common what they have received from their respective communities, and learn from each other the way in which each lives in fidelity to Christ. But the difficulties of mixed marriages must not be underestimated. They arise from the fact that the separation of Christians has not yet been overcome. The spouses risk experiencing the tragedy of Christian disunity even in the heart of their own home. Disparity of cult can further aggravate these difficulties. Differences about faith and the very notion of marriage, but also different religious mentalities, can become sources of tension in marriage, especially as regards the education of children. The temptation to religious indifference can then arise.

1635 According to the law in force in the Latin Church, a mixed marriage needs for liceity the express permission of ecclesiastical authority.137 In case of disparity of cult an express dispensation from this impediment is required for the validity of the marriage.138 This permission or dispensation presupposes that both parties know and do not exclude the essential ends and properties of marriage; and furthermore that the Catholic party confirms the obligations, which have been made known to the non-Catholic party, of preserving his or her own faith and ensuring the baptism and education of the children in the Catholic Church.139

1636 Through ecumenical dialogue Christian communities in many regions have been able to put into effect a common pastoral practice for mixed marriages. Its task is to help such couples live out their particular situation in the light of faith, overcome the tensions between the couple’s obligations to each other and towards their ecclesial communities, and encourage the flowering of what is common to them in faith and respect for what separates them.

1637 In marriages with disparity of cult the Catholic spouse has a particular task: "For the unbelieving husband is consecrated through his wife, and the unbelieving wife is consecrated through her husband."140 It is a great joy for the Christian spouse and for the Church if this “consecration” should lead to the free conversion of the other spouse to the Christian faith.141 Sincere married love, the humble and patient practice of the family virtues, and perseverance in prayer can prepare the non-believing spouse to accept the grace of conversion.

(Näissä siis mixed marriage = avioliitto kahden kastetun mutta eri kirkkokuntaan kuuluvan välillä, ja disparity of cult = avioliitto katolilaisen ja ei-kastetun välillä.)


#104

Viimeinen kohta, 1129, liittää kaiken edellämainitun koskemaan myös “impediment of disparity of cult”" -tapauksia eli ei-kastetun kanssa avioitumista.


#105

Eikä liitä, vaan 1127:n ja 1128:n. Sen sijaan 1086:ssa sanotaan, että näihin pakanaliittoihin pätevät samat kuin 1125:een ja 1126:een. Eli kysymys palautuu oikeudenmukaiseen ja järkevään syyhyn.


#106

Pilkkujen viilailu ei minua kiinnosta, en harrasta kanonisen lain tuntemusta. Lopputulos käytännön katolisessa elämässä on että jos lupaa on aihetta hakea, sen myös usein saa.

Onko tämä siis jotenkin erikoista, niinkuin aiemmin kommentoit, @nevalainen?


#107

Onneksi meidän oma pastoraalityö käsittelee asiaa rakentavasti.

“Keep in mind that whether a Catholic enters into a sacramental marriage with a Christian of a different church or a valid marriage with a non-Christian, the Church supports the witness of love and fidelity the couple offers to the world.”

“Scripture tells us that the unbelieving spouse is made holy through the believing spouse (1 Cor. 7:14). Sacramentally in marriage the spouses are the conduits of grace to each other and in a mixed-marriage of disparity of cult the Catholic is a conduit of grace to the non-believer. If this leads to a free conversion of belief by the non-believer then the church rejoices.”


#108

Kyllä tosiaan katolilainen voi mennä naimisiin ei-katolilaisen kristityn ja jopa pakanan kanssa, ja silti käydä ehtoollisella.

Minulla on myös sellainen tuntu, että siunaamattomassa liitossa oleminen (siviiliavioliitto) ei ole ehtoolliseste, jos kyse on kirkon näkökulmasta kuitenkin oikea liitto. Mutta tästä en ole varma.


#109

Minulla on täysin vastakkainen tuntu – kirkko tunnistaa ei-katolilaisten väliset liitot oikeiksi, mutta muistaakseni yhden osapuolen ollessa katolilainen on liitto vahvistettava kirkon edessä, muuten se ei ole pätevä (tai on vähintäänkin illicit - mikä tuo olisi suomeksi? -, jos ei invalid). Mahdollisia poikkeuslupia tilanteesta riippuen on, mutta niitäkin täytyy anoa. Mutta en nyt tähän hätään löydä hyvää lähdettä tälle.


#110

Kyllä minäkin olen siinä uskossa että toisen ei-kristityn tullessa katolilaiseksi hänen liittonsa vahvistetaan kirkon edessä mutta se ei tarkoita sakramentaalista liittoa koska ei-kristittyä osapuolta ei sellaiseen voi vihkiä, eli kirkon edessä vahvistaminen ei tarkoita että ei-kristityn osapuolen on pakko hankkiutua kristityksi kirkollista sakramentaalista aviolliittoa varten ja että se on solmittava vaan esimerkiksi sitä että pari saa pastoraalista tukea ja selkeytystä. Eli että katolilainen osapuoli ymmärtää olevansa mahdollisuuksien mukaan vastuussa lasten kristillisestä kasvatuksesta ja että liitto on katsottava katolilaisen osalta sellaiseksi joka estää tulevien liittojen vahvistamisen.
Luulisin että jos tämä pari on täysin minkään yhteiskunnallisen vahvistamistavan ulkopuolinen liitto, ns. luonnollinen avioliitto, pappi usein suosittaa jonkinlaista liiton vahvistamista, esim. siviilivihkimistä.

Katolinen kirkko siis edelleen pitää yllä näillä säännöillä sitä varhaiskristillistä näkemystä että missä tahansa elämäntilanteessa oli sitten orja, isäntä, nainen tai mies, virallisesti kansalaisoikeuksien haltija tai täysin yhteiskunnan ulkopuolinen, voi olla täysivaltainen kristitty ja saa mennä naimisiin luonnollisen lain mukaan hengellisesti vaikka yhteiskunta ei sitä sille ihmiselle sallisikaan, esim. kansalaisoikeuksien puuttuessa.

Ylläolevassa tapauksessa josta kirjoitin on siis sekä se avioliiton este että katolinen osapuoli on ollut aiemmin kastettujen välisessä avioliitossa ja se että hänen nykyinen puolisonsa ei ole katolilainen (eikä omasta mielestään edes kristitty vaikka on kastettu, onhan varsin yleinen näkökulma Suomessa että kaste ei ole voimassa jos on kirkosta eronnut).
Niin kuin timo k varsin usein aiemmalla foorumilla muistutti, kanoninen laki on rakastavaa lakia ihmisten parantumiseksi. Eli siis vaikka näitä haastellisia kohtia kutsutaan avioliiton esteiksi, niiden tarkoitus ei ole absoluuttisesti kieltää ihmisiä elämästä elämänsä tilanteissa vaan niiden tarkoitus on siinä kohtaa elämää miettiä omaa hengellistä tilaansa ja valintojaan ja antaa tukea ja neuvoja elämässä eteenpäin.

Kaikkia erityistapauksia varten tosiaan on anottava kirkon lupaa ja vahvistusta menettelylle, mutta sekin on oikeastaan enempi osoitus siitä miten kirkko tahtoo auttaa ihmisiä ja jakaa armoa ympärilleen ei siitä että se haluaa estellä ja rangaista.


#111

Tässä oli aika hyviä pointteja.

Tästäkin jäi mulle vielä sellainen kysymys että mitä kirkko neuvoo tapauksessa jossa ei-kristitty osapuoli ei halua osallistua katoliseen vihkimiseen. Katsooko kirkko sen tilanteeksi jossa ei-kristitty puoliso estää katolista puolisoaan harjoittamasta uskoaan. Minusta tilanne ei ole sellainen, eikä pitäisi pakottaa toista puolisoa menemään kirkollisella tavalla naimisiin.


#112

Laiton? Merkityksessä kanonien vastainen?


#113

Eikö katolisen osapuolen pitäisi keskustella tästä katolisen papin kanssa?


#114

Totta kai. Ja pariskunta käy papin puheilla myös yhdessä niin kuin asiaan kuuluu. Ja tarvittavat dispensaatiot on oltava myönnettynä katolilaiselle jos toivotaan ehtoollisella käynnin mahdollisuutta jatkossakin.