Ehtoollisella käymisen tarkoitus

Törmäsin tähän asiaan itsekin pari viikkoa sitten ja aluksi etsin vastausta netistäkin. En löytänyt pikaisella haulla mitään esteitäkään, joten kävin kai ensimmäisen kerran elämässäni kahdesti saman vuorokauden aikana ehtoollisella. Sen verran tätä asiaa kuitenkin jouduin jälkeenkinpäin miettimään, etten taida olla halukas näin kovin usein tekemään.

On aikoja, jolloin kävin ehtoollisella parikin kertaa viikossa, enkä tässä nähnyt mitään ongelmaa. Nyt saman vuorokauden yhteydessä kuitenkin niin ajattelin.

Ensinnäkin jälkimmäinen ei tuntunut enää oikein ehtoolliselta, vaikka sitä varmasti olikin. Tähänkin näin kaksi tai kolme syytä, eivätkä ne tietenkään tee ehtoollisesta pätemätöntä. Ensinnäkin, valmistauduin tähän jälkimmäiseen huonosti ja sitä lisäsi vielä näennäinen kiire pois. Toiseksi, menin seisaaltaan tarjoiltavaan ehtoollisjonoon, taas helppouden vuoksi, vaikka alttarillakin olisi ollut siihen mahdollisuus. Kolmanneksi, tarjoiltava viini oli alkoholitonta ja leipä gluteenitonta, muuta ei ollut tarjolla.

Vaikka kyse on puhtaasti tunteesta, näillä jokaisella on minulle merkitystä. Ehtoollinen tosin seisaaltaan toimii hyvin, jos muut ehdot täyttyvät, on kokemusta tästä paljon Kansanlähetyksen messuista. Kiire ei ole hyväksi tässä asiassa koskaan ja alkoholitonta viiniä olen kerran aiemmin maistanut, eikä se tuntunut ehtoollisviiniltä. Korostan jälkeen että kokemuksilla ei sinänsä ole väliä pätevyyden kannalta, mutta hengellisen elämän kannalta on.

Uskon, että voit huoletta käydä kahdesti saman päivän aikana, mutta pelko siitä, että kokee jälkimmäisen jotenkin turhana on olemassa. Siksi en itse sitä suosittele.

1 tykkäys

Ortodoksisessa kirkossa ei pitäisi mennä ehtoolliselle kahta kertaa saman liturgisen vuorokauden aikana. Liturginen vuorokausi alkaa illalla kello 18 tai tarkemmin sanoen, kun ehtoopalveluksessa luetaan: “Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut.” Eli jos menee ehtoolliselle aamulla ja illalla saman kalenterivuorokauden aikana, niin ne ovat eri liturgista vuorokautta.

Sinullehan tällä ei ole mitään merkitystä, mutta tämänkin mukaan sinä voit käydä kahdesti.

2 tykkäystä

Luterilaisessa kirkossahan ei tätä koskevia säännöksiä ole. Mutta useammasta ehtoollisella käymisestä on kuitenkin mielestäni perusteltua kysyä itseltään, miksi niin tekee. Mielekäs syy voi toki olla niinkin yksinkertainen kuin mainitsemasi. Ja pappi voi joutua toimittamaan useampia messuja saman päivän aikana; itse pitäisin silloin hiukan outona oman kommuunion väliin jättämistä. Tosin sellaistakaan ei ole meillä varsinkaan aiemmin juuri kummeksuttu - on jopa pidetty suositeltavana, että ehtoollista jakava pappi sopii omasta osallistumisestaan kollegansa kanssa, ja itselleen jakamista saatetaan vieläkin jossakin päin vierastaa.

2 tykkäystä

Ortodoksisessa kirkossa pappi, joka toimittaa liturgian, ilman muuta nauttii siinä ehtoollisen ja jakaa sen itselleen. Jos liturgiaa toimittamassa on useita pappeja, kukin jakaa ehtoollisen itselleen. Kun piispa toimittaa liturgian, hän jakaa ehtoollisen papeille.

2 tykkäystä

Sellainen pointti vielä, että kuorolaisen ei ole mikään pakko käydä ehtoollisella, ei virallinen pakko eikä myöskään minkäänlainen de facto -pakko. Etenkin jos jommassakummassa esiintymisessä kuoro on jonkinlaisella parvella, ei poisjäänti edes herätä mitään huomiota. Mulla ei ole selkeää kantaa kahdella ehtoollisella käymiseen, mutta koen että mitään käytännön pakkoa siihen ei muodostu.

2 tykkäystä

Joo, huono peruste olisi mennä siksi, että ajattelee muiden sitä odottavan. Itse ajattelen, että useampaa kertaa samana päivänä ei pitäisi mennä ehtoolliselle, mutta eihän siitä ole meidän kirkossamme mitään virallisia säännöksiä.

1 tykkäys

En näe estettä myöskään kahteen kertaan ehtoollisella käynnille.
Se on toki yksityinen henkilökohtainen asia.
Näen kyllä silläkin jotain merkitystä, kun kuoroyhteisöinä porukalla
ehtoollispöytään menette.

2 tykkäystä

Kiitos kun vastailitte. Toki tiedän ettei kuorolaisella mitään ehtoollisellakäymispakkoa ole. Oletin että asenteeni asiaan olisi käynyt ilmi kysymyskommentissani.

Mulla on molemmissa messukuorokeikoissa täysin eri ihmiset ympärillä. Eli mielelläni polvistun molemien kanssa yhteiseen pöytään.

Tarkoittiko @Sameli mua vai @Filonilla a miettiä, missä tarkoituksessa ehtoolliselle on menossa? Tää on tietenkin tärkeä asia. Eihän sitä etukäteen tiedä, onko oikealla mielellä ja motiivilla. Usein epäröin, kun alan miettimään, kadunko nyt varmasti riittävästi ja aidosti, olenko oikealla mielellä jos ei oikein tunnu edes miltään. Tai tunnen peräti vain kuinka paatunut tai kuiva olen. Mitä kauemmin penkissä istun ja odotan oikeanlaista mielentilaa nousta ja lähteä, sen vaikeammaksi se käy, koska alan olemaan yhä varmempi, että en kenties ole ollenkaan kelvollinen koko ehtoollispöytään. Niinpä olen viime aikoina tehnyt niin, että lähen vaan heti kävelemään kun kuulen kutsun alttarilta.

Tämä on nyt tosiaan harvinainen poikkeus, en ole aiemmin joutunut tällaista asiaa miettimään.

2 tykkäystä

Juuri minunlaisteni syntistenhän sinne ehtoolliselle pitää mennä. Mitä kelvottomampi minä olen, sitä enemmän minä tarvitsen ehtoollista.

3 tykkäystä

Ai että. Luulen löytäneeni taas itsestäni papin kun ajattelin asiaa juuri päinvastoin. Ja selitys: se joka näkee itsessään syntisen, ei vielä ole läheskään niin syntinen kuin se, joka ei näe itsessään syntistä, koska sellainen on oman syntisyytensä lisäksi vieläpä omahyväisesti väärässä ymmärryksessä itsestään kun taas syntiseksi itsensä kokeva on sentään ymmärtänyt oman tilansa. Kelpaisiko? No, siis tämä oli vain tällainen päänsisäinen harjoitus eli enhän toki noin osaa asiaa ymmärtää… :slight_smile:

1 tykkäys

Luulisin, että oikea mielentila ehtoollisella käymiseen ei ole mikään hetkellinen asia, vaan jotain kokonaisvaltaisempaa kuin juuri sen sekunnin fiilis. Luulisin myös, että jos tuntee olevansa paatunut ja kuiva, on mitä suurimmassa määrin oikeassa mielentilassa ehtoolliselle. Pois ei kuitenkaan tarvitse jäädä silloinkaan, jos ei tunnu oikein miltään. Ehtoollinen vaikuttaa silti.

4 tykkäystä

Otanpa tällaisen kornin rinnastuksen:

Jollain voi olla hillitön vessahätä, jota hän ei huomaa. Jollain taas on pienempi, ja hän huomaa sen.

Vessahätä ei ole se pointti. Vessassa käyminen on se pointti.

Paitsi että…

Vaihda sanan syntinen tilalle sana syyllinen:

Se, joka näkee itsessään syyllisen, ei vielä ole läheskään niin syyllinen kuin se, joka ei näe itsessään syyllistä.

Tällä välttää sen absurdin ajatuskämmin, että olla syntinen tai olla syyllinen olisi joku ansio, tavoite tai alleviivaamisen arvoinen asia.

Ei ole olemassa absoluuttista käsitettä nimeltä synnin suuruus. Eli syntisyys ei ole numero tai määrä. Vaan se on samaan aikaan olemassa useammassa näkökulmassa, jotka ovat kaikki osa todellisuutta ja samalla tavalla valideja. Eli ihmisen syntisyys Jumalasta katsoen, ihmisen syntisyys neutraalin tarkkailijan silmin ja ihmisen syntisyys henkilön omassa ajattelussa ja kokemuksessa eivät ole oikea ja väärä tai tosi ja epätosi, vaan dynaaminen systeemi. Jokaisesta noista kolmesta on eri tasoinen ja eri laatuinen mahdollisuus saada tietoa, ja siksi niiden kanssa voi toimia jokaisen kanssa eri tavalla.

Sitten sopivampi pohdinta perään:

Ehtoollisen tarkoitus on toteuttaa eli elää todeksi sitä lupausta, että Kristuksella ja kristityllä on yhteys kuoleman hetkellä. Koska se on suurin haaste, on yhteys olemassa kaikilla vähäisemmilläkin hetkillä.

En usko “syntien anteeksiantoon” ehtoollisessa sillä tavalla, että siinä tietty määrä ainetta nimeltä synti tulisi neutraloitua tai siirrettyä Jumalan prosessoitavaksi. Sisäinen ja ulkoinen eivät ole toistensa vastakohtia, eikä sisäinen ole jotenkin todellisempi kuin ulkoinen. Päinvastoin synti aiheuttaa katkoksen näiden välille ja johtaa ajatteluun, jossa ihminen voi olla sisäisesti tai jopa joutuu olemaan sisäisesti jotain, mitä ei ole ulkoisesti.

Kukaan ajatellut, että ehtoollinen olisi myös memento mori?

Eli jos edellisen muisto on jotenkin tuoreena mielessä, niin silloin uutta ei välttämättä tarvita ihan heti. Ajattelen koko ajan isoäidin luona vierailemista. Siihenkin on olemassa jotenkin intuitiivisesti sopiva tahti, liian tiheä tahti ja liian harva tahti.

1 tykkäys

Ateistit tietenkin tietävät tämänkin asian paremmin kuin kristityt.

Aivan turhaa kuittailua. Origi-Naali ei sanonut tietävänsä, vaan ajatelleensa. Sitä kai keskustelu on - kerrotaan ajatuksia, kuunnellaan toisten ajatuksia. Mitä sitä keskustelemaan, jos vain varman tiedon saa esitää. Silloin kannattaa kirjoittaa oppikirja foorumikeskustelun sijaan.

2 tykkäystä

Ateisteista en tiedä. Mutta luitko ajatuksella mitä kirjoitin? Eikö sinusta ole ihmisen vaarallista ajatella, että hän on hyvä, täydellinen, erehtymätön, vailla puutteita? Pidätkö siis totena sitä, että jos ihminen ajattelee olevansa kehno ja epätäydellinen niin hän sitä myös on, mutta jos ihminen ajattelee olevansa parasta laatua niin hän tietysti on parempi kuin edellä mainittu omat puutteensa ymmärtävä ihminen? Tästähän oli kysymys kun kuvittelin saarnaavani. Toki ymmärrän, että ajatteluni tuli väärästä suunnasta ja joudut kenties olemaan sitä vastaan periaatteellisista syistä. Mutta olisin toivonut muunlaista eli ihan tekstin analyysiin perustuvaa tuomiota kuin vain toteamusta, jolla todellisuudessa tarkoitat, että epäuskoinen ei voi olla oikeassa suhteessa uskovaan jossakin asiassa.

1 tykkäys

No oikeastaan kyse on enemminkin siitä, että mää en tiedä onko mulla oikeanlaista synnintuntoa. Ja juuri oikeanlaista ymmärrystä. Lähetyshiippakuntalaiset ovat useamman vuoden ajan painottaneet, että ehtoollisen voi myös tuomiokseen ottaa. Ja minä en tiedä mitä he tarkoittavat. Toisaalta sillä ei ole merkitystä, miten he mitäkin tulkitsevat, koska en ole lähetyshiippakunnassa.

Mulle on helpompaa niin, että otan vain vastaan sen mitä annetaan. Eikö siinä rukoilla yhdessä, että me sen uskossa vastaanottaisimme. “Lähetä Pyhä Henkesi, että…”

2 tykkäystä

P. Paavali opetta tuosta tuomiokseen syömisestä 1 Kor 11.

3 tykkäystä

Olivatko tapaamasi lähetyshiippakunnan papit niin luotaantyöntäviä persoonallisuuksia, ettei heiltä olisi voinut kysyä?

En ole käynyt vuosiin lähetyshiippakunnan tilaisuuksissa. Miksi olisin heidän pappeihinsa yhteydessä? Puhuin nyt niistä seurakuntalaisista.

Vähän yleisemmin sanottuna: Uuden testamentin mukaan on selvästikin tarkoitus, että jokainen kristitty käy säännöllisesti ehtoollisella. Jos olet epävarma jostakin ehtoolliseen liittyvästä asiasta, rohkaisen sinua selvittämään asiaa. Teologeilta kysyminen on hyvä tapa oppia enemmän.

1 tykkäys