Ehtoollismusiikin hengellisyysaste

Halleluja, tunnet sydämeni on siis ollut luterilaisessa messussa ehtoollislauluna muutaman kerran.

@Anskutin: laitoin vain laulut peräkkäin vertailtaviksi. Pituuden lisäksi eroa on kyllä sisällössäkin. Ja tokihan voi vertailla ehtoollislaulujen paremmuutta niiden pituudenkin perusteella.

Laulun sisällöstä: kuten aiemminkin totesin, niin tuohonkin messuun olisi tarkoitus tuoda etsijöitä ja uskosta osattomiakin, jolloin olisi varmasti hyvä, ettei olisi kovin montaa laulua, joita voi lukea kahdella tai useammalla tavalla. Lisäksi pk-seudulla on paljon liikkuvaa porukkaa ja tuohon messuunkin saattaa tulla vaikkapa menestysteologissa seurakunnissa käyviä ihmisiä. Heille “Jumalan paras” ei taida käsittää myös kuritusta, pilkkaa ja vainoja.

Ehkä tuon kappaleen tausta ei ole avoimessa menestysteologiassa, vaan sen voisi ajatella olevan hyvä kappale seurakuntakasvu-nuorisokristillisyyden kontekstissa. Churchgrowth(Warren, Hybels, Global leadership summit yms.) puhuu etsijäystävällisistä jumalanpalveluksista(seeker-sensitive) ja koettuihin tarpeisiin vastasmisesta(felt needs). Tarkoitus on houkutella tunnetarpeisiin ja muihinkin apua tarjoamalla ihmisiä mahdollisimman vähän ärsyttäviin ja viihteellisiin tilaisuuksiin.

Nuorisotyökristillisyys valahtaa helposti samaan luonnostaan, kun yritetään kilpailla kulutuskeskeisen ja hedonistisen nuorisokulttuurin kanssa nuorten suosiosta.

Varmasti kappaletta ei ole sellaiseksi ainakaan tietoisesti tarkoitettu ja sen voi ottaa Jumalan ylistyksenä jne.

Omasta mielestäni se on kuitenkin yleisesti ärsyttävä ja ehtoollisella suorastaan kuvottava. Ja myönnän että näillä sanavalinnoilla puran myös omia aggressioitani ja saan siitä edes jotain fiilistä tyhjyyteeni. Sori siitä!

1 tykkäys

No ei taatusti ole menestysteologinen kipale, tekijöistä päätellen. Seurakuntakasvujutuista en tiedä. Tuo kasvuajattelu on vähän kaksipiippuinen juttu enkä osaa olla siitä oikein mitään mieltä.

Spoilerin takana pohdintaa kasvuhakuisesta teologiasta.

Toisaalta kasvun ja väkimäärien ei pidä olla itsetarkoitus, ja toisaalta seurakunnan toki tulee ottaa toiminnassaan huomioon se, miten uusia ihmisiä saataisiin houkuteltua pelastusasioiden äärelle. Toisaalta tilaisuuksien pitää ehdottomasti puhutella myös etsijöitä, ja toisaalta sen varjolla ei pidä lähteä muuttamaan opillisia painotuksia. Toisaalta on järkevää lähestyä kristinuskon totuuksia niiden kysymysten kautta, joita ihmisillä sattuu olemaan, ja toisaalta sellainen voi johtaa ihmiskeskeisyyteen ja synnin ja armon kysymysten sivuuttamiseen. En siis osaa muodostaa mitään lopullista kantaa.

Mutta ehkä sillä ei ole väliäkään. Eihän meillä ole tässä mitään varmaa tietoa tuon kyseisen kipaleen linkittymisestä tällaiseen teologiaan ylipäätään, ja sitä voidaan arvioida ihan lauluna, ilman laajempia konteksteja. Eikä tuo biisi mitenkään kuulu suosikkeihini, se on liian monitulkintainen.

Kyselin tuossa muuten mieheltä, onko vapailla suunnilla ylipäätään olemassa sellaista musiikkia, joka olisi suunniteltu ehtoollismusiikiksi ja käsittelisi nimenomaan ehtoollista. Ei tullut mitään mieleen, vaikka mies on niissä piireissä pyörinyt toistakymmentä vuotta. Toisaalta vanhojen kirkkokuntien ehtoollismusiikkiakin saatetaan siellä hyödyntää, vaikkakin eri kontekstissa. Yhden kerran ainakin muistan, kun @Silvanus mainitsema Vaiti kaikki palvokaamme oli alkuylistyksessä!