Seurakunnan hajaannus
10 Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä. 11 Olen näet saanut kuulla Khloen väeltä, että teillä, veljeni, on keskenänne riitoja. 12 Tarkoitan sitä, että toiset teistä sanovat: “Minä olen Paavalin puolella”, toiset taas: “Minä Apolloksen”, “Minä Keefaksen*”, “Minä Kristuksen”. 13 Onko Kristus jaettu? Onko ehkä Paavali ristiinnaulittu teidän puolestanne? Paavalinko nimeen teidät on kastettu? 14 Jumalan kiitos, en ole kastanut teistä ketään muuta kuin Crispuksen ja Gaiuksen, 15 joten kukaan ei voi sanoa, että teidät on kastettu minun nimeeni. 16 Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni. 17 Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
Kirjeen alussa apostoli Paavali kiittää Korintin seurakunnalle Jumalaa siitä armosta, joka heille oli annettu Jeesuksessa Kristuksessa. Jakeesta 10 alkaen hän puuttuu seurakunnassa vallitseviin epäkohtiin. Seurakunnassa on ilmennyt erimielisyyttä ja apostoli kehottaa seurakuntaa olemaan yksimielinen ja välttämään hajaannusta. ( 1. kor 1:10). Paavali oli kuullut asiasta Khloen väeltä, jonka välityksellä tieto asiasta oli kantautunut Paavalille., joka oli kirjeen kirjoittamisen ajankohtaan Efesossa.
Kirjeen mukaan Korintin seurakunta oli jakaantunut eri julistajien kannattajiin. Tekstistä ei tarkemmin ilmene, mitä eroa seurakuntalaiset kokivat Paavali, Pietarin ja Apolloksen opetusten välillä olevan, mutta kuten kirjeen 11 luvusta ilmenee, tämä koettu ero opetuksessa kuitenkin aiheutti seurakunnan kokouksissa ryhmäkuntaisuutta. Opetukseen liittyvän hajaannuksen ja Herran ateriaan viettoon liittyneiden ongelmien vuoksi Paavali moitti seurakuntaa siitä, että heidän yhteinen kokoontumisensa oli heille pikemminkin vahingoksi kuin hyödyksi. (11:17-19)
Seurakuntalaisten ei tullut asettua yhden julistajan puolelle toista vastaan, vaan luottaa siihen mitä oli kirjoitettu. Myös sananjulistajat olivat palvelijoita, jotka hoitivat sitä tehtävää jonka Herra oli heille antanut… Tehtävänä oli evankeliumin julistaminen. Tässä julistustehtävässä tuli turvautua Kristuksen ristiin eikä inhimilliseen viisauteen.