Esirukoukseen yhtyminen

Rukous
1

Jatkoa ketjulle Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous: ei kirkollista vihkimistä samaa sukupuolta oleville pareille, jossa @Anskutin kirjoitti seuraavaa

Itse olen aika tarkka siitä, mihin annan oman aameneni. Tämän vuoksi kuuntelen rukousta aika tarkkaan. Jos rukouksessa on jotain epäselviä asioita, jotain epäkorrektia tai sellaista, mikä ei ole uskontajuni mukaista, tai myöskin jos rukous on niin pitkä että keskittymiseni herpaantuu, niin silloin en sano siihen omaa aamentani enkä täten yhdy rukoukseen.

Olen tämän vuoksi jättänyt useita kertoja aameneni antamatta, kun rukoilija on lähtenyt heittämään juttua omaisuuskansa Israelista ja muuta vastaavaa, jota pidän enemmän tai vähemmän harhaoppisena, tai myöskin jos rukous on ollut puuduttava kuin nälkävuosi.

1 tykkäys
2

Luterilaisena oli samankaltaisia tuntemuksia kuin Silvanuksella: en voinut aina yhtyä rukoukseen, kun esirukoilija “sanoitti” rukouksia omasta päästään tai painotti jotain, esim. juuri tuota Israel-asiaa. Kaavan mukaisiin rukouksiin yleensä pystyin yhtymään, vaikka joskus nekin tuntuivatkin etäisiltä, ja jäin mielessäni pohtimaan, että mitähän tässä oikeastaan oli tarkoitus Herralta anoa. Muutaman ev.-lut. papin liiallinen matalakirkollisuus ärsytti ja häiritsi rukoukseen yhtymistä. Tarkoitan sellaista “sä Jeesus tiiät mitä me tarvitaan” -tyyppistä puhetta. Erityisesti eräs miespappi oli aina sellainen.

Ortodoksisissa palveluksissa ei ole koskaan tullut vastaan tilannetta, jossa en olisi pystynyt yhtymään aameneen. Niissä papilla ei oikeastaan ole mahdollisuutta sooloilla, mikä on mielestäni hyvä asia. Esirukouspyynnötkin menevät aika kaavamaisesti sen mukaan, että keitä on kuollut, sairaana tai matkoilla. Heille pyydetään esirukousta henkilön etunimi mainiten. Sen enempää heidän tilannettaan ei avata tai “sanoiteta”, joten asia pysyy yksinkertaisena.

3

Kollehtarukouksen aiheet ovat kai luterilaisessakin kirkossa melko tarkkaan rajatut, mutta yleisissä esirukouksissa sitten lienee sitäkin enemmän liikkumavaraa. Joka tapauksessa tuommoiset Israel-hehkutukset tuntuvat ajatuksenakin hirveiltä! Vapaiden suuntien kokoontumisissa en niitä ihmettelisi, mutta että evankelis-luterilaisessa normimessussa!?

4

Kollehtarukous, joka nykyään tunnetaan nimellä Päivän rukous, on periaatteessa säädetyn sanamuodon mukainen rukous, jota ei voi muuttaa.

Esirukoukset puolestaan voivat olla hyvinkin erilaisia.

5

Meillä nuo esirukouksetkin on tietyllä tavalla rajattu ja enimmäkseen oikein helppoja yhtyä, mutta sitten on muutamia pappeja, jotka pyytävät spontaaneja esirukouksia uskovilta (näin periaatteessa ei saisi tehdä) ja silloin myötähäpeäkerroin usein kasvaa…

Tässä hiljan eräs ulkomaalainen pappi pyysi minut lukemaan esirukoukset paperista, jossa ne olivat valmiina, mutta valitettavasti sellaisella suomella kirjoitettuna, että jouduin korjailemaan tekstiä lennossa aika paljon. Oma vaikeutensa siinäkin :slight_smile:

6

Vähän samoja ajatuksia kuin timo klla. On äärettömän vapauttavaa, kun ei tarvitse kirkossa käydessä laittaa mitään dogmaattista seulaa päälle. Ei esirukousten eikä muunkään kohdalla. Lähes menee kaavan mukaan, joten ei tarvitse huolehtia.

4 tykkäystä
7

Sitä en kiellä, että etenkin suoraan seurakuntalaisten kirjoittamista lappusista luetut esirukoukset ovat ihan turhia. Jos tällaista halutaan, pitäisi papin seuloa ja muotoilla asia sopivasti.

Aika itsetärkeänä kuitenkin pidän sitä, että kokee tärkeäksi jotenkin olla erityisen varuillaan, ettei nyt rukoile väärin sanoitetun asian psta. Rukouksemme on aina vajaata ja Jumala kääntää ne parhaiten, sellaistenkin ihmisten, jotka ovat mahdollisesti muotoilleet pyyntönsä huonosti.

8

Joo, rukouspyynnöt olisi hyvä muotoilla uudestaan. Näkisin hyvänä, että rukoiltava asia olisi suhteellisen ympäripyöreä. Kun rukoillaan tilanteessa x olevan henkilön puolesta ylipäätään tai hänelle siunausta, varjelusta, apua tms, niin seurakuntalaisen on helppo yhtyä rukoukseen, eikä varuillaan olemisen tarpeellisuutta ole tarpeen edes miettiä. Ongelmia tulee yleensä siitä, jos rukous on hyvin spesifi ja siinä pyydetään tiettyä konkreettista asiaa, joka ei välttämättä kaikkien seurakuntalaisten mielestä ole hyvä asia. Siinä tilanteessa ei aina oikein tiedä miten päin olisi, vaikka eihän Jumala tokikaan ole mikään kolmen toivomuksen lampunhenki, joka tarttuu pyyntöjen sanamuotoihin negatiivisella tavalla.

2 tykkäystä
9

Vähintäänkin se on tahditonta tuoda liian tarkkaan esirukouspyynnössään kohdehenkilön ongelman laatu saati toivojan parannusehdotus. Vaikka tarkoitus on hyvä, ei ole mukavaa tuoda kaikkea julkiseksi. Jumala ymmärtänee yskän vähemmälläkin, toivottavasti. Seurakunnalle kaikki asiat eivät varmaankaan kuulu.

Jos esirukouksessa tietyllä tavalla kannammekin vastuuta lähimmäisistämme tuomalla heidät rukouksen yhteyteen, niin se vastuu kattaa mielestäni myös hienotunteisuuden.

1 tykkäys
10

Tänään evlut messussa rukoiltiin Jumalaa estämään liikenneonnettomuudet. En pystynyt yhtymään tähän uskoen että saan mitä pyydän. Liikenneonnettomuuksia sattuu joka vuosi melkoinen määrä kansallisella tasolla enkä jaksa uskoa, että ne meidän rukousten ansiosta yhtäkkiä lakkaisivat. Miten tällaiseen rukoukseen pitäisi suhtautua? Jostain kaavasta se käsittääkseni tuli eikä siis ollut liturgin omaa keksintöä.

11

Jotenkin ajattelen, että saahan sitä pyytää - kuin myös synnitöntä elämää…

3 tykkäystä
12

Niin, tuo on siinäkin mielessä helppo rukous yhtyä, että liikenneonnettomuuksien estymisestä ei olisi mitään haittaa kenellekään. Joskus esirukouksissa tai rukouspyynnöissä on sellaistakin asiaa, että voi tuntua, että kyseisten rukousten kirjaimellinen toteutuminen olisi oikeastaan huono asia. Sellainen tilanne on rukoukseen yhtymisen kannalta paljon hankalampi.

2 tykkäystä
13

Onnettomuuksista varjeltumista pyydetään kirkkokäsikirjan rukouksissa monessakin kohtaa. Muun muassa Litaniassa.

Olisko mielessä ollut joku tuore liikenneturma? Nämähän ovat usein paikkakuntaa ja myös seurakuntalaisia ravistelevia tragedioita. Luontevaa on pyytää ettei enää tapahtuisi kauheita.
Ihmisten arki ja mieltä vaivaavat pelot on ihan oikein ja hyvä tuoda jumalanpalvelukseen. Esirukous sopii siihen.

Eihän maailmasta häviä paha, ei sota eikä onnettomuudet. Silti rukoilemme rauhaa ja varjelusta. Siten olemme rakkauden kanavia ja toivon lähettejä. Perkele on se joka maalaa mustalla ja vahvistaa epätoivoisia ajatuksia ihmisissä.

3 tykkäystä
14

Meillä rukoillaan matkustavaisten puolesta - mikä on käytännössä (osin) sama asia kuin että anottaisiin välttymistä liikenneonnettomuuksilta. Anotaanhan sitä kivutonta loppuakin, mutta silti Herra sallii monen ihmisen kokea varsin tuskallisen lopun. Me anomme, Herra tekee niin kuin hyväksi näkee. Ehkä joidenkin liikenneonnettomuuksien pitää tapahtua, jotta esim. havahtuisimme korjaamaan vaarallisen tieosuuden tai alentamaan sen nopeusrajoitusta tmv.

2 tykkäystä
15

Näin rukoillaan ortodoksisessa kirkossa (litanian ekteniasta):

Pappi: “Vielä rukoilemme pyhimmän patriarkkamme ……, arkkipiispamme …… (piispamme ……) (luostarissa: igumenimme ……), kaikkien kristiveljiemme ja -sisariemme sekä jokaisen ahdistetun ja vaivatun, Jumalan armoa ja apua kaipaavan kristisielun puolesta. Rukoilemme valtakuntamme päämiehen ja koko esivallan puolesta, rukoilemme tälle kaupungille (kylälle, pyhälle luostarille) ja sen asukkaille varjelusta, koko maailmalle rauhaa ja hyvää järjestystä, pyhille Jumalan seurakunnille kestävyyttä, meidän veljillemme ja sisarillemme, jotka ahkeruudella ja Jumalan pelvossa tekevät työtä ja palvelevat, pelastusta ja apua; rukoilemme poisjääneiden ja matkoilla olevien puolesta; rukoilemme sairasvuoteessa oleville parannusta, kaikille edesmenneille veljillemme ja sisarillemme, täällä ja kaikkialla lepääville oikeauskoisille kristityille huojennusta, autuaallista muistoa ja syntien anteeksi antamista; vangeille vapautumista; rukoilemme kaikkien veljiemme ja sisariemme puolesta, jotka suorittavat palvelusta, ja kirkonpalvelijain puolesta, jotka palvelevat tai ovat palvelleet tässä pyhässä temppelissä (luostarissa), - lausukaamme.”

Kuoro: “Herra, armahda!” (40 kertaa)

Pappi: “Vielä rukoilemme, että Jumala varjelisi maatamme, tätä kaupunkia (kylää) ja tätä pyhää temppeliä (luostaria) sekä kaikkia (kyliä) kaupunkeja ja maakuntia nälänhädästä, kulkutaudeista, maanjäristyksestä, vedentulvasta, tulesta, miekasta, muukalaisten hyökkäyksestä ja kansalaissodasta; rukoilemme, että hyvä ja ihmisiä rakastava Jumalamme olisi armollinen ja suosiollinen meille ja torjuisi joka ainoan meihin kohdistuvan vihan ja päästäisi meidät ansaitusta ja oikeasta rangaistuksesta sekä armahtaisi meitä.”

Kuoro: “Herra, armahda! Herra, armahda! Herra, armahda!”

Pappi: “Vielä rukoilemme, että Herra Jumala kuulisi meidän syntisten rukousäänen ja armahtaisi meitä.”

Kuoro: “Herra, armahda! Herra, armahda! Herra, armahda!”

1 tykkäys