Ylivieskalaiset haluaisivat rakentaa uuden kirkkorakennuksen, joka perustuu arkkitehtikilpailun voittajaehdotukseen ja jonka arvioitu elinkaari olisi 200 vuotta (sama kuin entisellä) ja kustannusarvio n. 13,4 M€. Virastokollegion mukaan kirkosta tulisi liian kallis ja sen poistoiän tulisi olla n. 50 - 70 vuotta.
Toisin sanoen, nykypäivänä ei saa pyrkiä rakentamaan kestäviä, ylisukupolvisia rakennuksia ev.-lut. kirkon käyttöön, vaan pitää tehdä halpaa ja lyhytikäistä. Mielipiteitä?
Periaatteessa sitä mieltä, että kirkot saavat maksaa ja niiden pitää kestää pystyssä ainakin enemmän kuin muutaman kymmenen vuotta.
Toisaalta tässä tapauksessa tuo maksukykyyn kohdistuva epäilys ehkä on oikeasti viisasta. Ehkä tuossa on laskettu mukaan skenaario tyhjenevästä maaseudusta, en tiedä…
Ylivieskan tapauksessa kuitenkin vakuutusrahat korvaavat huomattavan osan rakennuskuluista. Entinen kirkko oli vakuutettu 6 M€ arvosta ja seurakunta on saanut jo sen. Siihen sitten lisäksi kirkolta tulevat avustukset, mahdolliset muut avustukset ym., joten ei se lainasumma välttämättä muodostuisi kohtuuttomaksi. Eikä Ylivieska ole tyhjentymässä, pikemminkin päinvastoin - kyseessä on tuolla alueella vireimmin kasvava keskus, johon tullaan ostoksille jopa 50 km päästäkin.
Itseäni kyllä ärsyttää tuollainen asenne viranhaltijoiden taholta, että pitäisi rakentaa halpaa ja kertakäyttöistä muutamaksi kymmeneksi vuodeksi. Kun rakennetaan kirkkoa, pitää ajatuksen olla se, että se on monumentti ja ylpeys sadoiksi vuosiksi. Tsasounat, seurakuntasalit, kerhotilat ym. ovat asia erikseen. Ne tehdään usein pragmaattisista tarpeista ja jo tehdessä on ymmärrys siitä, että rakennus palvelee väliaikaisia tarpeita. Esim. tsasounan tekemisessä idea on yleensä ollut se, että tästä aloitetaan pienimuotoisesti, mutta kun toiminta kasvaa, niin sitten rakennetaan isompi kirkko, jossa on kiinteä alttari reliikkeineen. Tai sitten ne on rakennettu pienen joukon tarpeita palvelemaan.
Kyllä kirkko pitäisi rakentaa kestämään vuosisatoja - ei vuosikymmeniä.
Tsasounasta: Voipi käydä niinkin, että rakennetaan hirsinen tsasouna, josta myöhemmin tulee kirkko. Näinhän on käynyt ainakin Nurmijärven Klaukkalassa😀 Asuin aikoinani vajaan kilsan päässä ja kävin usein palveluksissa.
Linkitetty uutinen ei ollut kovin yksityiskohtaen. Onkohan kyse siitä, että ev. lut. -kirkon keskushallinto ei suostu maksamaan jotain omaa, normaalisti asiaankuuluvaa osuuttaan tai tukeaan kyseiselle kirkkorakennukselle? Vai onko kirkkohallituksella ylipäätään jokin veto-oikeus seurakuntien rakennushankkeisiin? Siinä tapauksessa evl.fi -kirkon seurakuntien itsenäisyys olisi huomattavasti vähäisempi kuin mitä olen luullut.
Oma kotikirkko on reilut 500 vuotta vanha kivikirkko. Vaikka sitä on matkan varrella korjattu ja laajennettu, on se tehty kestämään. Kirkon tulee kestää aikaa yli sukupolvien, tarjota turvaa ja pysyvyyttä. En ymmärrä nykypäivän kertakäyttörakentamista, jossa vain 30-40 vuotta vanhoja rakennuksia puretaan jo pois. Kirkon jos minkä pitäisi olla säilyvä.
Kirkkolain mukaan:
"Kirkkovaltuuston päätös on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi, jos se koskee:
uuden kirkon tai siunauskappelin rakentamista tai hankkimista;
muun rakennuksen muuttamista kirkoksi tai siunauskappeliksi;
kirkollisen rakennuksen olennaista muuttamista tai purkamista taikka sen käyttötarkoituksen muuttamista;
kirkon käyttämättä jättämistä."
Seurakunnat eivät saa itsenäisesti päättää kirkollisten rakennusten rakentamisesta, purkamisesta tai käyttötarkoitusten muuttamisista. Vastaavasti myöskään kirkkohallitus ei saa päättää tuollaisista asioista itsenäisesti. Tuollaisille hankkeille tarvitaan sekä seurakunnan että kirkkohallituksen hyväksyntä.
Ei kai kukaan viranhaltija ole esittänyt, että Ylivieskaan pitäisi rakentaa kertakäyttökirkko. Sitä on arvioitu, millaisiin kustannuksiin Ylivieskan seurakunnalla on ehkä varaa, ja mihin ei.
Kun hankkeen kustannusarviot ovat kohonneet korkealle, kirkkohallitus on arvioinut hankkeessa olevan riskejä, jotka saattaisivat ajaa Ylivieskan seurakuntaa taloudellisiin vaikeuksiin. Alunperin tavoitteena oli 10 miljoonan euron budjetti. Suunnittelukilpailun voittajaksi palkintolautakunta valitsi ehdotuksen, joka olisi ylittänyt budjetin reilusti. Suunnitelmia on sittemmin karsittu ja tiloja sekä niiden korkeutta kutistettu, mutta hankkeen kustannusarviot ovat kutistettuinakin liikkuneet lehtitietojen mukaan noin 13-15 miljoonassa, eli yhä miljoonia euroja 10 miljoonan tavoitehinnan yläpuolella.
Suunnitelma saattaisi voida olla siirrettävissä jollekin toiselle tontille, jossa pohjaolosuhteet ovat paremmat esitetyn tyyppiselle rakennukselle. Suunnittelu olisi ollut hyvä jo alunperin pitänyt tehdä tontin pohjaolosuhteiden lähtökohdista käsin, jos olisi haluttu budjetin puitteissa pysyvä lopputulos.
Lisäksi seurakunnan talouden kannalta kysymyksiä voi herätä siitä, että rakennukseen on esitetty suunnitteluratkaisuja, joihin saattaa liittyä sen käytönkin aikana suhteellisen korkeita ylläpitokulujakin. Esimerkiksi katto (jollaisena toimisi ilmeisesti talon tiiliverhoiltu vino julkisivu) on suunniteltu tehtävän tiilestä. Tiili on pääsääntöisesti hyvä ja kestävä seinämateriaali, mutta katon pintamateriaalina sen pitkäaikaiskestävyys ei Suomen olosuhteissa ole tavannut olla kovin hyvä. Vesi lämpölaajenee jäätyessään. Tiili puolestaan vuosien edetessä vähitellen särkyy ja lohkeilee, jos sen päällä seisoo vettä, joka vuoroin jäätyy ja vuoroin sulaa. Kirkoissa olisi syytä käyttää pitkäaikaiskestäviä ratkaisuja.
Ketju suljettiin automaattisesti 90 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.