Evlut kirkkovaalit 2018

Konnevedellä, jossa kirkkoherra Olavi Virtanen on erotettu virastaan ja asiasta käyty jonkinlaista taistelua sen jälkeen, kirkkoherran vaimo Riitta Virtanen sai suurimman äänimäärän, Myös Virtasta puolustava lakimies Seppo Vaittinen tuli valituksi samalta Pro Konnevesi -listalta, joka sai yhteensä kymmenen paikkaa. Uusi liitto sai loput viisi paikkaa.
Äänestyprosentti oli 41,9.

Tuo on jo aika huikea.

Omalla alueellani liberaali tulkaa kaikki -liike sai kaksi kolmasosaa äänistä. Saa taas ihmetellä, että miksi kuulun tähän kirkkoon.

2 tykkäystä

Seurakuntavaaleissa oman seurakuntani omasta ryhmästä ei päässyt yksikään ehdokas yhteiseen kirkkovaltuustoon. Varajäseniä on pitkä liuta ja varajäsenistä toisella sijalla (toiseksi korkein vertausluku) on yksi meidän ryhmästä. Tarkoittaako tämä sitä, että hänellä ei ole mitään mahdollisuutta päästä valtuustoon tällä kaudella, vaikka kuinka moni valtuuston jäsenistä muuttaisi pois paikkakunnalta? Jos joku jää pois, niin tilallehan otetaan saman ryhmän varajäsen.

Onneksi? Kaikkein raamatullisinta lienee juuri se, että seurakuntaneuvosto koostuu pelkästään vanhoista miehistä (presbyteroi).

Missähän Raamatussa puhutaan mitään jostain seurakuntaneuvostoista?

No pakkohan niille on jokin raamatullinen vastine löytyä, kun luterilaisuudessa ollaan…

Ei sille ole mitään raamatullista vastinetta. Presbyteroi tarkoittaa presbyteerejä eli pappeja (varsinaisen papiston II aste.) Papiksi eli presbyteeriksi päästäkseen piti olla vähintään 30-vuotias, ei siis mikään varsinainen vanhus vielä.

Vähitellen kävi näin viimeistään toiselta vuosisadalta lähtien. Mutta ihan varhaisimmassa UT:n vaiheessa termi saattaa vielä vastata enemmän sanan alkuperäisempää merkitystä “yhteisön vanhimmat” (eli arvovaltaisimmat, johtajan jälkeen).

Ja valitut ovat tällaisia. Hyvää tulevaa pappisainesta.

Tulkaa kaikki -like on tiedottanut vaalimenestyksestään:

Alustavien tietojen mukaan Tulkaa kaikki -listoilla olevia ja muita liikkeen sivuille listautuneita ehdokkaita on mennyt läpi 284, missä on kasvua edellisvaaleihin lähes 100 edustajaa (v. 2014 valittiin 186 edustajaa). Edustajia on saatu noin 90 seurakuntaan (v. 2014 72:een). - - - Suhteellisesti parhaiten liike menestyi edelleen Helsingissä, jossa se sai 111 edustajaa (v. 2014 90). Kallion seurakunnassa Tulkaa kaikki -lista voitti 11 seurakuntaneuvoston 14 paikasta, Töölössä 10 paikkaa 16:sta. Tuomiokirkkoseurakunnan, Haagan, Oulunkylän, Pitäjänmäen ja Vuosaaren seurakuntaneuvostojen jäsenistä puolet on Tulkaa kaikki -listalta.
Liike menestyi hyvin myös Espoossa (20 edustajaa) ja Vantaalla (22 edustajaa). Lahdessa liike sai 12 edustajaa, Tampereella 10, Jyväskylässä 7 ja Kuopiossa 9. - - - Erityisen iloinen olen siitä, että olemme saaneet yhä enemmän edustajia myös pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Esimerkiksi Raaseporissa saimme 6 edustajaa, Lopella 3, Lohjalla ja Imatralla 4 ja Pieksämäellä 6.”

Eli heikosta äänestysaktiivisuudesta huolimatta Tulkaa kaikki valtasi alaa. Lisäksi on huomattava, ettei Tulkaa kaikki -liike ole ainoa samaa sukupuolta olevien liittoja ajava taho. Valituksi on tullut valtava määrä sellaisia, jotka ovat linjaltaan samaa joukkoa kuin Tulkaa kaikki, vaikka eivät ole sen jäseniä eivätkä ole listautuneet sen tukijoiksi. Tämän liike itsekin näyttää tietävän, ja onkin ehtinyt jo tehdä laskutoimituksia ainakin Porvoon hiippakunnan osalta:

Tämän mukaan niistä, jotka vaalikoneessa vastasivat kannattavansa samaa sukupuolta olevien vihkimistä edustavat 60% Porvoon hiippakunnassa valituista valtuutetuista. Tarkemmissa luvuissa näkyy jossain määrin kyseisen hiippakunnan laajuus ja moninaisuus: Ahvenanmaan rovastikunnassa 92% valituista kannattaa vihkimisiä, Pedersören rovastikunnassa 12%. Pedersöreä lukuun ottamatta kaikissa rovastikunnissa kannatus on yli puolet.

Tiedotteen mukaan variaatio kasvaa, kun verrataan seurakuntia. Tammisaarenseudun ja Maarianhaminan seurakuntien kaikki vaalikoneeseen vastanneet valitut kannattavat samaa sukupuolta olevien vihkimisiä. Turussa kannatus oli 96%, Helsingin Johanneksessa 93%, Matteuksessa 75% ja Petruksen osalta ei kerrota prosenttia, mutta mainitaan konservatiiviseen Petrukseen valitun kaksi Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokasta. Agricolan seurakunnassa, joka vuoden alussa tulee yhdistämään Loviisan, Lapinjärven, Pernajan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään seurakunnat kannatus vihkimisille oli 73%, samoin Porvoon tuomiokirkkoseurakunnassa.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kannatus homoliitoille oli suurinta Maalahdessa, 67%, ja Vaasassa, 59%. Pohjanmaan erilaisuudesta etelään verrattuna kertoo, ettei Ähtävällä, Luodossa ja Kruunupyyssä ollut yhtään homoliittoja kannattavaa ehdokasta eikä Pedersöressä ketään sellaista ehdokasta valittu.

Tiedotteessa on myös tietoa Tulkaa kaikki -liikkeen menestyksestä Porvoon hiippakunnassa. Liike sai 29 valtuutettua 11 seurakuntaan, kun se neljä vuotta sitten sai 16 valtuutettua 9 seurakuntaan. Vahvinta kannatus oli pääkaupunkiseudulla. Vantaan ruotsalaisessa seurakunnassa Kyrkan mitt I byn, joka oli listautunut Tulkaa kaikki -liikkeen sivuille sai kaikki ehdokkaansa valituiksi saaden kaikki seurakunnan kolme paikkaa yhteiseen valtuustoon ja 8 paikkaa 12 paikasta seurakuntaneuvostoon. Helsingin Johanneksen seurakunnassa Kom alla -lista sai 3 neljästä yhteisen valtuuston paikasta ja 10 paikkaa 14 seurakuntaneuvoston paikasta.

Kiinnostavia olisivat vastaavat luvut muistakin hiippakunnista, mutta noitten liikkeeseen kuulumattomien kannattajien laskemisessa olisi tietysti valtava työ verrattuna Porvoon hiippakuntaan, joka on varsin pieni. Mutta kyllä tämä osaltaan valitettavasti kertoo, että arvoliberaalit hallitsevat nyt Helsingin hiippakunnan lisäksi myös Porvoota, ja tämä povaa mielestäni huonoa Porvoon tuleville piispanvaaleille.

1 tykkäys

Närpiössä näköjään virkakysymys on ollut tapetilla. Siellä naispappeutta kannattavat saivat murskaavan enemmistön. Tällä hetkellä seurakunnan neljästä papista kaikki ovat miehiä:

Vantaalla sekä konservatiivinen Sanasta elämään että liberaali Tulkaa kaikki menestyivät, vastakkainasettelu kasvanee ja muitten ryhmien kannat nousenevat ratkaiseviksi isoissa väännöissä, sillä vaikka Sanasta elämään on suurin, niin tuolla on aika monta ryhmää, joissa lienee vaihtelua kirkon isojen kiistakysymysten suhteen. Ainakin demarien lista on samoilla linjoilla Tulkaa kaikki -listan kanssa siitä, että vain naispappeuden ja homoliitot hyväksyviä lähetysjärjestöjä pitäisi tukea:

Hyvä uutinen on, että Johanna Korhosta ei valittu, tai ettei hän ollut ehdollakaan. Toivottavasti häntä ei valita enää myöskään hiippakuntavaltuustoon eikä kirkolliskokousedustajaksi.

3 tykkäystä

Ohoh, vai ei Korhonen ollut ehdolla? Voisiko olla, että hän ymmärsi ehdokkuutensa olevan enemmän hajottavaa kuin kokoavaa? Useampi näkyvä Tulkaa kaikki -liikkeen edustajahan totesi Laajasalo -jupakan yhteydessä, ettei enää koskaan tahdo olla Korhosen kanssa samalla listalla.

2 tykkäystä

Nuo nimetyt listat eivät tosiaan kerro koko totuutta. Omassa seurakunnassani ei ollut Tulkaa kaikki -listaa (tosin sellainen oli kuin Kaikkien kirkko, joka tuntui olevan samoilla linjoilla) eikä myöskään Sanasta elämään -listaa. Konsuporukka oli lähinnä yhdistyneen seurakuntaväen listalla, niin kuin monessa paikassa taitaa olla.

Monesti konservatiivit ovat myös yksittäisinä ehdokkaina jossain laajemmalla, esim. puolueen listalla, ja sitten toivotaan että oma porukka bongaa ja keskittää äänensä. En tosin tiedä, kuinka suuri voitto se sitten on, riippuu ehkä vähän ehdokkaan karismasta, eli saako hän kuinka paljon vaikutusvaltaa luottamuselimissä. Nyt kun nämä opilliset asiat alkavat korostua entistä enemmän myös seurakuntatasolla olisi mielestäni hyvä, että vaalilistoilla olisi sisäisesti edes osapuilleen yhteneväinen näkemys näistä isoista kiistakysymyksistä.

(Moni ajattelee toisin. Itseänihän pyydettiin yhdelle listalle ehdokkaaksi, ja tarkkaan elämäntilannettani ja voimavarojani harkittuani kieltäydyin. Kun vaalikone aukesi, huomasin että olisin ilmeisesti ollut ainoa perinteistä avioliittokäsitystä edustava ehdokas listalla. Äänestin toista listaa.)

Minusta taas suhteellinen vaalitapa listoineen ei sovellu lainkaan seurakunnan luottamusmiesten valintaan.

3 tykkäystä

Se onkin oma kysymyksensä, mutta silloin kun kyseistä vaalitapaa käytetään olisi hyvä että listan ehdokkaat olisivat oikeasti samanmielisiä. Jotkut puoluelistat ovat esimerkiksi avioliittokysymyksen suhteen täysi sillisalaatti.

Niin ja sitten jos avioliittokannan mukaan muodostettaisiin listoja, ne olisivat jonkin muun asian suhteen sillisalaatteja.

Joissain seurakunnissa on tapana, että on vain yksi lista, jolla ovat kaikki ehdokkaat.