Haastava kohta uudessa testamentissa

Ortodoksisia Ilmestyskirjan kirjallisia kommentaareja on tosiaankin olemassa, ja tottakai itse kukin voi lukea Ilmestyskirjaa, mutta kirkon opetuspuheissa (= saarnoissa) sitä ei selitetä.

https://www.ortodoksi.net/index.php/Johannes_Teologi_rohkaisee_meitä_myös_pelottavan_pakolaiskriisin_keskellä_(opetuspuhe)

https://www.tsasouna.net/FI/2013/06/26/kasityksia-opista-tuhatvuotisesta-valtakunnasta/

Poikkeus vahvistaa säännön.

Tosiaankin ortodoksisessa kirkossa epistolateksti ei voi olla Ilmestyskirjasta eikä tietenkään parimia, koska parimiat ovat VT:n ennustuksia Kristuksesta. Meillä toimitettavat “kokoöiset” palvelukset ovat kovasti lyhennettyjä. Ilmestyskirjaa lienee luettu kokoöisissä palveluksissa palvelusten välisten taukojen aikana samaan tapaan kuin pääsiäisyönä luetaan Apostolein tekoja. Niin olen ymmärtänyt (ja kyllä olen Joensuun teologisessa tämän asian oppinut. ) Esim Matti Sidoroffin kirjassa on virhe tällä kohtaa.

Ortodoksisen kirkon Sabbaan Typikonin mukaan (esim. käytössä Venäjän ortodoksisessa kirkossa) ohjeistetaan lukemaan Ilmestyskirjaa Ylösnousemus-vigilian (ns. sunnuntai-vigilia) leipien siunauksen jälkeen. Pääsiäisaikana Ylösnousemus-vigilioissa siinä luetaan Apostolien tekoja ja muuna aikana epistoloita ja Ilmestyskirjaa.

“Яко от недели Святыя Пасхи, даже до недели всех святых, по благословении хлебов, чтутся Деяния святых апостол. В прочия же недели всего лета чтутся седмь соборная послания апостольская, и четыренадесять посланий святаго апостола Павла, и откровение святаго апостола Иоанна Богослова.” (Typikon, luku 2.)

Teoriassa siis näin. Käytännössä on tämä lukeminen aika harvinaista. Saa toki korjata, jos tietää paremmin nykykäytännöistä.

Lars Ahlbäck
Pappi
Helsinki.

P.S. Liitteenä vielä ote arvovaltaisesta kirjasta: В. Розанов Богослужебный устав Православной Церкви.

В._В.Розанов"Богослужебный_устав_Православной_Церкви".djvu

2 tykkäystä

Minkä taukojen? Eihän niissä mitään taukoja ole, vaan palvelukset jatkuvat saumattomasti: jotain alku- tai loppurukouksia tmv. vain jätetään pois, ja boogie jatkuu yhtäjaksoisesti, aivan kuin normaalistikin kahden palveluksen muodostamassa kokonaisuudessa tehdään esim. vigiliassa tai aamupalvelusliturgiassa. Pääsiäisyönä apostolien tekojen kirjaa luetaan ennen palvelusten aloittamista.

Sidoroffin kirjoja en ole lukenut.

Eli tuli selvyys tähänkin asiaan, ilmestyskirjan tekstejä luetaan liturgiassa ainakin naapurissamme.

Ei lueta. Eihän iLars niin sanonut.

Kyllä asia selviää tuosta tekstistä." Ohjeistetaan lukemaan". " Käytännössä aika harvinaista", siis selvä optio annetaan, vaikka ei luettaisikaan.

Niin, mutta ei siinä liturgiasta mitään puhuttu. Sekoitit liturgian ja vigilian.

Vigilian siunatut leivät - siis kun jumalanpalvelus on oikeasti kestänyt koko yön - on ollut ravinnoksi ja tsempiksi.

Virallisesti ajankohtaisen Typikonin mukaan leivät (ja viini) eivät siis ole Polyeleon öljyllä voitelua varten, tai papiston nautittavaksi alttarissa, vaan heti nautittavaksi. Syy selviää alla. Tämä on, kuten eräs liturgikko sanoo, Typikonin “viisaus, logiikka ja ihmeellinen filantropia”.

Typikonin mukaan nyt aletaan kuuntelemaan lukemista. Ne ovat jo yllä mainitut tekstit tässä kohdin.

Alla lainaus yhdestä perusliturgiikasta Venäjältä. Google-kääntäjän kääntämänä (hieman minun korjaamana). En itse jaksa. :slight_smile:

“Kyllä, Ilmestyskirja ei ole jaettu lukukappaleisiin, sitä ei kuulla liturgiassa, eikä sitä milloinkaan sisällytetä Epistolakirjaan, mutta sitä on luettava jumalanpalveluksissa, ja tämä näkyy Typikonissa. Miksi niin vähän ja miksi niin harvoin? Ilmestyskirjasta on vain kaksi patristista tulkintaa: se on hämmästyttävä, salaperäinen kirja seitsemällä sinetillä. Typikonin mukaan sitä ei pidä lukea yhdessä epistolan kanssa, mutta tämä ei tarkoita, ettei sitä pitäisi lukea lainkaan. Ja nyt kaikki istuvat, syövät ja kuuntelevat ensimmäistä kasvattavaa lukukappaletta. Typikon sanoo kuitenkin, että kevät- ja kesäkuukausina ei pitäisi tällä hetkellä syödä leipää ja viiniä ‘lyhyen yön vuoksi’, koska kesäyö on lyhyempi ja ehtoollinen on lähempänä, ja jos tuolloin on koko yön jumalanpalvelus, silloin ehtoollispaasto on liian lyhyt. Siksi vain syksy- ja talvikuukausina Typikon ohjeisti aterioimaan leipää, joka on siunattu suuressa ehtoopalveluksessa…”

Itse tyyli toteuttaa lukeminen on muistaakseni ihan samanlainen kuin parimioitten (siis VT:n lukukappaleitten) kohdalla. Lukija toteaa kirjan ja pappi kehottaa kuuntelemaan.

On hyvä huomata, että tässä vigilialla tarkoitetaan ihan tavallista lauantai-illan vigiliaa, siis Ylösnousemus- tai sunnuntai-vigiliaa. Pieni pääsiäinen. :slight_smile:

Lars Ahlbäck
Pappi
Helsinki

Joo, vigiliasta puhuttiin. Onhan sekin Jumalan palvelemista, vaikka ei liturgia. Pääasia, että ilmestyskirjaa luetaan ja siihen kehoitetaan. Kristityn on terveellistä lukea koko Raamattua.

Tähän vielä lisäisin, että koko ajan, eli päivittäin. Näin Itse Asia kampautuu esille.

2 tykkäystä