Helsingin evl. hiippakunnan piispanvaali 2017

Kiitos näistä kuvaajista! Selkeää katsottavaa, sanon. :slight_smile:

Erityisesti huomasin tuolta naisten osuus ikäryhmittäin -kuvaajasta sen, että 1-14 vuotiaiden kuuluminen näyttää jännittävästi kulkevan samaa linjaa kuin 40-64-vuotiaiden kuulumisen kanssa yhtä matkaa. Mietin, olisiko tässä kyse äideistä? Ehkä sitäkin…

Kirkon tulevaisuus ratkaistaan minusta miesten tavoittamisella. Uskon(non) täytyy olla miehiä tavoittavaa. Jos mies kuuluu, hänen (avo/avio)vaimonsakin luultavammin kuuluu. (En ole kyllä aivan varma tästä. Olisi jännittävää tehdä tästä tutkimus.) (Pelkän) naisen mukana puolestaan tulee lapsi, mutta uusi uskonnonvapauslaki saattaa muuttaa tilannetta.

Uskon, että juurikin Laajasalolla on kyky tavoittaa miehet. Tai ainakin rakentaa sellaista strategiaa, joka huomioi miehet.

1 tykkäys

Toisaalta tuostahan on tutkimustakin, että kirkossa käyvän isän lapset käyvät itse aikuisena kirkossa noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin kirkossa käyvän äidin lapset.

Eikä tuo lasten tulo äidin mukana edes evl paperijäseneksi ole niin varmaa - jos isä sattuu olemaan esim muslimi tai katolilainen.

Yksi riski, jonka naispappeuden hyväksyvä kirkkokunta ottaa, on se että se menettää miesten mielenkiinnon ja sitä kautta seuraavan sukupolven.

4 tykkäystä

Onkohan tässä nyt ihan näin vahvaa korrelaatio. Jos mies ei vastusta naispappeutta, niin ei kai naispappi tätä kirkosta karkota.

Sen sijaan näkisin, että usein toistuvat jumalanpalveluselämän muutokset saattavat vieroittaa vähän passiivisempia jäseniä. Perinteisten kirkkojen suosio perustuu perinteisiin.

2 tykkäystä

Kun aikanaan naispappeusasia tuli esille, niin itsekin otin siihen omassa lähipiirissäni kantaa. Mutta se ei ollut helppoa ja yksinkertaista. Vaikka usko ja sen näkökulma puuttui, niin ymmärsin, että on kaksi ristikkäistä asiaa. Toisaalta naisten ja miesten tasa-arvo ja mielestäni mikään ei sitovasti osoittanut, että nainen ei voisi olla pappina. Mutta toisaalta taas ymmärsin, että perinteelläkin on merkityksensä ja asiaa voidaan perustella pelkästään ja vain sillä. Nyt kun nainen on ollut jo vuosikymmeniä pappina, niin en enää pidä tuota perinnesyytä pätevänä. Nyt olemme jo uuden perinteen alla ja takaisin ei ole menemistä eikä syytä haikailla.

Parikymmentä vuotta on niin lyhyt aika, että ei se muuta perinnettä. Katsotaan uudestaan n. sadan vuoden päästä.

4 tykkäystä

9 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Nainen kanttorina

3 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Naiset ja miehet nais- ja miestyössä - onko sillä väliä?

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Naiset ja miehet nais- ja miestyössä - onko sillä väliä?

Muutaman kerran Laajasaloon livenä törmänneenä en ehkä sanoisi näin, mutta toisaalta jos mietin vertailun vuoksi Irja Askolaa tai jotakuta samankaltaista naista, niin ehkä kuitenkin Laajasalolla on parempi kyky “tavoittaa” minut. Itse kuitenkin ajattelen, että koko tämä nykyinen evankelisluterilainen eetos on sellainen, ettei normaali mies koe luontevaksi olla mitenkään aktiivisesti osallisena siinä, vaikka uskoisikin evankeliumin.

3 tykkäystä

No nyt taisi tulla vähän harkitsematon sanavalinta? Meinaan toi “normaali”.
Tarkoittanet samassa mielessä, jossa itse toisaalla kirjoitin siitä, että miehet ovat monesti vähemmistössä ja että suuri naisenemmistö sekä seurakunnan työväessä että maallikoissa voi aiheuttaa mieskatoa.

Normaali on mies, joka viihtyy niin nykykirkossa kuin jossain toisenlaisessakin.
Sen sijaan on luonnollista, että “naisten kirkko” painottaa todennäköisesti usein sellaisia puolia, joita miesten enemmistö ei koe omikseen.

Kohta tulee varmaan viime vuoden tilastot, mutta katsotaan hieman vuoden 2015 tilastoja Helsingin hiippakunnasta.

Vuonna 2015 hiippakunnan väkiluku oli 554 464. Se tarkoitti 58,7% koko hiippakunnan väestöstä. Muuttoliike on hiippakunnalle sekä uhka että mahdollisuus: maahanmuuttajaväestön lisääntyminen pienentää entisestään kirkon jäsenten osuutta väestöstä, mutta samaan aikaan muualta Suomesta muuttaneet tuovat uusia jäseniä. Pelkästään omalla väellä tilanne ei näytä näet hyvältä, hiippakunnan alueella syntyneistä näet kastetaan ev.lut. kirkon jäseniksi vain 47,9 %. Suurin hiippakunta väkiluvultaan on muuten Tampereen hiippakunta, siellä jäseniä 616 405, ja nuo prosentit ovat 72,8% ja 72,9%.

Suurin osa Helsingin hiippakunnan väestä kuuluu luonnollisesti Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin. Niissä oli jäseniä 348 496, mikä on väestöstä 55,5%, ja Helsingissä syntyvistä kastetaan 42,8%. Eli Helsingissä ev.lut. kirkkoon kuuluvat vauvat ovat vähemmistö, joskin suuri sellainen.

Toiseksi suurin on Vantaan seurakuntayhtymä, siinä jäseniä 129 767, joiden osuus vantaalaisista 60,5%, vantaalaislapsista kastettiin 53,4%.

Kolmantena tulee Porvoon seurakuntayhtymä. Siellä jäsenmäärä 36 692, osuus porvoolaisista 73,5, kastettujen osuus 70,6%.

Neljäntenä Sipoon seurakuntayhtymä, jäseniä 14 302, osuus sipoolaisista 73,7%, mihin prosenttiin nähden kastettujen osuus hämmentävän alhainen 62,5%.

Viidentenä Loviisanseudun seurakuntayhtymä (johon kuuluu Loviisan lisäksi liuta pieniä Itä-Uudenmaan seurakuntia, esim. Lapinjärvi), jäsenmäärä 14 221, osuus alueen väestöstä 78,6%, kastettuja 77,5%.

Sitten tulevatkin pienet yksittäiset seurakunnat. Edelleen kokojärjestyksessä kuudentena Askola, jäsenmäärä 3 962, osuus väestöstä 77,6%, kastettujen osuus 77%.

Seitsemäntenä Pornainen, 3 948 jäsentä, osuus väestöstä 77%, kastettujen osuus hämmentävän alhainen 67,9%.

Kahdeksantena Myrskylä, 1 604 jäsentä, osuus väestöstä hiippakunnan paras eli 81,5%, mihin nähden kastettujen osuus järkyttävän alhainen 57,9%!?!

Yhdeksäntenä Pukkila, 1 472 jäsentä, osuus väestöstä 74,7%, mutta kastettujen osuus hiippakunnan paras, 93,8%!?! (Aavistuksen pohdin, onko Pukkilan ja Myrskylän numerot menneet väärin päin, mutta eivät edes ole alkuperäisessä tilastossa vierekkäin. Tosin noin pienillä väkiluvuilla lienee tilastollinen vaihtelu varsin suurta.)

Eli siis, ehdoton valtaosa seurakuntalaisista asuu Helsingissä ja Vantaalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että edes pienemmillä paikkakunnilla ei enää voi sanoa, että kirkkoon kuuluminen olisi mikään itsestäänselvyys. Kun monin paikoin Suomessa maaseudulla kirkkoon kuuluvuus on yli 80 prosenttia, paikoin jopa 90%, niin Helsingin hiippakunnassa tähän lukemaan pääsee vain Myrskylä, joka sekin on tulevaisuudessa vajoamassa, jos kasteita katselee. Laitoin muuten tiedot yhtyminä, koska siten oli helpointa löytää tilastot, eli voi olla, että jossain Lapinjärvellä oltaisiin Myrskylän lukemissa, en tiedä.

Otetaan tähän vielä erikseen Helsingin seurakunnat, ja niiden tilanne vuonna 2015, eli kokojärjestyksessä:
Malmin seurakunta, 54 962 jäsentä, osuus väestöstä 58%.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, 29 217 jäsentä, osuus väestöstä 57,7%
Kallion seurakunta, 20 109 jäsentä, osuus väestöstä 49,6%
Oulunkylän seurakunta, 19 163 jäsentä, osuus väestöstä 57,3%
Helsingin Mikaelin seurakunta, 19 063 jäsentä, osuus väestöstä 50%
Vuosaaren seurakunta, 18 841 jäsentä, osuus väestöstä 52,6%
Roihuvuoren seurakunta, 17 351 jäsentä, osuus väestöstä 61,7%
Herttoniemen seurakunta, 17 043 jäsentä, osuus väestöstä 53%
Töölön seurakunta, 16 429 jäsentä, osuus väestöstä 62%
Haagan seurakunta, 14 995 jäsentä, osuus väestöstä 60%
Kannelmäen seurakunta, 14 479 jäsentä, osuus väestöstä 55,2%
Paavalin seurakunta, 14 460 jäsentä, osuus väestöstä 49,3%
Pakilan seurakunta, 13 427 jäsentä, osuus väestöstä 72,5%
Lauttasaaren seurakunta, 12 745 jäsentä, osuus väestöstä 66%
Meilahden seurakunta, 11 802 jäsentä, osuus väestöstä 56%
Munkkiniemen seurakunta, 10 642 jäsentä, osuus väestöstä 68,2%
Pitäjänmäen seurakunta, 9 902 jäsentä, osuus väestöstä 57,9%

Eli alle 50% väestöstä kuului kahteen seurakuntaan (Kallio, Paavali), kun taas yli 70% ainoastaan yhteen (Pakila).

Eli Helsingin hiippakunta on on hyvin suuri hiippakunta. Jäseniä piisaa, mutta suhteellinen osuus väestöstä heikkenee ja siten myös kirkon merkitys alueen ihmisille. Maan sisäinen muuttoliike auttaa sikäli, että jäsenmäärät voivat paikoin pysyä melko stabiileina, ehkä jopa kasvaa paikoin, mutta osuus kokonaisväestöstä vaikuttaisi kuitenkin uhkaavalta. Varsinkin, kun niistä, jotka ainakin Helsingissä lapsia hankkivat, ainoastaan vähemmistö nähtävästi kastattaa lapsensa. Ja tokihan muuttoliikkeen tuoma apu heikkenee tulevaisuudessa, kun muuallakin alkaa kirkkoon kuuluminen vähetä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten seurakuntien merkitys on toisaalta vähäinen, mutta osoittaapa ainakin sitä ettei hiippakunnan maaseutukaan ole aivan samanlaista kirkollisesti kuin muualla.

Eli haastavan työkentän uusi piispa tulee saamaan, oli kuka hyvänsä. Eikä se liene yhdentekevää muillekaan ev.luteille, sillä jos kirkon merkitys pääkaupunkiseudulla entisestään heikkenee, niin kyllä se heijastuu ainakin jossain määrin kirkon yhteiskunnallisen aseman heikkenemisenä muuallakin Suomessa.

(Lähteet: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3D45B8 sekä https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/keskusrekisteri/vuositilastot/D5xnpWHwv/Vuositilasto_2015.pdf )

Helsingin hiippakunnan kiertokirjeestä 459:

"Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksen mukaan Helsingin piispan vaalin ensimmäinen kierros käydään keskiviikkona 16.8.2017.

Jos yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, vaalin toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä perjantaina 1.9.2017.

Ehdokasasettelu alkaa 15.3.2017 ja päättyy 15.5.2017. Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Ehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi."

http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/?x18049=2426036

[quote=“Stieleiche, post:61, topic:836”]
Eli alle 50% väestöstä kuului kahteen seurakuntaan (Kallio, Paavali), kun taas yli 70% ainoastaan yhteen (Pakila).[/quote]

Tämä on kyllä mielenkiintoinen juttu, että pääosin varakasta omakotitaloaluetta oleva kaupunginosa on tällä mittarilla kaikkein hurskain. Tuskin lienee Kylliäisen ansiota?

Kiitos valaisevista tilastoista, mutta en oikein ymmärrä, miten kirkkoonkuulumisen prosenttiosuudet liittyvät piispan tehtävän haastavuuteen.

Varakkaalla omakotialueella on vähemmän maahanmuuttajia, jotka tunnetusti ovat hyvin harvoin luterilaisia… Hurskautta kun on myös evl.fi ulkopuolella :wink:

1 tykkäys

Joo, mutta ei se ole oikeaa hurskautta vaan omavanhurskautta. :sunglasses:

3 tykkäystä

Omakotitaloalueella on myös paljon vanhempia ihmisiä, ja vanhemmissa ikäluokissa kirkkoon kuuluminen on yleisempää myös kantasuomalaisilla.

1 tykkäys

[quote=“ooperi, post:66, topic:836”]
Omakotitaloalueella on myös paljon vanhempia ihmisiä[/quote]

Minusta Pakila ei kyllä vaikuta erityisen vanhusvoittoiselta alueelta.

Alhainen kuuluvuus liittyy ainakin siten, että mitä alemmas mennään, sitä vähemmän merkitystä kirkolla on esim yhteiskunnassa ja alueen ihmisille muutenkin. Ja jos lähetystehtävää ajatellaan niin onhan tuossa monessa mielessä työmaa.

(ps. Lisää tilastoja myöhemmin, mutta ennakkotietona, että ilmeisesti Helsingin Mikael on liittynyt Kallion ja Paavalin seuraan alle 50% seurakuntana.)

[quote=“Stieleiche, post:68, topic:836”]
Alhainen kuuluvuus liittyy ainakin siten, että mitä alemmas mennään, sitä vähemmän merkitystä kirkolla on esim yhteiskunnassa ja alueen ihmisille muutenkin.[/quote]

Niin, onko se sitten haasteellisempaa olla vähemmistökirkon vai enemmistökirkon piispana? Mitenkään itsestäänselvästi kai asia ei ole kumminkaan päin?

Ajattelevatko evlut piispat alueensa kirkkoon kuulumattomia ihmisiä lähetystyön kohteina? Jos ajattelevat, niin yleensä onnistuvat salaamaan tämän aika tehokkaasti. Olisi kyllä hienoa, jos uusi Helsingin piispa ryhtyisi aktiivisesti ja näyttävästi evankelioimaan Helsingin ei-kristittyjä ihmisiä, jotta nämä pääsisivät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo (Ap.t. 26:17).

Mutta tuosta Pakilan demografiasta löysin jonkin verran dataa, ja se ei tosiaan ole mikään mummokaupunginosa, vaan keski-ikäisten keski- tai parempituloisten vanhempien lapsiperheitä suurimmaksi osaksi. Lapsiperheiden osuus perheistä on 58%, kun se koko Helsingissä on 49%. Perheisiin kuuluvien osuus väestöstä on 87%, kun se koko Helsingissä on 65%. Perheiden keskikoko Pakilassa on 2,95, ja koko Helsingissä 2,7. (Lähde)

Laajasaloa Helsingin piispaksi haluavat ovat perustaneet kampanjasivun facebookiin.

https://www.facebook.com/teemupiispaksi/?notif_t=fbpage_fan_invite&notif_id=1485283961283399