Kohta tulee varmaan viime vuoden tilastot, mutta katsotaan hieman vuoden 2015 tilastoja Helsingin hiippakunnasta.
Vuonna 2015 hiippakunnan väkiluku oli 554 464. Se tarkoitti 58,7% koko hiippakunnan väestöstä. Muuttoliike on hiippakunnalle sekä uhka että mahdollisuus: maahanmuuttajaväestön lisääntyminen pienentää entisestään kirkon jäsenten osuutta väestöstä, mutta samaan aikaan muualta Suomesta muuttaneet tuovat uusia jäseniä. Pelkästään omalla väellä tilanne ei näytä näet hyvältä, hiippakunnan alueella syntyneistä näet kastetaan ev.lut. kirkon jäseniksi vain 47,9 %. Suurin hiippakunta väkiluvultaan on muuten Tampereen hiippakunta, siellä jäseniä 616 405, ja nuo prosentit ovat 72,8% ja 72,9%.
Suurin osa Helsingin hiippakunnan väestä kuuluu luonnollisesti Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin. Niissä oli jäseniä 348 496, mikä on väestöstä 55,5%, ja Helsingissä syntyvistä kastetaan 42,8%. Eli Helsingissä ev.lut. kirkkoon kuuluvat vauvat ovat vähemmistö, joskin suuri sellainen.
Toiseksi suurin on Vantaan seurakuntayhtymä, siinä jäseniä 129 767, joiden osuus vantaalaisista 60,5%, vantaalaislapsista kastettiin 53,4%.
Kolmantena tulee Porvoon seurakuntayhtymä. Siellä jäsenmäärä 36 692, osuus porvoolaisista 73,5, kastettujen osuus 70,6%.
Neljäntenä Sipoon seurakuntayhtymä, jäseniä 14 302, osuus sipoolaisista 73,7%, mihin prosenttiin nähden kastettujen osuus hämmentävän alhainen 62,5%.
Viidentenä Loviisanseudun seurakuntayhtymä (johon kuuluu Loviisan lisäksi liuta pieniä Itä-Uudenmaan seurakuntia, esim. Lapinjärvi), jäsenmäärä 14 221, osuus alueen väestöstä 78,6%, kastettuja 77,5%.
Sitten tulevatkin pienet yksittäiset seurakunnat. Edelleen kokojärjestyksessä kuudentena Askola, jäsenmäärä 3 962, osuus väestöstä 77,6%, kastettujen osuus 77%.
Seitsemäntenä Pornainen, 3 948 jäsentä, osuus väestöstä 77%, kastettujen osuus hämmentävän alhainen 67,9%.
Kahdeksantena Myrskylä, 1 604 jäsentä, osuus väestöstä hiippakunnan paras eli 81,5%, mihin nähden kastettujen osuus järkyttävän alhainen 57,9%!?!
Yhdeksäntenä Pukkila, 1 472 jäsentä, osuus väestöstä 74,7%, mutta kastettujen osuus hiippakunnan paras, 93,8%!?! (Aavistuksen pohdin, onko Pukkilan ja Myrskylän numerot menneet väärin päin, mutta eivät edes ole alkuperäisessä tilastossa vierekkäin. Tosin noin pienillä väkiluvuilla lienee tilastollinen vaihtelu varsin suurta.)
Eli siis, ehdoton valtaosa seurakuntalaisista asuu Helsingissä ja Vantaalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että edes pienemmillä paikkakunnilla ei enää voi sanoa, että kirkkoon kuuluminen olisi mikään itsestäänselvyys. Kun monin paikoin Suomessa maaseudulla kirkkoon kuuluvuus on yli 80 prosenttia, paikoin jopa 90%, niin Helsingin hiippakunnassa tähän lukemaan pääsee vain Myrskylä, joka sekin on tulevaisuudessa vajoamassa, jos kasteita katselee. Laitoin muuten tiedot yhtyminä, koska siten oli helpointa löytää tilastot, eli voi olla, että jossain Lapinjärvellä oltaisiin Myrskylän lukemissa, en tiedä.
Otetaan tähän vielä erikseen Helsingin seurakunnat, ja niiden tilanne vuonna 2015, eli kokojärjestyksessä:
Malmin seurakunta, 54 962 jäsentä, osuus väestöstä 58%.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, 29 217 jäsentä, osuus väestöstä 57,7%
Kallion seurakunta, 20 109 jäsentä, osuus väestöstä 49,6%
Oulunkylän seurakunta, 19 163 jäsentä, osuus väestöstä 57,3%
Helsingin Mikaelin seurakunta, 19 063 jäsentä, osuus väestöstä 50%
Vuosaaren seurakunta, 18 841 jäsentä, osuus väestöstä 52,6%
Roihuvuoren seurakunta, 17 351 jäsentä, osuus väestöstä 61,7%
Herttoniemen seurakunta, 17 043 jäsentä, osuus väestöstä 53%
Töölön seurakunta, 16 429 jäsentä, osuus väestöstä 62%
Haagan seurakunta, 14 995 jäsentä, osuus väestöstä 60%
Kannelmäen seurakunta, 14 479 jäsentä, osuus väestöstä 55,2%
Paavalin seurakunta, 14 460 jäsentä, osuus väestöstä 49,3%
Pakilan seurakunta, 13 427 jäsentä, osuus väestöstä 72,5%
Lauttasaaren seurakunta, 12 745 jäsentä, osuus väestöstä 66%
Meilahden seurakunta, 11 802 jäsentä, osuus väestöstä 56%
Munkkiniemen seurakunta, 10 642 jäsentä, osuus väestöstä 68,2%
Pitäjänmäen seurakunta, 9 902 jäsentä, osuus väestöstä 57,9%
Eli alle 50% väestöstä kuului kahteen seurakuntaan (Kallio, Paavali), kun taas yli 70% ainoastaan yhteen (Pakila).
Eli Helsingin hiippakunta on on hyvin suuri hiippakunta. Jäseniä piisaa, mutta suhteellinen osuus väestöstä heikkenee ja siten myös kirkon merkitys alueen ihmisille. Maan sisäinen muuttoliike auttaa sikäli, että jäsenmäärät voivat paikoin pysyä melko stabiileina, ehkä jopa kasvaa paikoin, mutta osuus kokonaisväestöstä vaikuttaisi kuitenkin uhkaavalta. Varsinkin, kun niistä, jotka ainakin Helsingissä lapsia hankkivat, ainoastaan vähemmistö nähtävästi kastattaa lapsensa. Ja tokihan muuttoliikkeen tuoma apu heikkenee tulevaisuudessa, kun muuallakin alkaa kirkkoon kuuluminen vähetä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten seurakuntien merkitys on toisaalta vähäinen, mutta osoittaapa ainakin sitä ettei hiippakunnan maaseutukaan ole aivan samanlaista kirkollisesti kuin muualla.
Eli haastavan työkentän uusi piispa tulee saamaan, oli kuka hyvänsä. Eikä se liene yhdentekevää muillekaan ev.luteille, sillä jos kirkon merkitys pääkaupunkiseudulla entisestään heikkenee, niin kyllä se heijastuu ainakin jossain määrin kirkon yhteiskunnallisen aseman heikkenemisenä muuallakin Suomessa.
(Lähteet: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3D45B8 sekä https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/keskusrekisteri/vuositilastot/D5xnpWHwv/Vuositilasto_2015.pdf )