Uskontotieteilijä Terhi Utriainen kommentoi suomalaista nykyhengellisyyttä Helsingin Sanomissa
Ajankohtaista-alueen aloitusviestit ovat wiki-viestejä, joita kuka tahansa voi muokata. Aloitusviestiin lisätään olennaiset uutislinkit ja muut, joiden perusteella ketjussa käydään keskustelua. Aloitusviestin kirjoittaja tai joku ylläpidosta muuttaa ensimmäisen viestin wiki-viestiksi.
Buddhalaisuus ei ole ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa. Kiitos tästäkin tiedosta, Hesari. Mitähän Alan Wattsia siellä toimituksissa on taas luettu.
Siellähän oli taikasana:
Buddhalaisuuteen perustuva meditointi tuntuu tutkijasta, kuten monesta muustakin länsimaalaisesta, uskottavalta vaihtoehdolta, koska sen opit ja käytännöt eivät riitele pahasti tieteellisen maailmankuvan kanssa.
Aikoinaan oli telkkarissa Kirkon tutkimuslaitoksen silloinen johtaja Harri Heino ja sitten joku Harekrishna-liikkeeseen kääntynyt pakana.
Toimittaja kysyi Heinolta, millä tavalla kristinusko on parempi kuin tämä itämainen filosofia. Yhtään ainoaa sanaa ei Heino löytänyt, mitään oleellista ei pystynyt sanomaan.
Tuo lausunto oli ilmeisesti lainaus haastatellulta. Hänhän oli itse harrastanut buddhalaista meditaatiota, mutta “ilman uskontoa”. Mielestäni juttu oli ihan asiallinen, joskin aika lailla arvattava ja pinnallinen.
Oikeastaan mikään ei ole niin suurta huuhaata kuin väite, että olisi olemassa joku tieteellinen maailmankuva, jonka ihmiset olisivat laajoin mitoin omaksuneet tai, että sellainen olisi yleensä omaksuttavissa.
Varmaankaan tieteellistä maailmankuvasta ole omaksuttu, mutta ajatus tieteellisestä maailmankuvasta ei kyllä ole huuhaata. Mikään tuskin erityisesti estää muodostamasta maailmankuvaansa perustuen tutkimustuloksiin.
No silloin ‘maailmankuva’ käsitteenä pitäisi rajata koskemaan vaikka vain käsitystämme maantieteestä tai meitä ympäröivästä avaruudesta. Yleensä sitä kuitenkin käytetään laajemmin kuvaamaan jonkilaista ihmisen kokonaiskäsitystä elämästä, poliittisista suhteista yms.
Usein tuota termiä taidetaan käyttää uskonnollisuuden vastakohtana. Tiede käsitetään ratkaisuksi katsomuksena. Tosiasiassa tieteen pitäisi kai olla avointa jossa tulokset muuttuvat.
Ihmiset elävät kuitenkin uskomusten varassa, aika paljon. Kuulostaa fiksulta perustaa tieteeseen eikä uskoon. Harva meistä kuitenkaan tutkii elämää tieteen tekijänä.
Juuri näin. Yksi yleinen tapa on puhua erikseen maailmankuvasta ja maailmankatsomuksesta.
Minua tuossa jutussa häiritsi eniten tämä:
Kun Utriaisen tuttavat kuulivat tutkimusaiheesta, reaktiot
vaihtelivat. Jotkut työkaverit yliopistolla alkoivat avautua omista
yliluonnollisista kokemuksistaan, toiset hymähtelivät ja kolmannet
analysoivat ihmisten ostavan nykyään mitä vain, mitä tarjotaan. Sitten
oli kristittyjä, jotka korostivat, ettei enkeliusko liity kristinuskon
oikeaoppisiin enkeleihin.”Arvottavia reaktioita oli
paljon. Ne kertovat siitä, että monilla on vahvat ja kapeat käsitykset
oikeasta ja hyväksyttävästä uskonnosta.”
Minusta “kapeuden” korostaminen on jotenkin outoa. Jos jollakulla on maailmankatsomus ja arvoja, totta ihmeessä hän arvottaa asioita katsomustensa mukaan. Ei kai Utriainenkaan suhtaudu kaikkiin uskomuksiin aina pelkästään tutkijana, neutraalisti kuunnellen ja analysoiden ja kuvaillen, vaan vähintään päänsä sisällä ottaa kantaa uskomusten totuudellisuuteen. Ja tämän hän tekee oman katsomuksensa perusteella. Totta kai hän ja muut voivat olla ottamatta kantaa asioihin, jotka eivät merkitse heille paljoakaan. Mutta mitä merkityksellisempi oman katsomuksen kanssa ristiriidassa oleva väite on, sitä vahvemmin ihminen sen kiistää. (Vähintään itse hiljaa mielessään, jos ei ääneen.) Jos ei kiistä, hän on epäjohdonmukainen. Eikä epäjohdonmukaisuus ole mitään avarakatseisuutta.
No niinhän se rajataankin. Ymmärtääkseni sanakirjamerkitys on juurikin hyvin rajattu. Se mitä tuossa kuvaat on maailmankatsomus. Media tai ei oikein kukaan muukaan ei ymmärrä termien erottelua.
Tämä esoteerinen kummajainen sopinee tähän ketjuun. Luterilainen pappi ja vapaamuurari, melko harvinainen ilmiö mutta ei missään tapauksessa ainoa laatuaan. Tänään maanantaina Yle Fem -kanavalta kello 18:30. Pakkohan tämä on tsekata:
Taivaallista menoa: Pappi ja vapaamuurari
Henric Schmidt kertoo, kuinka luottamus oman isän, esimiehen ja piispan arvioon teki hänestä vapaamuurarin - ja ettei ollut itsestään selvä asia, että hän alkaisi opiskella teologiaa. Toimittaja: Leif Lindgren. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi.
Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.