Ihmisyys ei ole oppi, ei kaava eikä järjestelmä. Se on yhdessä kuljettu matka ja yhteinen kasvutarina. Ihmiseksi ei synnytä vaan kasvetaan.
Kaikkien uskontojen ja maailmankatsomusten yhteinen ihmisyyden periaate on ns. kultainen sääntö: tee vain sellaisia tekoja, joita haluaisit itsellesi tehtävän tai älä tee muille sellaista, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän.
Jokainen ihminen on ihme, taideteos, ainutlaatuisesti hiottu jalokivi maailmankaikkeuden jalokivigalleriassa.
Ihminen on toisen ihmisen toivo.
Ihminen ei ole sama kuin kaikki hänen arkipäiväiset roolinsa, sillä ihminen on aina enemmän kuin vain osiensa summa.
Ensin pitää löytää ihminen, jotta sen jälkeen voisi löytää Jumalan. Niin teki tuhlaajapoikakin Raamatussa, kun hän joutui ensin menemään itseensä ja vasta sitten hän löysi tien takaisin kotiinsa.
Ihminen on Jumalan kuva eikä päinvastoin. Jumala ei ole iso kosminen laastari. Hän ei tule puolestamme keräämään meidän itse sekoittamiamme elämämme palikoita. Hän ei tule korjaamaan ihmeliimalla sitä, mitä me olemme tahallamme tai tahattomasti rikkoneet. Itse meidän pitää ottaa se ensimmäinen askel ja pyytää anteeksi ja myös antaa anteeksi. Me voimme rakentaa tai hajottaa. Me voimme puolustaa elämää tai tappaa.
Ihmisyys on pyhää – kaikkien ihmisten.
-Jumala on tehnyt meistä ihmisistä alun perin ehjiä, mutta elämä tai oikeastaan me ihmiset rikomme toisiamme – tahallisesti tai joskus tahattomastikin. Siksi sanomme, että elämä rikkoo ja kuluttaa.
Ihminen on aina kaunis ja sellainen kauneus lähtee aina sisältäpäin.
Jeesus oli ja on maailmankaikkeuden suurin humanisti. Hän sanoi itsekin olevansa Ihmisen poika. Hän opetti meille ihmisyyden kasvukurssin alkeet.
Niin kauan, kun on joku maailmassa, joka rakastaa ja on joku, jota rakastetaan, niin kauan maailmalla on toivoa. Rakkaus on vahvin todiste Jumalan olemassaolosta.
En yritä korjata toisen ihmisen elämässä sellaista, minkä en varmasti tiedä olevan rikki. Pahinta jälkeä saavat aikaan ehjän rikkikorjaajat ja vieläpä kun he tekevät sen Jumalan nimissä.
Keskitytään me ihmiset niihin ihmisen kokoisiin asioihin ja annetaan Jumalan hoitaa ne isommat asiat.
KirkkoHarri
Tämä löytyi Harri Henttisen julkaisemana facebook-ryhmästä. Nyt kysyisin, mitä aatteita tässä mielestänne on? Miten tämä niveltyy kristinuskoon? Onko kyse uudesta jeesuskuvasta?
Tässä on paljon hyvää mutta tuon ensimmäisen askeleen voi ymmärtää myös merkitsevän negatiivista suhdetta Jumalan armoon tai siis oppiin siitä että ensin on Jumalan armo ja Pyhä Henki vaikuttaa jo sen ensimmäisen askeleenkin… Mutta ehkä HH ei tarkoita sitä.
Jeesus humanisti, no joo.
Mutta muuten ihan kristinuskon hyvää sanomaa. Hyvä teksti.
Toivo on tulevaisuuteen suunnattu odotus. Ainoastaan Jumala on tulevaisuuden Herra ja siksi ihmisen ainoa toivo. Voin toivoa joltakin jotakin, mutta en rakenna tulevaisuuttani kenenkään muun kuin Jumalan varaan.
Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa. Tuhlaajapoika ei löytänyt itseään ihmisenä vaan syntisenä.
Ihminen ei heijasta sisintään. Ihminen on kaunis koska häntä pidetään kauniina.
Humanisti voi kasvaa Kristuksen tuntemisessa, mutta Kristus ei kasva humanistina. Kristus ei ole mikään -isti, mutta Kristus rakastaa kaikkia -isteja.
Muuten ihan joo, ihanaa…
Tämä on tietenkin eheytyshoitoja tms vastaan. En ota kantaa muuten kuin jos joku kokee haluavansa päästä eroon jostakin johon kokee vaikkapa jatkuvaa, Jumalan tahdon vastaista halua, niin kyllä tällaisesta vapautumisesta saa pyytää rukousta.
Eheytymishoidot käsitetään liian rajatusti . Minä voin eheytyä muutenkin kuin seksuaalisuuden alueella. Voin eheytyä ihmisenä, alkoholistina, narkkarina, laiskurina jne.
Kyllä kai voi sanoa että ihminen on kaunis Jumalan kuvana.
Vaikka säröllä synnin vuoksi, silti taideteos ja ihme Luojalta. Niin kuin koko maailma, luonto…
Mitä se tarkoittaa? Mitä tarkoittaa että jokin on kaunis?
Itse ajattelen, että jos pysyttelemme UT:n rajoissa, niin siellä kaunis tarkoittaa erinomaisuutta laadullisesti, tarkoituksenmukaisuutta, oikeassa paikassa olemista. Kristillinen kauneuskäsitys olisi jotakuinkin “olla sitä miksi Jumala on tarkoittanut ja olla siinä paikassa mihin Jumala on tarkoittanut”. Alkukielen kauneutta tarkoittavat sanat (κόσμος ja καλός) tarkoittavat myös hyvin järjestettyä ja hyvää. Jumalan tarkoittamana oleminen ja siinä paikassa oleminen jonka Jumala on tarkoittanut, ei ole jotakin joka on lähtöisin meistä itsestämme. Kauneuteni ei perustu itseeni. Sisältäni lähtee vain pahoja ajatuksia.
Eihän meistä itsestä mikään lähde ja syntiinlankeemus näkyy kaikessa mitä olemme.
Mielestäni ihmisen sanominen kauniiksi tarkoittaa alkuperäisen luomistahdon kunnioittamista. Ihmisellä on arvo, suurempi kuin ihminen ylpeydessään toiselle ihmiselle antaa. On hyvä muistuttaa Luojan tahdosta joka kuitenkin näkyy meissä.
…
Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.
Henttisen lauseet ovat minusta fragmentteja ja keskenään vähän ristiriidassa. Jos ajattelee suopeasti niin minusta hän kuitenkin tarkoittaa Luojan tahtoa jonka lankeemus on rikkonut. Nykyajan tapaan hän ei suoraan puhu synnistä mikä on tietysti puute.
Tuo on oleellista.
Tuo sisältäpäin lähteminen voi liittyä vaikka nykymaailmaan jossa nuoret armottomasti opetetaan arvioimaan ja vertaamaan itseään toisiin ja jakamaan armottomuutta eteenpäin.
Sisäinen kauneus on hiukan naiivi ilmaus mutta sen voi tulkita Luojan jokaiselle antaman arvon tunnustamiseksi.
Juurikin näin. Samoin kuin itsensä rakastaminen on Jumalan hyvien töiden arvostamista, oikeana pitämistä minussa ja sitä, että tiedostan Jumalan rakastavan itseäni. Se ei ole jonkin itsessäni olevan “minän” rakastamista.
Nopeasti kommentoiden tuohon Henttisen julistuksen joihinkin kohtiin, jotka särähtävät enemmän.
Jumala on ihmisen ainoa toivo, ei toinen ihminen tai ihmisviisaus. Toki ihminenkin voi olla toivon tuojana, mutta ei lähde.
Ehkä korkeintaan siinä mielessä, että voisi löytää evankeliumin. Ei muuten. Jumalan voi löytää ihan yksinkin rukoillessa ja sanaa tutkimalla. Vaikka virsikirjaa tutkimalla, jos muuta ei löydy, kuten Jukka Tolonen vankilassa ollessaan. Kai siellä kuitenkin kävi joku pappi tai evankelistakin, ainakin pyynnöstä.
Jumala vain on pyhä, ihminen langennut.
Langenneen ihmisen toiminta on harvemmin kovin kaunista.
Vääristynyt käsitys, jota nykyään viljellään. Ei hänen opetuksensa ollut humanismia, eikä ihmisestä, vaan Jumalasta.
Kun vain määriteltäisiin ensin, että mikä rakkaus ja sen merkitys. Voi ollakin todiste Jumalasta, mutta myös yleisesti ymmärretty asia eri kulttuureissa. Taustalla tietenkin pohjimmiltaan on Jumala, vaikka hänen ilmoitusta ei tunnettaisi kuin sen verran, mitä luonnosta voi havaita.
Olen käsittänyt että Tolonen ei löytänyt Jumalaa vasta silloin. Hänellä on kristitty tausta. Mutta hän koki että vapautui monista kahleista Jeesuksen avulla ja siitä lähti uusi prosessi.
Kyllä, se jäisi irralleen noin jos ei sanottaisi muuta.
Olen itse usein ajatellut tuota että ilman Jumalaa ihminen ei voi rakastaa ja että se on todiste hänestä.
On ihme ettei kaikki ole kaaosta ja tuhoa vaikka monin paikoin niin onkin. Kristityt näkevät siinä Jumalan, muut ihmettelevät miksi muka jotkut ovat niin pahoja ja toiset hyviä.
Jollain lailla kai tapakristillinen ortodoksinen tausta, mutta ei hän tuossa tilassaan Jumalaa juuri tuntenut, kun päihteet sekoittivat pään ja väkivalta, asunnottomuus ja muu olivat todellisuutta. Amfetamiini tekee ihmisen vainoharhaiseksi ja siitä tuo hänen väkivallantekokin juontui. Toki hän itsekin kauhistui sitä jossain vaiheessa.
Varmaankin kristillinen tausta vei myös kohti parannusta ja todelliseen kääntymykseen. Olen tavannut hänen pari kertaa ja jutellutkin. Suuri nuoruuteni kitaraidoli oli myös, mutta tavannut vasta yli kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kerran ja sittemmin myöhemmin.
Rakkaus on yhteistä tulevaisuutta. Jos minä rakastan jotakuta niin hänellä on tilaa tulevaisuudessani. Mitä enemmän haluan yhteistä tulevaisuutta jonkun kanssa, sitä rakkaampi hän minulle on. Naapurin näkeminen tulevaisuudessa on ihan ok, eli rakastan häntä edes ihan hieman. Puolisoni ja lasteni poissaolo tulevaisuudestani pidemmän aikaa olisi jo aika tuskallista.
Tällainen määritelmä ei ota kantaa seksuaalisuuteen, eikä siihen miten paljon hellyyttä ihmisellä pitää olla toista kohtaan. Se kuuluu oikeastaan siihen, että haluan olla rakkaani kanssa yhtä (yhdeksi lihaksi) tulevaisuudessa. Samalla tavalla kun Kristus seurakuntansa kanssa.
Ja päin vastoin. Jos vihaan jotakuta, niin en halua yhteistä tulevaisuutta hänen kanssaan. Joskus se voi olla vain ohikiitävä hetki jonka haluan olla vaikkapa näkemättä puolisoani ja lähden lenkille. Se on yhtä kaikki vihaa, vaikkakin asteikon lievimmästä päästä.
Se että Jumala rakastaa ihmistä tarkoittaa että Hän haluaa yhteisen tulevaisuuden kanssamme. Se että Jumala rakastaa meitä ei tarkoita jatkuvaa hellyyden ja hyvän olon tunnetta, vaan sitä että näistä tai näiden puutteesta huolimatta Jumala rakastaa meitä, haluaa yhteisen tulevaisuuden kanssamme ja on oman Poikansa kuolemalla ja ylösnousemisella varmistanut että edes kuolema ei voi erottaa meitä yhteisestä tulevaisuudesta Hänen kanssaan, eli rakkaudestaan.
Kuten kerroin joitakin vuosia sitten, tapasin Jukan kun hän oli raamattukurssilla Karkussa. Laulettiin jotain myös, hän oli kiinnostunut esim psalmien kantilloinnista.
Olemme samaa mieltä että Tolosen uutta elämää pohjusti hänen taustansa. Hän ei tullut pystymetsästä vaan hän löysi ikäänkuin uutena sen että Jumala rakastaa tässä kaikessa kurjuudessa ja hän voi vaikuttaa uudistumisen.
Ripareilla olen käyttänyt hänen tarinaansa ja mm sitä haastattelua jossa hän pohtii olevansa nyt vähän kuin todellinen oma itsensä, miksi hänet tarkoitettiin, vasta tässä uudessa elämässä. Jeesus vapautti hänet rooleista ja pakenemisesta päihteisiin kun elämän kovuutta ei voinut muuten kohdata.
Tuohon Tuhlaajapoikaan. Voi tulkita että kun “löytää itsensä”, tarkoittaa se rehellistä tilansa näkemistä. Tunnustaa tosiasiat eikä elättele harhaluuloja itsestä. Silloin Jumalan rakkaudella on tilaa tulla ja armahtaa. Palataan kotiin omana itsenä, rääsyissä ja vailla suojakuoria.
Uskoisin että Henttinen voisi olla samaa mieltä.
