Jumalan kuritus

Raamatussa puhutaan Jumalan suunnalta tulevasta kurituksesta, ja varsinkin sananlaskuissa siitä on paljon asiaa.

“Jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, niinkuin isä poikaa, joka hänelle rakas on.” (Snl 3:12)

Mielestäni Jumalan antama kuritus on aina ihmisen ja Jumalan välinen asia, eikä kenenkään ulkopuolisen pidä ryhtyä sivusta mestaroimaan ja vihjailemaan, että jokin asia olisi jollekulle Jumalan kuritusta. Sivullinen ei voi sitä asiaa tietää. Mutta jokin ikävä asia voi siis olla Jumalan kuritusta, ja arvioni mukaan se hyödyttää ihmistä vain jos kyseinen henkilö sen itse vaikkapa jälkeen päinkin ymmärtää Jumalan kuritukseksi.

“Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia. Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme? Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään. Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.” (Heb 12:7-11)

Jumalalla on erityisen hyvä tahto lapsiaan kohtaan, ja sen tähden hän varjelee heitä tarvittaessa kurituksella.

“Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.” (Ilm 3:19)

Tein tämän aloituspostauksen lähinnä siitä syystä, että minua kiinnostaa, onko mahdollisesti muilla kokemuksia Jumalan toimittamasta kurituksesta. Kurittamisen tavoilla ei ole nyt niinkään merkitystä vaan sillä, onko jokin ikävä asia koettu nimenomaan Jumalan kuritukseksi. Itselläni on aivan lähivuosilta erittäin voimakas (jopa yliluonnollinen) kokemus, joka johti elämässäni aivan selkeään mielenmuutokseen ja siis parannukseen suorastaan “pelolla ja vavistuksella”.

Kyllä on ja uskoisin että useimmilla. Lempeämmällä kädellä tehtyjä ja sitten myös vähän kovemmalla kädellä. Ja luultavasti aiheesta. Mutta myös ihmeellisiä varjeltumisia, johdatuksia ja siunauksia.

3 tykkäystä

Liian hlökohtaista jaettavaksi, vaikka olisikin rakentavaa. Uskovan on hyvä opetella ottamaan niin hyvä kuin paha Jumalan kädestä. Läheskään aina emme sitä näe näkemisessä ja Jumalamme on Salattu monissa asioissa, niistä ei ole ilmoitusta.

1 tykkäys

Sama juttu, en voi enkä edes kehtaa paljastaa saamani kurituksen syytä enkä sen toteutumisen tapaa. Mutta tärkeää on tiedostaa, että kuritukset tapahtuvat omaksi parhaaksemme. Ainakin itse jouduin taannoin vasta ilmiselvän kurituksen kautta kavahtamaan oman mieleni kelvottomuutta ja lihallisen synnillisyyteni vakavuutta, vaikka yli 45 vuotta olen tietoisesti kulkenut tätä pelastuksen tietä ja evankeliumin sanoman kautta uskonut Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen jo aivan lapsesta saakka.

1 tykkäys

Kuritushan ei välttämättä tarkoita mitään rangaistusta, vaan kasvatusta. Jumala kasvattaa omalla tavallaan ja autuas se, joka saa kasvatusta ja ojennusta. Pätee myös lasten ja vanhempien välille.

1 tykkäys

Kyllä. Mutta ei siitä sen enempää. :upside_down_face:

1 tykkäys