Minä puolestani en ymmärrä enkä välitä politiikasta juuri mitään, mutta olen kiinnostunut teologiasta, ja siitä miten Israeliin suhtaudutaan krisittyjen parissa niin monin eri tavoin.
Siihen liittyen toivoisin sinulta vastausta ja kommenttia tähän aiemmin esillä olleeseen kohtaan:
Se, että verelliset Aabrahamin perilliset olisivat jotenkin aidompi omaisuuskansa kuin muut nyt kun Jeesus Kristus on kuollut ja ylösnoussut, on ongelmallinen väite. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä, siis samassa kirjeessä, jossa hän varoittaa roomalaisia tai joitain heistä ylpeydestä: “se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. (Room. 3:22)” Aabrahamin lapsia ovat siis kaikki, “jotka uskoon perustautuvat” Paavalin mukaan (Gal. 3:7). Ja Aabrahamin lapsi oli Iisak ja Iisakin Jaakob, Israel. Jumala sanoo Aabrahamille (1. Moos. 12:3): “sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.” Paavalin koko Galatalaiskirjeen kolme ensimmäistä lukua ovat tämän asian käsittelyä (Gal. 3:29): “Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.”
Kohdan lainasi alunperin tässä ketjussa @nevalainen jonka omaakin tekstiä tuossa on mukana.
Minusta on erittäin tärkeää selventää sitä, miten Paavalin opetus ymmärretään, ja mitä vaikutuksia sillä on siihen, mitä opetamme nyt Israelista.
Suuri osa Israelin valtioon tulleista asukkaista kuitenkin muutti alueelle kuka mistäkin päin maailmaa v. 1948 tienoilla. Heillä ei tietenkään ole mitään tekemistä alueen alkuperäisten asukkaiden kanssa. Siinä mielessä Israel on kyllä keinotekoinen valtio, että sen kansalaisiksi haalittiin ympäri maailmaa ihmisiä, jotka eivät olleet koskaan alueella käyneetkään.
On toki, juutalaisuus ja sukujuuret. Vaikka juutalaiset olivat hajoitettuina muihin maihin lähes 2000 vuotta, alia kokosi kansan takaisin luvattuun maahan.
Eli ei juuri mitään. Juutalainen diaspora oli ja on yhtä vähän israelilaista kuin Trump on saksalainen. Israelin valtio on täysin keinotekoinen luomus.
Miten kauas historiaan ulottuu “palestiinalaisten” asuminen / rakentaminen alueella?
Kauemmaksi kuin juutalaisilla. On siellä varmaan asunut juutalaisiakin, mutta koko nykyinen valtio syntyi ihan vain maahanmuuton tuloksena.
Ihmeellinen käsitys sinulla. Juutalaisilla = Israelilla oli valtio alueella tuhansia vuosia. Roomalaiset miehittäjät ajoivat heitä pois, mutta myöhemmin alueelle vaeltaneet arabit tulivat paljon myöhemmin. Nk. “palestiinalaisilla” ei ole niin vanhoja juuria alueelle kuin juutalaisilla.
Ei juutalaisten ja Israelin välille voi vetää mitään yhtäläisyysmerkkiä. Raamatun ajan Israel kuoli siinä vaiheessa, kun roomalaiset ajoivat juutalaiset pois sieltä. Se että jonkun suku on asunut paikassa X kaksi tuhatta vuotta sitten ei tarkoitta, että tuo suku kuuluu paikkaan X. Arabit tulivat myöhemmin, mutta paljon johdonmukaisempi linkki arabeilla on alueelle kuin juutalaisilla - poislukien toki ne juutalaiset suvut, jotka ovat mahdollisesti asuneet alueella yhtä kauan kuin arabitkin.
Ei Israel kuollut, ei valtio eikä kansa. Israelin kansaa on VT:n ajoista asti yritetty tuhota sukupuuttoon, viety orjuuteen, ajettu diasporaan, kuljetettu keskitysleireille ja kaasukammioihin. Mutta aina on Herra pitänyt huolta omaisuuskansastaan siten, että on jäänyt jäännös, mistä on kasvanut taas suurempi kansa.
Lukekaa Raamattua, lukekaa myös Vanha Testamentti. Jumala kurittaa Israelia, kun se harhautuu ja kääntyy pois Jumalasta, mutta aina jää jäännös, eivätkä Israelia vihaavat “palestiinalaiset” tai heidän sokeat tukijansakaan pysty Israelia tuhoamaan.
Kuinka toisten perinteisille alueille myöhemmin vaeltaneet paimentolaiset saisivat maan omakseen vain sillä, että pystyttävät sille teltan?
Eli siis valtio oli olemassa, vaikka sillä ei ollut kansalaisia, oikeuslaitosta, lainsäädäntöä eikä yhtään mitään muutakaan? Missä Platonin ideamaailmassa se oikein eli.
Koska asutus Välimeren rannikkoalueilla on jatkunut katkeamattomana varhaiselta rautakaudelta alkaen, ja kulloisetkin valloittajat ovat aina olleet lukumääräisesti melko vähäisiä joukkoja, niin voi lähtökohtaisesti olettaa että “palestiinalaisilla” on jatkuvuus alueen roomalaiskauden väestöön. Paimentolaisia on kai koko historiallisen ajan ollut melko vähäinen osuus alueen väestöstä, myöskään arabeista. Käsittääkseni eri alueiden väestöjen geeniperimää tutkitaan nykyään melko paljon, joten prosenttilukuja varmaan löytyisi jostakin. (Muistelin esimerkiksi uutista kiinnostavasta tutkimuksesta, jonka mukaan nykyisen Sardinian ja nykyisen Libanonin väestöillä oli yllättävän paljon geneettisiä yhtäläisyyksiä.)
Ennen roomalaisvalloitusta muinoin alueella eläneet filistealaiset eivät ole samaa kansaa kuin nykyiset “palestiinalaiset” , jotka ovat samaa kansaa kuin jordanialaiset.
“Palestiinalaiset” eivät ole mitään omaa erityistä porukkaansa, jolla olisi ollut historialliset asutukset, saati koskaan valtiota nykyisen Israelin alueella.
Israelin kansasta ja kuninkaista ja/tai tuomareista voit lukea vaikka Vanhasta Testamentista tai roomalaisista historialähteistä.
Koko nykymedia ja sen myötä kansan syvät rivit luulevat v.1948 perustetun nyky-Israelin ottaneen jotakin muilta, vaikka he perustivat vain valtion omille perinteisille ja historiallisille alueilleen, joissa oli elänyt läpi aikojen pieni joukko juutalaisia, vaikka heitä monikin taho oli yrittänyt tuhota.
Ns. “palestiinalaisten” alkukoti on nyky-Jordanian, Syyrian ja Libanonin alueilla, ovatpa jopa jotkut egyptiläistaustaisetkin julistaneet itsensä “palestiinalaisiksi”, esimerkiksi Jasser Arafat.
Kannattaisi tutkia historiaa aika paljon kauemmas, kuin siihen nakbaan, mistä media toki ainoaaoikeaatotuuttaan julistaa.
Siinä on juuri kyse juuren ja juureen oksastetun suhteesta: molemmat ovat tulleet samaksi puuksi (Jumalan omaisuuskansaksi), mutta en niele korvausteologiaa, jossa kristityt olisivat tuupanneet juutalaiset yli laidan.
Mitä Paavaliin tulee, niin tulee muistaa seuraava, minkä ort.kko hyvin kiteyttää:
" Pyhä apostoli Paavali eli Paavali Tarsolainen ei kuulunut apostolien ydinjoukkoon, kahdentoista läheisimmän opetuslapsen ryhmään. Hänestä tuli apostoli Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen, kun hän tuli käännytetyksi Damaskoksen tiellä. Koska Paavalilla ei ollut henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen, kaikki eivät pitäneet häntä täysivaltaisena apostolina, ja hän joutui monesti puolustamaan valtuutustaan. "
Mutta toisaalta P. kirjoittaa paljon siitä että uskovat ovat todellisia perillisiä. Abraham uskoi ja siksi…
En näe asiaa noin että kristityt heittävät yli laidan. Paavalin mukaan juutalaiset kompastuvat kiveen joka on Jeesus. He itse uskottomuuttaan ovat pelastuksen ulkopuolella.
Juutalaisten kääntymistä silti toivomme ja rukoilemme.
En ryhdy tästä kovin pitkällisesti vääntämään, koska keskustelu menee kielletylle politiikan puolelle. Oletan kuitenkin sinunkin myöntävän, että nykyistä Israelin valtiota ei perustettu jollekin aavikolle, jossa olisi ollut vain satunnaisesti telttansa pystyttäneitä beduiineja. En oikein tiedä miten vanhoja arabiasutusten olisi pitänyt olla, jotta ne olisivat mielestäsi “historiallisia”.
Rinnastus: olivatko saksalaisten 1000-luvun alkupuolelta peräisin olleet asutukset Elben itäpuolella riittävän historiallisia, vai oliko toisen maailmansodan voittajilla oikeus karkottaa heidät puolalaisten tieltä alueen alkuperäiseen slaavilaiseen tai balttilaiseen asutukseen vedoten? Toisaalta, luultavasti saksalaiset olisivat voittaessaan tuhonneet Puolan kansakunnan kokonaan. Modernin Israelin valtion perustaminen oli eräs toisen maailmansodan jälkimainingeissa tehdyistä ongelmallisista ratkaisuista, joita ei kuitenkaan yli 70 vuoden jälkeen enää kannata yrittää saada tekemättömiksi. (En kannata myöskään revanssisotaa Venäjää vastaan menetettyjen alueiden takaisinhankkimiseksi.)
Teos “Israelin historia” (Hannu Juusola, Gaudeamus, 2005) kertoo:
Arabiväestön asemaa heikensi vuonna 1950 säädetty “poissa olevien” omaisuuden jäädyttänyt laki. Tässä laissa poissa oleviksi määriteltiin kaikki arabit, jotka olivat konfliktin kuluessa joutuneet Israelin ulkopuolelle. “Poissa olevia” olivat myös kaikki ne Israelin alueelle jääneet arabit, jotka olivat Israelin itsenäisyyssodan yhteydessä joko itse osallistuneet Israelin vastaiseen taisteluun tai jättäneet kotipaikkansa… Vuonna 1953 voimaan astunut toinen tärkeä laki siirsi kaiken ilman laillista omistajaa olevan maan Israelin valtion omaisuudeksi. Tällöin noin 250 hylätyn arabikylän maaomaisuus siirrettiin valtiolle. Israeliin jääneillä arabeilla oli kuitenkin mahdollisuus saada jonkin verran korvausta menetetystä omaisuudesta…
1960-luvulle tultaessa Israelin arabit olivat menettäneet pakkolunastusten vuoksi arviolta kaksi kolmasosaa aiemmin omistamastaan maasta.
(sivuilla 100-101)
Jos joku ajattelee, että painavimmat perustelut juutalaisvaltion perustamiselle nykyisen Israelin alueelle ovat vanhatestamentillisia (ja edellyttävät että Vanhan testamentin juutalaisille antamien lupauksien ja toimintaohjeiden ei katsota vanhentuneen tai siirtyneen kirkolle), niin eikö Palestiinan arabiasutuksen iästä tai kansallisesta identiteetistä kiisteleminen ole tarpeetonta. Joosua sai kirjoitusten mukaan käskyn vallata maa ja tuhota sen aiemmat asukkaat vaikka näillä olikin siellä historialliset asutukset ja valtiot.
Sakarja: