Pitääpä katsoa tuota työtä yliopistolla.
Sininen Maria-juhlissa on nykyään kai espanjalaisen kulttuuripiirin juttu.
Hienoa, että P. Hilariuksen kiitosvirsi on teilläkin käytössä.
Ei kai se ole mitenkään ihmeellistä. Kaikki ensimmäisen vuosituhannen läntiset pyhät ovat myös ortodoksisen kirkon pyhiä.
Vuoden 1906 Venäjän luterilaisten suomalaisessa käsikirjassa on Hilarius huomattavasti lähmpänä latinalaista tekstiä. Voisin kuvitella, että se on laadittu saksalaisten esikuvien mukaan.
Mielenkiintoista olisi tutustua Venäjän suomenkieliseen luterilaiseen messusäväelistöön. Minulla on se käsitys, että edellisen messusävelistön vaihtoehtoinen Sanctus olisi nimenomaisesti peräisin pietarilaisesta käytännöstä. Onko tehty jotain tutkimusta venäläisestä suomenkielisestä liturgiasta. Ja miten se on suhtautunut suomalaliseen, saksalaiseen, ruotsalaiseen ja virolaiseen käytäntöön.
1 tykkäys
Todella mielenkiintoista, kiitos tästä!
Enpä ole törmännyt tällaiseen missään.
Mooses Putro on tuttu nimi joistakin perinteisistä lauluista. Lähinnä kai “Tule kanssani Herra Jeesus”. Sitä lauloikin joitakin vuosia sitten Suomessa vieraillut Pietarin Mariankirkon kuoro.
Todellakin mielenkiintoista. Jos minulla olisi aikaa ja tarmoa, alkaisin perehtyä todenteolla suomalaisen messusävelistön historiaan ja kehitykseen. Täytyy todeta, että nykyiset sävelistöt eivät valitettavasti edusta kehityksen huippua…
1 tykkäys