Rakennusten kauneudelle, koristelulle ja miksei myös käytännöllisyydelle, oma ketju. Käytännöllisyys voi olla osa estetiikkaa. Perinteisen kirkkorakennuksen tarkoituksenmukainen muoto onkin osa sen kauneutta.
Tässä ei täysin perinteinen kappeli.
Sijaitsee kotihiippakunnassani, rukousryhmäni kappeli. Tässä nuoret seminaarilaiset retriittiä viettämässä.
Kappelin tyyli tuo mieleeni paljon muistoja tästä ryhmästä. Ryhmällä on tämä tietty tyyli sisustaa rakennuksensa.
Itse halusin rakenta joskus tämä lainen kappeli oma käyttö:
Källa: https://www.kyrkokartan.se/055940/images/55940_22932314
Minä pidän myös Trönö gamla kyrkanin kauneudesta:
och
Kaunis kuoriaita. Meilläkin Suomessa niitä on säilynyt, vaikka 1800-luvulla niitä innolla purettiin.
Pyhän Johannes Teologin kirkko ort. seminaarilla on kaunis - juuri sellainen, jollainen kaikkien ort. kirkkojen soisi olevan.
@ALG Miten teillä Ruotsin puolella on noita kuoriaitoja ja -lehtereitä onnistuttu säilyttämään? Varmaan samanlaisia tendenssejä on ollut aikoinaan, mutta pane tänne lisää kuvia. Meillä kun on ollut vähän niin, että Suomessa seurataan Ruotsin kotkotuksia vähän jäljessä, mutta sitten ankarammin. Onko teillä muuten ollut samanlainen ad orientem -alttareiden muuttaminen versus populum -muodin mukaisiksi, kuten meillä tunnutaan tehdyn viime aikoina?
Tämä alttarin suunnan muuttaminen taitaapi olla Vaticanum II:n inspiroimaa…
Tämä kysymys on ehkä enemmän papille. Meillä moni kirkko jäänyt sellainen ja ++Nathanin aikana vanha kauneus alettiin taas arvotutamaan. Rakastamme kirkot meillä. Kuoriaidat muuten lisääntyivät puhdasoppisuuden aikana. Vasta pietistiset liikelmät ajoivat ne alas, missä nykyään puutttuvat. Joskus valo oli myös syy.
Liturginen liike teki alttarit irti seinästä ja joku alueella messu vietettiin ad orientem mutta ehtoollisrukous oli versus populum. Tämä siis nuoruuteni kirkossa. Meillä ihana kyrkkoherra sillä hän oli EFS tausta (näkyi saarnassa) mutta opetti meitä uoria rakastamaan koko liturginen kauneus. Nyt hän on jo taivaassa koko kauneudessa Jumalan edessä.
Ainakin Suomessa voidaan kuoriaitojen tuhoamisesta syyttää enemmänkin neologisia virtauksia kuin pietismiä. Samaan neologismiin sitten liittyi myös vanhojen maalausten peittäminen. Toki ne olivat myös 1700-1800älukujen klassistisen ajan mielesttä vain puhtaasti rumia ja huonoja. Sitten ymmärrys meilläkin alkoi kasvaa viime vuosisadn alun jugend-ihanteiden ja yleisen liturgisen valveutuneisuuden myötä. Suomalaisuusaate myös näki arvoa vanhassa taiteessa, joka oli kirkoissamme säilynyt.
Olen hyvin liturgisesti suuntautunut ja ymmärrän kyllä, että alttarien irroittaminen seinistä liittyy siihen. Minusta se on kuitenkin väärää kehitystä. Ad orintem -messu on minusta liturgisesti parempi ratkaisu. Sydäntäni särkee, kun lapsuuden kotikirkossa alttari siirrettiin ja samalla luovuttiin vanhoista hienoista paramenteista uusiin mitäänsanomattomiin.
Siunattuja ovat papit, jotka ymmärtävät liturgian merkityksen.
