Luin eilen Hesarista tätä rinnakkaismallia koskenvan uutisen. Siinä oli maninta, että samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen tulisi pakolliseksi kaikissa seurakunnissa ja kirkkoherran vastuulle tulisi tämän mahdollistaminen. Kysymys on tietysti, mitä tehdään, jos kukaan seurakunnan papistosta ei ole valmis näitä toimituksia tekemään. Lainattaisiinko pappi toisesta seurakunnasta? Tämä varmaan olisi ensi alkuun ratkaisu, mutta onko se kestävä ratkaisu? Tai se, että kaikki vihkimiset, jotka tulisivat, olisivat mahdollisesti yhden seurakunnan papin hoidettavina? Eiköhän ala rekrytoinnissa tulla kysymyksiä, onko pappi vihkimishaluinen. Ja sitten tietysti yhteistyökyvyttömät vähitellen suljetaan pappisvihkimyksen ulkopuolelle. Ei saa poimia vain mieluisia työtehtäviä jne.
Minusta kaksi mallia on aivan huuhaata. Sehän tarkoittaa oikeasti avioliitto-opetuksen muuttamista. Ja mitä omantunnonvapauteen tulee, mieleen tulee kettu leijonan luolan edessä: Jäljet pelottavat.
11 tykkäystä