Tästä voidaan päätellä lähinnä se, että luterilainen kirkko on kadottanut hassunsöpöytensä johonkin, jos sillä on sitä koskaan ollutkaan.
Se on eräänlainen myyttien taisto. Eli luterilainen kirkko on luopunut mytologisesta roolistaan yhteiskunnassa. Siis siitä, että kirkko voisi kertoa, mikä on elämän tarkoitus, edustaa tuonpuoleista kadunmiehen ymmärryksessä ja viitata jonkinlaiseen olemisen perustaan. Yhteiskunnalla on jo omat vastaukset näihin, ja kirkko on sopeutunut niihin. Elämän tarkoitus on elää hyvä elämä nyt, tuonpuoleista edustaa astronominen, suunnaton kosmos ja olemisen perusta on fysiikka ja alkuräjähdys.
Ortodoksinen kirkko on säilyttänyt tämän myyttisen aseman. Kutsuu sitä sitten vaikka hassunsöpöydeksi. Nyt, kun on niin, että ortodoksinen kirkko on myös maallinen organisaatio, joka käsittelee euroja, toimii rakennuksissa joilla on osoite ja joita pitää lämmittää, ja tarvitsee ihmisiä toimintansa osana, niin hassunsöpöys riittää normaalitilassa verhoamaan nämä asiat. Kunnes sattuu tällainen moka, jota se ei riitä kattamaan.
Ortodoksisen kirkon ja Ylen välillä on ollut sellainen asetelma, että kirkkoa ei Ylen mielipide kiinnosta, ja Yle ei ole voinut asialle mitään. Koska ei ole ollut mitään, mihin tarttua. Hassunsöpöyttä eli myyttistä sisältöä vastaan hyökkääminen vaan näyttää barbaariselta. Vaikka feministien, homojen ja maahanmuuttajien hassunsöpöyden taso vaihtelee, niin kyse on samasta ilmiöstä. Se on jonkinlainen mimeettisen eskalaation vastakohta. Tappelu ei onnistu, koska osapuolet olisivat valmiita siihen niin eri käsitteillä. Eli suostuvat ottamaan yhteen vain itselleen edullisissa sarjoissa.
Mimeettisessä eskalaatiossa vihanpidon tai taistelun osapuolet muistuttavat niin paljon toisiaan, että he tappelevat samoilla termeillä. Ja tappelun kiihtyessä termit latistuvat lähemmäksi toisiaan. Tämän vuoksi tappelut evoluutiosta ja kreationismista ovat niin rumia ja tympeitä, koska heillä on sama myytti tieteellisestä tiedosta (wirkliches Wissen), tosi tiedosta tai gnosiksesta, vastakohtana filosofiaan, myös luonnonfilosofiaan eli tiedon rakastamiseen (Liebe zum Wissen). Eli kreationistit voisivat vain summata evoluutioajattelun heikkouksia ja mahdottomuuksia, jättäen asian siihen, palauttaen kysymyksen myyttiselle tasolle. Mutta saadakseen aikaan konfliktin heidän pitää nostaa tuo kysymys tosi tiedosta. Jos haluat lyödä vihollista, niin tietenkin sinun pitää lyödä sinne, missä vihollinen on.
Sama juttu tässä ortodoksisen kirkon kritisoimisessa. Esimerkiksi Coming Home Networkin puheiden kritiikki idän kirkkoa vastaan on mahdollista siksi, että se esitetään termeillä ja käsitteillä, joilla idän kirkko itse on puhunut aina.
Luterilaisen kirkon “homovastaista” väkeä vastaan Yle voi siksi hyökätä, että taistelun maaperä on kirkko, joka on jo metafyysisesti samaa maata Ylen kanssa. Jolloin Yle voi esittää, että barbaari tai hyökkäävä osapuoli on se kirkon vieras aines eli “homovastainen” konservatiivi. Eli yhteenoton termit ja tavoitteet ovat jo sekulaarit.
Kuinka ollakaan, ihan vahingossa luin aihetta sivuavan artikkelin hetki sitten First Thingsistä: