Kotkan ortodoksisessa seurakunnassa epäselvyyksiä

Yle kirjoittaa tänään Kotkan ortodoksisen seurakunnan ongelmista. Todella kurjaa julkisuutta.

Mistä tällaiset tapahtumat kertovat eri kirkkojen sisäisestä todellisuudesta? Teemu Laajasalo, Konneveden kirkkoherran erottamiseen johtaneet syyt, Oulun srk kv asioiden pappi Kovacs, joka julkisesti kertoo olevansa agnostikko, mutta hoitaa edelleen tehtäviään, isä Mitron tapaus joitakin lähimenneisyydessä julkiseen keskusteluun nostettuja aiheita. Todella surullinen olo, missä kirkot Suomessa menevät.

Ilmeisesti siis kyseessä on isä Alexander Hautamäki? Vaikea ottaa kantaa, kun ei tunne sen enempää ko. kirkkoherraa kuin Kotkan seurakuntalaisiakaan.

Ylen jutusta tulee vaikutelma, että kyseinen pappi ei ole ollut kykenevä hoitamaan kirkkoherran tehtäviä. Minä luulen, että kirkkoherran tehtäviin kuuluu paljon sellaisia johtamiseen, talouteen ja hallintoon liittyviä asioita, jotka ovat melko vieraita esim. monille teologian opiskelijoille. Jutun perusteella vaikuttaa siltä, että kyse on enemmän hallinnollisten tehtävien leväperäisestä hoidosta kuin varsinaisista väärinkäytöksistä.

On helppoa ymmärtää, jos joku kiinteistöpapereiden asianmukainen mapittaminen ei kiinnosta henkilöä, joka on orientoitunut teologisiin asioihin. Voi vain ihmetellä, kuinka hyvin isojen seurakuntien kirkkoherrat yleensä selviytyvät kaikista hallinnollisista tehtävistä. Ne eivät varmasti ole asioita, joita ihmisellä on ollut mielessä, kun hän on kiinnostunut teologiasta ja päättänyt pyrkiä papiksi.

Kotkan tapaus vaikuttaa harmilliselta, mutta tuossa on kuitenkin kyse yksilön laiminlyönneistä ja heikkoudesta, joka ei millään tavalla kohdistu kirkon oppia vastaan tai vaaranna sitä. Lisäksi on ymmärrettävää, että sairaus - psyykkinen tai fyysinen - vaikuttaa työkykyyn. Etenkin psyykkiset sairastelut kuten työuupumus, masennus ymv. saattavat hiipiä huomaamatta ja saada aikaan sen, että vähä vähältä tehtävät jäävät hoitamatta. Pappi selviytyy varmasti pitkään palvelusten toimittamisesta, kun taas kaikenlaiset byrokraattiset tehtävät voivat jäädä ensimmäiseksi hoitamatta, kun työkyky heikkenee.

No, eiköhän korkeasti pyhitetty arkkipiispamme auta kotkalaisia saamaan seurakunnan toiminnan taas oikealle tolalle. Turha tuota on ylidramatisoidakaan.

3 tykkäystä

Yksipappisessa seurakunnassa on liian paljon työtä. Silloin voi käydä niin, etteivät kaikki tehtävät tule hoidetuiksi. Ilmeisesti seurakunnalla ei ole varaa edes seurakuntasihteriin, jota voisi pyytää mapittamaan paperit? Kanslian aukiolosta tai sen puutteesta on mielestäni turha valittaa, eihän meillä nykyään anneta virkatodistuksia kirkkoherran virastosta. Pappiin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla, jos hän ei ole virastossa. Pappi voi olla vaikka kuolevan luona, kun kanslian pitäisi olla auki. Kumpi on tärkeämpää papillisten tehtävien hoito vai virastossa istuminen?

Luterilaisissa seurakunnissa ei ole yhtä paljon työtä kuin ortodoksisissa, kun on vähemmän aktiiviseurakuintalaisia, jotka sen lisäksi asuvat samalla paikkakunnalla eikä jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia ole yhtä paljon.

1 tykkäys

En usko tuohon. Ev.-lut. seurakunnissa on paljon enemmän toimintaa kuin ort. seurakunnissa, joissa palvelusten lisäksi ei ole paljon muuta kuin ehkä tiistaiseura, katekumeenikurssi, kuoro ja ehkä perhekerho ja jokin lukupiiri - ja valtaosa noista toimii vapaaehtoisvoimin ilman kirkkoherraa. Lisäksi ev.-lut. seurakunnissa on enemmän kasteita, konfirmaatioita, häitä ja hautajaisia. Lisäksi luterilaisilla on enemmän yhteistyötä koulujen, vanhainkotien, veteraanijärjestöjen yms. kanssa. Luterilaisilla seurakunnilla on myös enemmän kiinteistöjä ja hautausmaita, joiden asioiden hoitamisessa riittää puuhaa.

Eivät erilaiset kerhot yms ole sellaista toimintaa, että papin olisi pakko osallistua niiden pyörittämiseeen. Riittää, että hän silloin tällöin vierailee niissä. Näin on myös luterilaisissa seurakunissa. Sen sijaan erilaiset kirkolliset toimitukset kuten jumalanpalvelukset, rukoushetket, kodinsiunaukset, panihidat, synnintunnustusten vastaanottaminen yms vievät paljon papin aikaa. Rippi-isänä toimiminen on yksi papin tärkeimmistä tehtävistä. Nyt on ensimmäinen paastoviikko, jolloin joka päivä on jokin jumalanpalvelus. Yksipappisen seurakunnan pappi kiertää silloin ympäri seurakunnan jumalanpalveluksia pitämässä.

Kotkan seurakunnan riitoihin en ota kantaa, mutta tuskin kirkkoherra aiheettomasti epäilee, että kolehtilautaselta varastetaan. Kyllä asia olisi syytä tutkia.

Vaihtelee kyllä tosi paljon seurakunta- ja kerhokohtaisesti, onko pappi tai muu työntekijä joka kerta paikalla. Joissain seurakunnissa on tehty sellaistakin, että joka kerta on sekä pappi että kanttori paikalla jossain vanhusten kerhossa. Sitten tietysti loppuu resurssit ja toiminta joudutaan lopettamaan, vaikka niin paljon työvoimaa ei olisi alun perinkään oikeasti tarvittu.

Tunnen ko. kirkkoherran todella hyvin ja pitkältä ajalta, enkä ole mitenkään yllättynyt tästä sotkusta minkä on saanut aikaan. Tämä on kytenyt pinnan alla jo vuosia. Varoitin Ambrosiusta tulevista ikävyyksistä jo silloin, kun oli pappisvihkimys tulossa. Mutta todella ikävä tilanne itse seurakunnalle ja sen jäsenille.

Juuri tuon takia olisi tärkeää, että papeiksi vihitään vain sellaisia, jotka ovat vuosia olleet mukana seurakunnan toiminnassa ja osoittautuneet vakaiksi, esimerkillisiksi ja luotettaviksi. Pappisvihkimyksen ei pidä olla automaatio, joka suoritetaan teologian maisteriksi valmistumisen jälkeen käyttäen perusteena sitä, että seurakunta x tarvitsee lisää “apupappeja”.

Vihkimisen pitää perustua seurakunnan todelliseen tarpeeseen ja vihittävän todennettuihin hyveisiin. Ketään ei pidä vihkiä papiksi sen takia, että hän sanoo “aina halunneensa papiksi” tai että hänellä on “sisäinen kutsumus”. On parempi, että piispa tai kirkkoherra joutuu patistelemaan henkilöä kuin että hänellä on kova into päästä papiksi.

6 tykkäystä

Käsitelläänkö evlut kirkon ja ortodoksisen kirkon sisäisiä “nyrjähdyksiä” mielestänne julkisuudessa erilailla? Lähinnä Teemu Laajasalon ympärillä käytävää keskustelua kun vertaa toisten kirkkokuntien johtajiston hairahduksiin?

Onko teillä näkemystä, onko tällaisia väärinkäytöksiä ollut aina ennenkin, mutta nyt netti kuohuttaa ja paisuttaa tapahtumat uusiin mittasuhteisiin. Vai kuvastavatko viime aikojen uutisoinnit jostain oleellisesti muuttuneesta tilanteesta myös kirkkojen johtavien henkilöiden ja myös seurakuntalaisten asenteessa, arvoissa?

Tähän mennessä tapauksia on minun havaintojeni mukaan ollut sen verran vähän ja ne ovat olleet sen verran erilaisia, että vertailua on hankala tehdä. Pirkko Jalovaara, Laajasalo, Mitro Repo, tämä tapaus - mitähän muuta viime vuosina?

Netti varmasti paisuttaa hetkeksi. Kai ihmiset ennenkin sanoivat mielipiteensä (jos lukivat tapauksesta lehdestä), mutta se jäi pienemmän piirin jutteluksi. Nyt nämä pienpiirit punkevat monien muiden silmille. Vaikka ei yleensä tarvitsisi.

2 tykkäystä

Antin vastauksen jatkoksi: Evlut ja ort kirkon asematkin ovat erilaisia. On ymmärrettävää, että evlut kirkkoa seurataan eri tavalla.

Toisaalta. Ortodokseja on karkeasti prosentti evluteista. Jos kummankin kirkon piirissä yksi pappi tekee jotain tyhmää, pitäisikö uutisoida että 2000 muuta evlut pappia ei ole tehnyt mitään tyhmää – ja että ortodokseilla vastaava luku onkin 20 pappia?

Minusta on valitettavaa, että Kotkan kirkkoherran sairasloma ja hänen viranhoitoonsa liittyvät epäkohdat ovat päässeet julkisuuteen. Yle uutisten otsikko on todella säälimätön ja kertoo siitä, että poliitiseksi vastustajaksi koettua ortodoksista kirkkoa voidaan nyt lyödä kuin vierasta sikaa. Pitkään julkisuus oli kirkollemme aivn positiivista. Mitään seurakuntien asioita ei tule nyky tilanteessa antaa julkisuuteen.

Hyvä muistutus! Omertan lakia pitää noudattaa.

Mikä on Omertan laki? Suurpiirteisiä kuittien hukkaajia näyttää ainakin olevan molemmissa kansankirkoissa.

Ortodoksisella kirkolla oli ennen omat kirkolliset alioikeutensa, joissa seurakuntien riita-asiat ym käsiteltiin. Ei niitä maallisiin oikeuksiin vedelty. Pedofilia- jutut taas ovat rikosasioita, jotka käsitellään maallisessa oikeudessa. Roomalaiskatolisen kirkon käytäntöä en tunne.

Joo, ortodoksista kirkkoa kohdeltiin liian hyvin.

Jos esimerkiksi evlut kirkkoa haukutaan siitä, miten se “ei hyväksy homoja”, olisi ihan aiheellista välillä kertoa myös ort kirkon kannasta.

2 tykkäystä

Ortodoksinen kirkko hyväksyy kaikki ihmiset. Aivan eri asia on se, että kirkolliseen avioliittoon voidaan vihkiä vain ne, jotka täyttävät tietyt edellytykset. Avioliitto on meillä pyhä sakramentti. Mutta tällaisen asian ymmärtäminen on tietysti kirkon ulkopuolisille aivan mahdotonta.

3 tykkäystä

Uskoisin kyllä ymmärtäväni tämän aivan hyvin. Mutta kaipa sinäkin ymmärrät miksi tuntuu kovin kummalliselta nähdä evlut kirkkoa haukuttavan samaan aikaan kun ortodoksit ovat hassunsöpöjä otuksia pääsiäistä viettämässä.

2 tykkäystä

Et näy ymmärtävän. (ja merkit täyteen.)