Yhteiskunta saa järjestää avioliittonsa miten haluaa. Kirkolla ei ole liiemmin ollut ongelmia erilaisten avioliittojen hyväksymisessä, niin kuin ei tässä uudessakaan. Laillisen järjestyksen mukaan solmitut avioliitot ovat avioliittoja. Olipa se järjestys mikä hyvänsä ja missä hyvänsä.
Kirkko ei vain oman itseymmärryksensä valossa siunaa kaikkia liittoja. Tällainen oikeus kirkolle sallittakoon, sillä maalliset järjestelyt eivät määrittele sitä, mikä on siunattavaa ja mikä ei.
D
Minusta olisi tärkeämpää että lapsen elämässä on pysyviä ihmisiä, niin miehiä kuin naisiakin jotka ottavat vastuun lapsesta ja rakastavat tätä, kuin se että lapsi kasvaa biologisen vanhempansa kanssa.
Mitä sanavalintojani pidät tärkeänä muuttaa?
Tarkoitan tietenkin sitä, että kaikista paras tässäkin asiassa, sen sijaan että mennään linjalle "parempi elävä koira kuin kuollut leijona, olisi se elävä leijona. Että lapsen biologiset vanhemamt rakastavat ja hoitavat lasta.
Alunperin avioliitokin lienee ollut enemmän käytännön diili. Sukupuoliyhteys konstituoi sen. Avoliitto tänä, varsinkin pitkät avoliitot, lienevät lähinnä alkuperäistä avioliittoa käytännössä. Ollan yhdessä, sekstaillaan ja saadaan lapsia. Joissakin kulttuureissa verinen lakana hääyönä toimi sinettinä avioliitolle. Sitä vilauteltiin kansalle ja kaikki olivat tietoisia siitä, että nämä kaksi ovat yksi. En tiedä miten tuo toimisi samaa sukupuolta olevien tapauksessa. Ei varmasti samalla tavalla.
Kirkko ei siunaa avoliittoja. Se ei ilmeisesti ole ongelma avoliittolaisille. Kirkolla ei ole mitään toimitusta avoliitolle. En ole kuitenkaan kuullut että kukaan avoliitossa oleva olisi tullut sanomaan että heitä ei pidetä samanarvoisina kuin avioliittoon vihittyjä.
D
Onko Suomi nykyään yhteiskuntana kristillinen? Ehkä ei. Ja jos ei, niin näen että kristittykin voi kannattaa lakeja, jotka sallii sujuvan yhteiselon kaikkien kesken.
Onhan sekin tavattoman iso loikka kristillisestä avioliittokäsityksestä, että kristitty ja ateisti voisi solmia avioliiton. Pitääkö kristityn vastustaa sellaisten avioliittojen laillisuutta? Tai pitääkö kristityn edistää lakeja, jotka säätelisi kaikkien elämää paastojen aikana? Minusta ei. Mutta ei tämä tarkoita tietenkään, että pitäisi paastoa, tai kristillistä avioliittoa, turhana.
Voiko maallinen lainsäädäntö turhentaa avioliittoa sakramenttina (tai muuten kirkollisena toimituksena)? Eikö sakramentin merkitys ole maallisesta laista riippumaton?
Kirkko ei varmasti tule erityisesti liputtamaan samaa sukupuolta olevien parisuhteiden puolesta. Mutta kirkon julkaisema oppimateriaali tiivistää: "Etiikkaa käsittelevässä osiossa todettiin, että ‘jokainen parisuhde on [ – – ] kirkko pienoiskoossa’ ja ‘voi johtaa yhteiseen pelastukseen. Kirkko ei sulje oviaan minkäänlaiselta perheeltä tai parisuhteelta, jokainen on kutsuttu olemaan Kirkon perheen jäsen.’ " (Seisokaamme hyvin, sitaatti oheisesta artikkelista.) Eihän meillä varmasti kukaan vaadi avioliiton muuttamista, mutta samaakin sukupuolta olevien parien lapset kastetaan ja kodit siunataan.
Tällaista tilannetta ei voi säännöillä luoda.
Tähän voi vaikuttaa. Ja tätä varten avioliitto on.
Tai kysytään näin: jos sinun pitäisi suunnitella yhteiskunnallinen instituutio, jonka kautta voidaan, jos ei taata, niin ainakin vaikuttaa mahdollisimman pitkälle siihen, että jokainen lapsi saisi syntyä oman isänsä ja äitinsä muodostamaan perheeseen, millainen tämä insituutio olisi?
Et ole siinä tapauksessa lukenut debatissa käytettyjä puheenvuoroja. Toki keskustelussa on sanottu, että avioliiton kuuluu olla miehen ja naisen välinen liitto, mutta sitä näkemystä on siellä perusteltu laajasti ja erittäin perusteellisesti.
Synti käsitteenä liittyy kristinuskon oppeihin. Ainakaan Suomessa ja USA:ssa sitä ei lakia säätäessä käytetyissä asiantuntijalausunnoissa käytetty lainkaan. Yksittäisen edustajat ovat voineet keskustelussa käyttääkin, mutta siihen heillä on täysi oikeus. Ihmiset yleensä poimivat suuresta määrästä perusteluja sen mikä heitä ärsyttää ja mihin on helppo tarttua, mutta se ei suinkaan tarkoita, että perustelut kokonaisuudessaan olisivat siinä.
En lähtisi yhteiskunnallisisilla instituutioilla ohjailemaan tätä. Pidän tärkeämpänä että sitoutuminen perheeseen, vastuu ja rakkaus toteutuvat perheyksiköissä riippumatta perheen sisäisistä biologisista sukulaisuussuhteista.
Mielestäni kaikki yritykset ohjailla tätä yhteiskunnallisesti ovat enemmän ja vähemmän epäonnistuneet ja pahentaneet tilannetta.
Etkö tästä syystä kannattanut sitä sukupuolineutraalia avioliittoa? Koska mielestäsi kaikenlaisia perhesuhteita ja kokoonpanoja tulee turvata ja säädellä yhteiskunnan taholta.
Vai esitätkö nyt ettet pidä avioliittoa ollenkaan tärkeänä ja säilyttämisen arvoisena insituutiona?
Olen lukenut tätä ketjua ja foorumin keskusteluja säännöllisen epäsäännöllisesti, jutellut kavereideni kanssa enkä ole avannut yhtäkään kirjaa tai tiedostoa netissä asiaan liittyen. Nyt tekee kuitenkin mieli keskustella tästä teidän kanssanne. Onko siis joku aloituspakettimateriaali mikä pitää ensin käydä läpi?
Jos tuo sitaatti tosiaan on jostain ortodoksisesta julkaisusta on päässyt tapahtumaan pahanlaatuinen moka. Eihän jokainen parisuhde voi olla “kirkko pienoiskoossa”, Tällainen on vain sakramentaalisesti vihitty ja ortodoksista elämää elävä aviopari.
Samaa sukupuolta olevilla pareilla ei voi olla yhteisiä lapsia, muuten kuin adoption kautta. Lesbonainen, joka hankkkii keinohedelmöityksellä lapsen on au-äiti. On uskottomuutta hankkia lapsi toisen henkilön kanssa ja olla samanaikaisesti toisen kanssa parisuhteessa. Ortodoksinen kirkko ei kiellä kastamasta au-lasta, vaikka hänen äitinsä ei katuisikaan syntejään, jos vain lapselle löytyy kummi. Lapsihan on joka tapauksessa viaton ja arvollinen saamaan kasteen. Kodinsiunauksesta voi olla montaa mieltä. Yleensä pappi ei kuitenkaan tiedä ainakaan kaupunkioloissa millaisia ihmisiä missäkin huushollisissa asuu. Jos esim homoavioliiton ortodoksiseen kirkkoon kuuluva osapuoli on tilannut kodinsiunauksen, se näin ollen yleensä toimitetaan.
Lapsia voi syntyä suhteesta yllättäen, vain jos toisena osapuolena on mies. Joka on seksuaalisessa yhteydessä sen lisääntymiskykyisen naisen kanssa.
Jos puhutaan yhteiskunnallisesta ilmiöstä, niin en osaa sanoa, tarvitaanko sitä erityisesti mihinkään. Voi ajatella maailman, jossa ihmiset vain sopisivat keskenään omaisuusjärjestelyistä, ja juhlistaisivat suhteitaan epämuodollisesti tai sitten oman uskonnon tradition mukaisesti.
Sen sijaan yhteiskunta varmasti pitäisi tärkeänä laeilla säädellä sitä, että lasten elämä on jotensakin turvattu ja että vanhemmilla on erityinen vastuu lapsestaan riippumatta siitä, mikä vanhempien keskinäinen suhde on.
No eikö kaikista järkevintä ja johdonmukaisinta olisi, että ne, jotka lapsen saattavat alulle, myös yhdessä kasvattavat ja hoitavat lasta?
Ei lapsia vahingossa vain ilmesty sellaisten vanhempien hoitoon, jotka eivät niitä keskenään voi aikaansaada.
Minä ajattelen tuon niin että suhde on se että kaksi tai useampi ihmistä on sitoutunut elämänkumppanuuteen. Lapset syntyvät tähän suhteeseen, yleensä suhteen jäsenten hedelmöittäessä toisensa, mutta myös niin että hedelmöittyminen on tapahtunut suhteen ulkopuolella. Tässä en ota kantaa siihen onko suhteen ulkopuolella tapahtuva hedelmöittyminen mielestäni hyvä ratkaisu. Sitä kuitenkin tapahtuu monista eri syistä.
Huomaatko, että minä puhun siitä millaisista suhteista voi syntyä lapsia. Lapsia syntyy, luonnollisesti, siitä kun mies ja nainen ovat “silleen”. Sinä puhut siitä että mies ja nainen ovat yhdessä seksuaalisesti, ja sitten lapsi syntyy johonkin suhteeseen.
Mutta aina kun lapsi syntyy luonnollista kautta, osapuolina on 1 mies ja 1 nainen. Avioliitto on tukenut sitä ideaalia, että nämä 1 mies ja 1 nainen olisivat myös lapsen huoltajat. Ja ettei liiton ulkopuolella olisi muita vanhempia.
Huomaan. Tässä näkökulmamme avioliiton perusteisiin eroavat toisistaan. Minusta perusta avioliitolle on kahden(tai erikoistapauksessa useamman ihmisen) sitoutuminen elämään yhdessä.
No, kertoisitko lisää siitä mitkä sinusta ovat ne avioliiton perusteet ja ylipäätään syy sen olemassololle.
Kirja oli suunnattu ortodokseille ja katekumeeneille, joten juuri ortodokseista ainakin puhuttiin. Myönnän että tuo on toisen käden lähde.
Kai kodinsiunausta pyydettäessä yleensä tulee puheeksi, keitä huushollissa asuu?