Mitä olette mieltä, onko kristitylle sopivaa olla töissä puolustusteollisuuden yrityksessä, suunnittelemassa tai valmistamassa erilaisia sotimisvehkeitä? Kyseessä on osittain eri kysymys kuin se, saako kristitty käydä armeijan, koska välineistön valmistaa nykypäivänä erilaiset yksityiset yritykset, jotka kauppaavat tuotteitaan eri puolille ja tekevät sillä bisnestä. Toisaalta mikäli kristikunnan enemmistön tapaan hyväksyy puolustussodan, olisi epäloogista kokonaan tuomita siihen käytettävän välineistön valmistaminen - sodankäynnissä kun ei improvisoiduilla aseilla ole tehnyt yhtään mitään muutamaan vuosisataan.
2 tykkäystä
Nähdäkseni kristitylle on sopivaa olla suunnittelemassa ja valmistamassa aseita, jos hänen on sopivaa olla sotilaskin. Ei kuitenkaan ole mielestäni sopivaa olla myymässä aseita mille tahansa taholla, vaikka Jeesus sallikin sotilaan ammatin, joka Roomassa toki ei ollut lähtökohtaisesti puolustussuuntautunutta. Eiväthän esim. roomalaiset tultaan myyneet kenellekään.
3 tykkäystä
Mietin kysymystä tosissani v. 1985, kun olin hakenut töihin Puolustusvoimien koeampumalaitokselle tutkamittaus- ja ammusten lentorata/lähtönopeustutkimuksiin ammusten kehittelytehtäviin. Minut valittiin sopivan koulutukseni ja taustani takia, mutta heidän ja ehkä omaksikin harmikseni jouduin sitten kieltäytymään tehtävästä, koska ajattelin omantunnon syistä, etten voisi työtä kunnolla tehdä, vaikka se kiinnostaisikin.
Vähän samaan päädyin kolme vuotta aiemmin heti valmistuttuani ja haettuani ilmatorjuntaohjus- ja tutkahommiin toisaalle, mutta olinkin saanut jo toisen paikan ja tehnyt työsopimuksen muualle. Tämäkin olisi ollut erittäin kiinnostava tehtävä, mutta lähinnä sen toisen sopimuksen takia peruin hakemukseni, vaikka minulle ilmoitettiin että olin saanut paikan. Sittemmin Herra on siunannut minua rauhanomaisemmilla työpaikoilla ihan riittävästi. Varmasti molemmat työt olisivat olleet moraalisesti ihan kunniallisia kristityllekin.
1 tykkäys
Itse en menisi. Ymmärrän kuitenkin senkin jos joku toinen kokee noiden hommien olevan sopivia kristitylle.
On toki täysin sopivaa.
Minusta työ sopisi aivan hyvin myös kristityille ihan siinä kuin maanpuolustuskin. Miten sitä maata puolustetaan ellei ole aseita?
3 tykkäystä
On varmasti eroa myös sillä, suunnitteleeko tappavia aseita, niiden ohjauselektroniikkaa, räjähteitä ja ammuksia, vai niiden ja vihollisen torjuntaan käytettävää välineistöä. Joku risteilyohjus voisi olla kiinnostava projekti, mutta enemmän olisin sisäisessä rauhassa näiden torjuntaan käytettävien laitteiden kanssa.
Joku ilmatorjuntalaitteisto olisi varmasti hyvin perustelu moraalisestikin, koska niillä voi ainoastaan estää vihollisen tuhoiskuja, ei itse aiheuttaa niitä. Samoin muut valvontaan käytettävät välineet. Miekat ja sotavaunut eivät kuitenkaan Raamatun aikoinakaan olleet mitenkään tuomittavia, kuin ei niiden käyttäjätkään. Kaikki riippuu siitä mihin niitä käytetään ja kenen käskystä.
1 tykkäys
Minusta sillä ei ole kovin suurta eroa. Jos sodan käyminen eli tappaminen on eettisesti hyväksyttävää – kuten kai useimmat meistä ajattelevat, sopivissa rajoissa – niin tokihan tappana aseen suunnittelu ja valmistaminen on hyväksyttävää. Yleensäkin puhtaasti “torjuntaan” sopivia aseita on olemassa aika vähän.
Esimerkiksi ilmavalvontatutkat ja tutkien ohjaamat ilmatorjuntatykit ja ohjukset tulevat ensimmäisenä mieleen. Tietysti hävittäjiä niillä voidaan pudottaa, mutta lähinnä puolustukseen niitä siis käytetään. Ja on varmasti paljon muutakin.
Puolustustarkoituksessa ainakin. Ja mikä tahansa muukin puolustukseen liittyvän aseen valmistus, suunnittelu tai käyttö. Puhuin lähinnä omista tuntemuksistani, en yleisesti.
T. Res.tutka-aliupseeri ja alikersantti, joka sai kauan sitten v. 1978 tutkatekniikan ja niiden elektroniikan koulutuksen huoltoon ja korjaukseen.
Voi olla, että tästä harmaalla alueella liikkumisesta tulee huutia, mutta tulkoon (ja mielenkiinnolla kuulen). Olen sijoittanutkin pennosiani näihin firmoihin, joista käytän ainakin itse kursailematta nimeä aseteollisuus. Poliittisilla päätöksillä näiden annetaan tietysti kaupata tuotteitaan myös ties mille styrängeille, mutta tosiasia on, että vapaiden länsimaiden pitäisi panostaa varusteluun tällä hetkellä paljon enemmän kuin panostavat ja erityisesti kasvattaa ammustuotannon kapasiteettia. Jenkkien hegemonia on hauras ja monella suunnalla haastajia houkutteleva. Si vis pacem para bellum.
1 tykkäys
Matt 5:9: “Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.”
Tässä sitä onkin funtsimista miten soveltaa tätä kuhunkin tapaukseen. Olenko rauhan tekijä vaiko en toimissani?
Niinpä… “Jos on mahdollista ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa”. (Room. 12:18)
Aina tämä ei valitettavasti ole mahdollista, ja siksipä meillä onkin esivalta, “joka ei turhaan miekkaa kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee”. (Room. 13:13:4) Tämä on esivallan tehtävä, niin valtakunnan sisäisten kuin ulkoistenkin uhkien suhteen. Jumala on tämän tehtävän esivallalle antanut.
Ulkoisten uhkien osalta maan puolustusvoimat suorittaa tätä esivallan tehtävää, ja puolustusteollisuus kaikkineen palvelee tällöin puolustusvoimien kautta Jumalaa.
Raamatussa sanotaan, että “joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”. Mutta kenen miekkaan? Esivallan miekkaan. (Matt. 26:47, 52; Ilm. 13:10; 1 Moos. 9:6; Jer. 43:11)
1 tykkäys
En ihan ymmärtänyt mitä tässä tatkoitit, mutta nimenomaan esivalta on oikeutettu tarttumaan miekkaan, eikä se hukuta.
2 tykkäystä
Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan, eräs hänen opetuslapsensa veti miekkansa esiin ja sivalsi maallista esivaltaa edustaneelta ylipapin palvelijalta korvan irti. Jeesus kehotti tällöin opetuslastaan laittamaan miekkansa tuppeen, sillä “joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”.
Jos opetuslapsi olisi jatkanut taisteluaan esivaltaa vastaan, hän olisi epäilemättä “hukkunut esivallan miekkaan”. Olihan ylipappien ja kansan vanhinten luota tullut “suuri joukko miehiä” miekat ja seipäät käsissä Jeesusta vangitsemaan (Matt 26:47).
Esivalta on “Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee. Siksi tulee olla alamainen [esivallalle]” (Room. 13:4-5).
Esivalta voi toki myös käyttää Jumalan sille antamaa valtaa väärin, mutta yleensä sama periaate “joka [esivaltaa vastaan] miekkaan tarttuu, se [esivallan] miekkaan hukkuu” toteutuu myös silloinkin, kuten olemme joutuneet viime aikoina lukemaan itärajamme takaisesta tilanteesta.
1 tykkäys
Tuli mieleeni käänteinen tilanne, missä nimenomaan pasifisti hukkuu esivallan miekkaan. On ollut kristittyjä, mm. kristinuskoon kääntynyt intiaaniyhteisö, joka ei halunnut osallistua Yhdysvaltojen sisällissotaan vakaumuksellisiin syihin vedoten, jotka ovat hukkuneet esivallan miekkaan koska eivät ole halunneet tarttua miekkaan.
Näissä Jeesuksen sanoissahan oli kysymys siitä, että Jeesus kielsi miekkaan tarttumisen, koska silloin hänet olisi voitu tuomita kapinoitsijana ja näin hän ei olisi ollutkaan viaton karitsa, jollainen hänen täytyi tietenkin olla meidän lunastukseksemme. Olihan Jeesus tässä opetuslastena johtaja.
1 tykkäys