Minusta monivalinnat ovat hyviä laaduntarkkailukysymyksiä joilla nähdään mitä oppilaat eivät ole ollenkaan oppineet.
Tekoäly on väline, kuten taskulaskin. Koulussa vaaditaan siedettävää laskutaitoa kynällä ja paperilla, ei siksi että pelätään laskinten katoavan maailmasta, vaan koska se luo ymmärrystä. Mekaaninen nopea isojen lukujen laskutaito ei ole enää tärkeää. Minusta myös kielioppia pitää kohtuudella osata, vaikka käytössä olisikin oikolukuohjelma. Ei kai tekoäly sen kummempi ole, pitää osata käyttää sitä ja toisaalta osata tuottaa tekstiä ilmankin.
Pääosinhan koulussa ei opita hyödyllisiä tietoja (koska viimeksi tarvitsit polynomeja, et olisi selvinnyt ilman Keplerin lakeja tai saukon elintavat olivat tarpeellnen tieto?), vaan taitoa ajatella.
Tarvitsin joku aika sitten, kun kaverit töissä kysyivät mikä on ketsuppikipon (se paperinen hampurilaispaikoissa) reunojen optimaalinen taivutuskulma, että kippoon mahtuisi mahdollisimman paljon ketsuppia. Väänsin yhtälön vakioina kipon pohjan säde ja reunan pituus. Derivaatan nollakohdista tulikin 3 asteen polynomi. Väänsin geogebralla jotain ratkaisuja.
Monivalintatehtävien isoin etu on niiden tarkistamisen nopeus ja riippumattomuus siitä, kuka tarkistaa. Toki sillä edellytyksellä, että monivalintatehtävä on laadittu kelvollisesti niin, että oikeat vastaukset ovat yksiselitteisiä. Yo-kokeissa aika monta kertaa monivalintakysymykset ovat epäonnistuneet niin, että lopulta joihinkin kysymyksiin on jouduttu hyväksymään muitakin vastausvaihtoehtoja kuin mitä oli aiottu. Jopa kielten kuunteluissa on ollut toistuvasti tällaisia tilanteita. Jos joku seuraa tämän vuotisten yo-kirjoitusten asiaa myöhemmin, niin olisi mielenkiintoista kuulla, pysyykö alustava pisteytysohje tämän ketjun aiheena olleen tehtävän osalta, vai muuttuuko siinäkin pisteytyslinjaukset vielä matkan varrella.
Pidän itsekin tekoälyä periaatteessa työkaluna ja sikäli vastaavana asiana kuin mitä laskinkin on ollut, sillä erolla että tekoälystä voi saada ulos muutakin tulostetta kuin vain lukuja ja kuvaajia. Laskinten sallitut ominaisuudetkin ovat yo-kirjoituksissa vaiheittain laajentuneet. Veikkaan, että viimeistään 2030-luvulla tekoälyn käyttö tullaan sallimaan ainakin joissain yo-kokeista. Koska sen käyttö on jo nyt mahdollista niille, jotka haluavat huijata vaikka vessakäyntien yhteydessä, niin yo-lautakunta joutunee taipumaan siihen, että se sallitaan jossain kohtaa kaikille. Toki niinkin voisi tehdä, että kokeessa olisi erikseen osuus, jossa tekoälyä saa käyttää - ja sitten osuus, joka pitäisi tehdä ilman. Käytännön työelämässä tekoäly on parhaillaan mullistamassa aika monta työtehtävää.
Lähes 50 vuotta sitten kielten monivalintakysymykset tuntuivat lähinnä pirullisesti laadituilta kompakysymyksiltä. Ilmeisesti sama meno jatkuu edelleen.