Kuntavaalit ja uskonnonvapaus

Mistä uskonnonvapauteen liittyvästä haluaisit kysyä kuntavaalien ehdokkaalta? Tarkemmin, mistä sellaisesta joka kuuluu kunnan päätösvaltaan.

Vaalikonetta värkkäämässä taas…

Kysyisin jotain koulujen uskonnonopetukseen liittyvää vähemmistöuskontojen kannalta. En ole varma kuinka pitkälle kunta päättää siitä itsenäisesti. Esimerkiksi että pitäisikö kunnan järjestää yhteisiä uskonnonopetusryhmiä eri koulujen oppilaille jotta minimioppilasmäärä täyttyisi.

Omat lapsenihan kävelivät aina naapurikouluun katoliseen uskonnonopetukseen kouluavustajan kanssa, mutta en tiedä oliko se koululta vain hyvää tahtoa, koska minimioppilasmäärä lasten omassa koulussa ei täyttynyt.

4 tykkäystä

Melko vähän kunnilla tuossa on valtaa. Perusopetuslain mukaan pitää järjestää uskonnon opetusta, jos kunnassa kolmen oppilaan vanhemmat sitä pyytävät. (Mitä tämä tarkoittaisi, jos Karhun kansa -yhdyskuntaan kuuluvassa perheessä sattuisi olemaan kolme lasta, sitä en tiedä.)

Kunta voi järjestää yhdelle tai kahdelle, niin päin ei asiaa ole kielletty. Käytännössä tuskin missään järjestetään, paitsi jos pitää saattaa loppuun aloitettu opetus.

@Max tietää ehkä enemmän, mutta olen ymmärtänyt että ainakin pääkaupunginseudulla kuntien välillä on isoja eroja siinä, kuinka helppoa on vähemmistökirkkokuntaan/-uskontoon kuuluvana saada omaa uskonnonopetusta – olisiko liittynyt rahoituksen järkkäämiseen, eli jääkö opetuksen kustantaminen yksittäisille kouluille vai ei? Käytännössä jos jätetään koulujen harteille, on houkutus suuri tehdä erillisen opetuksen saaminen mahdollisimman hankalaksi säästöjen toivossa.

1 tykkäys

Ei tuo silti monessakaan kunnassa toteudu.

Minun uskonvapauteni ei ole kiinni kuntavaaliehdokkaiden kannoista.

Ei varmasti, koska uskonnonvapaus ei tietenkään vaadi että esimerkiksi koulu vie mahdolliset lapsesi kirkkoon/temppeliin/vastaavaan. Saattaa se silti sinua kiinnostaa.

No minua kiinnostaa politiikka sen verran, että käyn äänestämässä. En kuitenkaan tällä hetkellä osaa vielä sanoa edes mitä puoluetta! Olenko liiaksi politisoitumaton?:sweat_smile:

Onko todella niin, että kunta joutuu järjestämään uskonnonopetuksen jos kolme oppilasta koko kunnassa sitä vaatii? Eikö siihen joka tapauksessa tarvita koulussa myös joku vähimmäismäärä oppilaita? Muistelen lukeneeni, että Espoossa luku olisi ollut kuusi, mutta voin muistaa väärin.

Saako kunnan päiväkoteihin ja kouluihin tulla ev.lut. seurakunnan työntekijöitä kertomaan seurakunnan jutuista ja myös pitämään hartaushetkiä kirkkoon kuuluville?

1) Kyllä saa.
2) Ei saa - olen kiilusilmäinen taisteleva ateisti tai joku pakananlarppaaja.
3) En uskalla vastata.

3 tykkäystä

No kieliryhmät ovat erikseen ja mahdolliset yksityiset koulut. Mutta kyllä tuo kolme pätee. Ks. https://uskonnonvapaus.fi/lapset/uskonto-et.html

2 tykkäystä

Olisiko ihan peruskysymys suhtautumisesta siihen, voiko koulun yhteisessä joulujuhlassa laulaa enkeli taivaan tai kevätjuhlassa suvivirren vai tulisiko tilaisuuksien olla kaikilta osin uskontoneutraaleja.

3 tykkäystä

Uskontoneutraalius on harras uskonto!:nerd_face:

4 tykkäystä

Ihan oikein olet ymmärtänyt.

Helsingissä on todella vaikeaa ainakin katolilaisten saada oman uskonnon opetusta, vaikka siihen oikeutettuja lapsia on kunnassa satoja ja opettajiakin on tarjolla. Ymmärtääkseni siellä tosiaan opetus menee koulun omasta budjetista ja on siis suoraan pois tukiopetuksen ym. rahoista. Rehtorit saavat itse päättää, miten järjestetään ja järjestetäänkö ollenkaan. Aika usein ei järjestetä, tai edellytetään esim. ekaluokkalaisten osaavan itse matkustaa monen kilometrin päähän uskonnontunnille. Ja vanhemmille ei ainakaan aktiivisesti tarjota tätä mahdollisuutta vahingossakaan. Joitakin vuosia sitten lisäksi opettajia oli paikoin kielletty tilaamasta oppikirjoja. Rehtorit palkkaavat tuntiopettajia pitämään yksittäisiä tunteja eikä kaupungilla olla edes selvillä, paljonko oppilaita on opetuksessa kaikkiaan.

Vantaalla taas vähemmistöuskontojen opetus on erotettu yksittäisen koulun budjetista ja katolisen uskonnon opettajat käyvät melkein jokaisessa koulussa. Jos opettaja ei tule omaan kouluun, koulu järjestää saattajan tai kyydin. Oppilaaksi otossa mahdollisuutta oman uskonnon opetukseen tarjotaan vanhemmille. Kaupunkiin on perustettu kaksi katolisen uskonnon opettajan virkaa.

Laki siis on mikä on, mutta toteutus on esimerkiksi näiden kuntien välillä ihan eri maailmasta.

5 tykkäystä

Edelliseen vielä se, että lienee turha kysellä ehdokkailta, haluavatko he noudattaa lakia tässä kysymyksessä, tai ovatko he tietoisia rikkooko heidän kuntansa lakia ja vähemmistöjen perusoikeuksia tässä asiassa, varsinkin kun (aika pienessä) osassa kuntia asia on ihan kunnossa.

Ehkä voisi kysyä esimerkiksi seuraavaa:
Aiotko huolehtia siitä, että vähemmistöuskontoisten oppilaiden perusoikeus oman uskonnon opetukseen toteutuu lapsille mahdollisella tavalla kunnassasi?

(Ja jostain syystä näen jo mielessäni tuhannen persuehdokkaan silmissä syttyvän valon “islam!” ja vastauksena “no en todellakaan”…)

3 tykkäystä

Katolista uskonnonopetusta on aikaisempina vuosina (olen ollut jo viisi vuotta eläkkeellä) ollut mm Kruununhaassa, Lauttasaaresssa, Itäkeskuksessa ja Kontulassa ainakin Keinutien ala-koulussa. Näihin uskonnonopetusryhmiin tuli oppilaita monista eri kouluista.

Niin. Tämä harvoihin kouluihin keskitetty opetus tosiaan erona Vantaaseen, jossa ryhmä on melkein kaikissa kouluissa. Ja myös lukujärjestykset tehty niin, että oppilaat pääsevät tunnille.

1 tykkäys

Ajattelin kysymystä " Tuleeko kuntasi peruskoulusta viedä lapset vuosittain jumalanpalvelukseen, esimerkiksi lukukauden aluksi tai lopuksi?", ohjeteksti “Opetushallituksen ohje vuodelta 2018 toteaa, että kunnan koulusta voidaan viedä tai olla viemättä lapsia erilaisiin hartaustilaisuuksiin.” ja vaihtoehdot kai käytännössä “kyllä” ja “ei”. Olisiko tämä riittävän lähellä tuota aihepiiriä?

1 tykkäys

Vähän tuo on hankala muotoilla järkeväksi vaalikonekysymykseksi. Noin kysyttynä mittaa enemmänkin yleistä asennetta joka ei ole helppo muuttaa luvuksi.

Kysymysten tulisi (tietysti) kuulua kunnan toimivaltaan, ja olla sellaisia että kutakin vaihtoehtoa voi realistisesti odottaa kannatettavan kohtuullisessa määrin.

Tuohan nimenomaan kuuluu kunnan toimivaltaan, kuten yllä on esimerkein todistettu…