Muistatko mikä kohta? Kuulostaa, että Pyhä Tuomas puhuu tuossa melkoisesta kännistä.
Vaikka kyllähän pienempikin humaltuminen toki selvästi antaa monenlaisille mielikuville valtaa mielessä.
1 tykkäys
Samalla linjalla kuin @nevalainen: tuossa on kyse aika suuresta kännistä, eikä “normaalista humalasta”.
Kohta on seuaava:
“With regard to drunkenness we reply that it is a mortal sin by reason of its genus: for that a man, without necessity, and through the mere lust of wine, makes himself unable to use his reason, whereby he is directed to God and avoids committing many sins, is expressly contrary to virtue. That it be a venial sin is due to some sort of ignorance or weakness, as when a man is ignorant of the strength of the wine, or of his own unfitness, so that he has no thought of getting drunk, for in that case the drunkenness is not imputed to him as a sin, but only the excessive drink…”.
(ST, I-II, q. 88, art. 5, ad1)
Kiitos. Kuten arvelinkin, Pyhä Tuomas puhuu vahvasta humalasta, josta henkilö vieläpä tietää kokemuksensa perusteella tai muuten tulevansa kyvyttömäksi käyttämään järkeään. Kyseessä on tällöin toiminta järjen voimaa vastaan, mikä on kuolemansynti, sillä järki erottaa inhimillisen pelkästä eläimellisestä. En jotenkin usko, että saunomisesta voi tulla vastaavaa vaikutusta. Tosin, jos tiedät tekeväsi saunan jälkeen jotain sellaista syntiä, mitä et muuten tekisi, niin sitten kannattaa punnita saunomisen mielekkyyttä.
2 tykkäystä
Mutta eikö sinusta sauna aiheuta pientä kognitiivisten kykyjen vajautta?
No ei se mulle kyllä sitä normaalisti aiheuta. Mutta vaikka aiheuttaisikin, niin mun mielestä oleellista on se, minkä tyyppinen vajaustila on kyseessä. Alkoholi heikentää harkintakykyä ja impulssikontrollia sillä tavalla, että se toimii ikäänkuin katalysaattorina synnille. Humalassa toteuttaa helpommin kaikenlaisia hölmöjä päähänpistoja. Kaikella, mikä jollain tavalla vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin, ei ole tällaista samaa ominaisuutta.
1 tykkäys
Ei aiheuta minulle, mutta se ei ole olennaista, kun Pyhä Tuomas puhuu tosiasiallisesti “kyvyttömyydestä järjen käyttöön”.
Erottaisit siis jyrkästi “kognitiivisten kykyjen pienen vajauden” ja “kyvyttömyyden järjen käyttöön”, joista vain jälkimmäinen konstituoisi kuolemansynnin?
Mitä sanoisitte rankasta punttisalilla käynnistä tai uuvuttavasta juoksemisesta suhteessa Akvinolaisen sitaattiin? Minulle kummatkin vaikuttavat jossain määrin kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen, koska ne väsyttävät.
Pyhä Tuomas puhuu tuossa järjestä (ratio). Ja tuon kohden perusteella hän tekee implisiittisesti mainitsemasi erottelun, muutenhan hän joutuisi kieltämään kaiken viinin juomisen. Pyhä Tuomas nimenomaan toteaa humaltumisesta, että humaltuminen tietoisesti siinä määrin, että tulee kyvyttömäksi (impotentem) järjen käyttöön on kuolemansynti.
1 tykkäys
Ehkä en vaan ole ikinä urheillut riittävän kovaa, mutta en mää kyllä oo ikinä onnistunut kuntosalilla päätymään sellaiseen mielentilaan, jossa toteutettaisiin sydämen pimeimpiä impulsseja sillä tavalla kuin kännipäissään tehdään. Mun mielestä näillä asioilla on ihan selkeä ero. Väsyminen on eri asia kuin järjettömyys. Eikä tuo Akvinolaisen sitaatti nyt ylipäätään taida olla mitään sitovaa dogmipohjaa missään kirkkokunnassa.
1 tykkäys
Tämä kuva kännistä on kyllä minusta virheellinen. Kyllä kännissäkin ihminen on itse tietoinen omasta toiminnastaan. Ei kännissä ole “joku muu”, vaan minä itse. Eikä känni poista kaikkia impulssiestoja, vaan vähentää niitä.
Tämä on nähdäkseni avain siihen, mitä Pyha Tuomas kirjoittaa, en muuten ole varma, että oletteko anskutinin kanssa eri mieltä, nimittäin, henkilöhän voi olla sellaisessa humalassa, ettei muista tapahtuneita, tällöin olotila on tietyllä tavoin vastaava kuin unessa, jonka unohtaa, ja unessa järki ei toimi tai korkeintaan rajoitetusti, mutta uni on luonnonmukaista, järjetön kännäys ei, ja juuri tämä tietoinen järjettömyys tai kännäys on kuolemansynti selvimmillään.
[quote=“nevalainen, post:83, topic:169, full:true”] ja juuri tämä tietoinen järjettömyys tai kännäys on kuolemansynti selvimmillään.
[/quote]
Anteliaisuuttani jätän tämän jonkun muun hyödynnettäväksi.
Kuolemansynti on sellainen synti, jossa vapaasta tahdosta tietoisesti tehdään jokin vakava teko.
Täyttyykö tämä kännäämisessä? Onko järjen käytöstä luopuminen luonteeltaan vakava? Tehdäänkö se tässä täyskännissä tietoisesti ja vapaasti? Jos järjen käytöstä luopumista pitää vakavana syntinä - mistä en ole lainkaan varma - niin minusta kuolemansyntinä voi pitää esimerkiksi sitä, että raitis ihminen nappaa kerralla viinipullon ja hankkii itsensä saman tien änkyräkänniin. Sen sijaan pieni tissuttelu, jossa vähä vähältä edetään kohti hulluinhumalaa, ei minusta konstituoi kuolemansyntiä, koska vapaus ja tietoisuus vähenevät asteittain.
Syystä, etta järki erottaa ihmisen eläimistä, ja senhän monet kirjoittavat tulkitsevat Jumalan kuvuudeksi, kuten esimerkiksi Johannes Damaskolainen, niin on varsin ymmärrettävää, että tietoinen luopuminen tästä lajityypillisestä eli olemuksellisesta ominaisuudesta on nimenomaan kuolemansynti, kun se tehdään tietoisesti. Pyhä Tuomashan huomioi tuossa kohdassa ihmiset, joille kyseessä ei ole tietoinen voimakas humaltuminen. Sen sijaan, jos tietää omallakohdallaan, että jollakin aloittelu todennäköisestikin johtaa syntiin, kuten esimerkiksi vahvaan humaltumiseen, niin silloin se on kuolemansynti. Tämä tieto voidaan saavuttaa useammalla tapaa, esimerkiksi kokemuksen tai tieteellisen tiedon perusteella. Ja tämä on järjenmukaista.
En sanoisi noin, sillä voihan sen tissuttelunkin päämääränä olla räkäkänni? Eli jos tavoittelen vahvaa humalatilaa, jossa en ole juuri lainkaan kykenevä kontrolloimaan omia tekemisiäni, ei sillä tyylillä, miten tämän humalatilan saan aikaan, pitäisi olla merkitystä. Voihan minulla olla vakaa aikomus hankkia räkäkänni, mutta naamioin sen sivistyneeksi tissutteluksi.
Humalatilaa sinänsä en pidä vakavana syntinä, mutta syntinä kylläkin. Silloin se liittyy harkinnan pettämiseen ja sen sellaiseen.
Ihan mielenkiintoista on se, että jostain nappaamani traktaatti “Ripittäytymisen opas” pitää humalaa Älä tapa -käskyn rikkomisena. Siinä omantunnon tutkiskelua on ohjattu kysymyksellä: “Olenko vahingoittanut itseäni käyttäen liikaa alkoholia?”
KKK sanoo asian näin:
2290. Kohtuullisuuden hyve auttaa välttämään kaikenlaista kohtuuttomuutta ravinnon, alkoholin, tupakan ja lääkkeiden nauttimisessa. Se joka juopuneena tai vauhdin hurmassa vaarantaa toisten tai oman turvallisuutensa teillä, vesillä tai ilmassa, tekee raskaan synnin. 1809
Tuossa humala rikkoo kohtuullisuutta, mutta vakava synti siitä tulee silloin, kun se altistaa jonkun (minut itseni tai toisen ihmisen) vaaraan. Niin minä tuota lukisin.
Pahoin pelkään, että tuo selittely ei menisi läpi pyhän Tuomaan rippituolissa.
Mutta perustelu on niin ad hoc ja läpinäkyvä, että se hyväksytään silti. Harmi kun viesti ei ole typotettu.
Vakavasti puhuen, kiinnostaisi otsikon käsittteen erottelu klassisen (?) makkkabilaiskirjeiden kiirastulikohdan valossa. Tarkkaa referenssiä en muista, mutta uhri epäjumalanpalvelijoiden puolesta ei nähdäkseni istu kovin tarkkaan erittelyyn lievän ja vakavan synnin välillä.
Palaan vielä tähän, kun eilen kaikessa kiireessä heitin tuon edellisen kommenttini lähinnä muistikuvien varaisella mutulla. Minulla oli mielessäni lähinnä se Tuomaan(kin) korostama ajatus, että vaikka humalatila saattaa joissain tapauksissa olla lieventävä asianhaara mitä tulee sen aikana tehtyihin synteihin (esimerkiksi siten, että muutoin raskas synti muuttuu tässä tapauksessa lieväksi), niin se on sitä ainoastaan silloin, kun humalatila on alusta saakka ollut puhdas vahinko. Eli kyseeseen tulisi esimerkiksi semmoinen tapaus, että joku aivan nuori ja elämää täysin kokematon tohelo kaikessa viattomuudessa kulauttaa kurkustaan alas raskaasti päihdyttävää juomaa ymmärtämättä sen vaikutuksia. Nämä eivät voi olla kovin yleisiä tapauksia. Sen sijaan normaalisti “tissutteleva” henkilö kyllä tietää, mihin on ryhtymässä istuessaan tissuttelemaan ja luultavasti jo omasta aikaisemmasta kokemuksestaan tietää myös, mihin tissuttelu saattaa johtaa, ja tämmöisessä tapauksessa tissuttelun lopputuloksena oleva raskas humala on todennäköisesti myös raskas synti. Näin ymmärtäisin asian (uus)tomisti Étienne Gilsonin Tuomas-kommentaarien perusteella.