Kirjoitin tänään hieman perusteellisemman selvityksen siitä, miksi pidän kymmenysten opetusta kristikunnassa vääränä ja vakavana virheenä.
“Kristus on lain loppu” – myös kymmenysten lain
Kristinuskon liepeillä velloo monenlaisia vinosuuntauksia. Suomessakin on kristillisiä yhteisöjä, joiden mukaan seurakunnan jäsenten velvollisuuksiin tai vähintään hengellisen kasvun tavoitteisiin kuuluu maksaa “kymmenykset” eli kaikista tuloistaan kymmenen prosenttia Jumalalle – ja siis käytännössä tietenkin omalle seurakunnalle.
Toki rahaa tarvitaan toimintaan, mutta uusitestamentillinen ja siis kristillinen periaate on täysin vapaaehtoinen runsaan antamisen malli. Huolestuttavaa on se, että monissa uskonsuunnissa kymmenysten maksaminen ei ole velvollisuus pelkästään käytännön tarpeiden takia, vaan se kuuluu normina ja tavallisesti kirjoittamattomana lakina kristittyjen elämään myös kuulaisuutena Jumalalle. Sen tähden syyllistävä opetus aiheen tiimoilta onkin varsin tavallista.
VARKAAN KIRJOISSA
Olen omin korvin kuullut saarnaajan jyrisevän, että jos joku ei maksa kymmenyksiä bruttotuloistaan seurakunnalle (Mal 3:10), henkilö on varkaan kirjoissa. Ja luonnollisesti siihen yhteyteen liitetään Paavalin ukaasi, että “varkaat eivät peri Jumalan valtakuntaa” (1.Kor 6:10).
Pidän tuollaista opetusta tästä aiheesta todellakin karmeana evankeliumin pilkkana ja aivan sietämättömänä puoskarointina. Onneksi opettajat joutuvat vastuuseen opetuksistaan.
Kymmenykset (kuten ympärileikkaukset ja sapatitkin) mainitaan Uudessa testamentissa, mutta ei millään tavalla edes suosituksena uuden liiton uskoville. Perusteet kymmenysten maksamiselle raahataankin aina Vanhan testamentin puolelta ja lähinnä Malakian kirjan pohjalta, mikä osoittaa, että diletantit eivät ymmärrä tehdä edes alkeellisintakaan Raamatun opinjakoa.
MALAKIA
Ensin syyllistetään:
“Riistääkö ihminen Jumalalta? Te kuitenkin riistätte minulta. Mutta te sanotte: ‘Missä asiassa me sinulta riistämme?’ Kymmenyksissä ja antimissa.” (Mal 3:8)
Sitten seuraa kehotus:
“Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.” (Mal 3:10)
Mutta siinä yhteydessä tietenkin jätetään täysin tarkoituksella mainitsematta näiden välissä oleva jae:
“Te olette kirouksella kirotut, kun te, koko kansa, riistätte minulta.” (Mal 3:9)
Uuden liiton seurakunnan uskoville tuollaista siunauksen ja kirouksen lakia ei missään tapauksessa ole määrätty, joten kyseisen raamatunkohdan käyttäminen tässä yhteydessä on törkeää puoskarointia.
SIVALLUKSIA
Kymmenysopilla ei ole yhtään mitään tekemistä uuden liiton ja evankeliumin opin kanssa. Sen tähden paavalilaisesti julistan, että kymmenysten vaatijat “maksakoot itsensä kipeiksi” (Gal 5:12 sov.), pilalleleikkauttakoot (Fil 3:2) itsensä ja pitäkööt tarkasti myös sapatin (Kol 2:16) määräykset – ja nuo vain alkajaisiksi. Sen jälkeen voidaankin jo puuttua ruokavalioon ynnä muihin muotouskonnollisiin seikkoihin ja juutalaisiin tapoihin ja taruihin. Ja sillä tavoin langetaan pois Kristuksesta ja ja ohjataan ihmisiä pois armosta:
“Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.” (Gal 5:4)
On paljon parempi että kaikilta lakihenkisiltä lahkoseurakunnilta loppuvat rahat kuin että niiden sallitaan opettaa vanhaa siunauksen ja kirouksen liittoa uuden sijaan. Kaikkia sellaisia poppoita on syytä visusti karttaa ja kavahtaa, sillä ne eivät todellakaan ole evankeliumin asialla.
Kyseessä on siis kirjoittamaton laki, joiden paljastumista nuo lakihenkiset lahkot yli kaiken pelkäävät. Ensin houkuttelevat sinut joukkoihinsa ja sitten ryhtyvät nyhtämään rahojasi ja tunkevat evankeliumiin sellaista mikä ei sinne laisinkaan kuulu. Kymmenyksien opettaminen onkin yksi tärkeimmistä seikoista, joiden perusteella vinosuuntaukset voidaan erottaa terveestä ja vilpittömästä hengellisestä toiminnasta.
SUOSITUS
Suosittelen visusti varomaan opettamasta kymmenyksiä, koska se on varmasti kirouksen tie, ei ainoastaan opettajalle itselleen vaan myös niille jotka kuulevat:
“Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.” (1.Tim 4:16)
Oikeat paimenet ja opettajat eivät taakoita kuulijoita vaan auttavat heitä heidän iloonsa:
“Ei niin, että tahdomme vallita teidän uskoanne, vaan me yhdessä autamme teitä teidän iloonne.” (2.Kor 1:24)