Se on tyypillistä papistole, mutta ohjeistus oli rento pukeutuminen. Ne pitkät liperit oli vaivautumisen aiheuttaja pääosin. Yleensä käytetään sokeripalaa.
Minä käytän aina toimituksissa (myös kodinsiunaus) kaftaania. Se on kunnioituksen merkki. Muu väki saa olla pukeutunut miten haluaa, mutta minulla on viranhoitoon kuuluva vaatetus.
D
5 tykkäystä
Se on virka-asu. Henkilö itse voi tietysti käyttäytyä turhan pönäkästi, mutta ei niistä ole tarpeen vaivautua. Lääkäri pukeutuu valkoiseen ja pappi pukeutuu mustaan.
3 tykkäystä
Pointti on se, että evlut kirkossa virka-asu ei ole täysin kiveen hakattu, vaan on tiettyä variaatiota ja harkintavaltaa olemassa. Asia olisi selvempi, jos olisi vain yksi vaihtoehto, mutta kun ei ole. Lipereitä käytetään nykyään harvoin ylipäätään, ja moni varmasti vierastaa sellaista. Kun on kyseessä kotona tapahtuva yksityistilaisuus, jossa toimitetaan pikemminkin rukoushetki kuin sakramentti, on mun mielestäni aiheellista huomioida tilaisuuden luonne ja tyyli ja isäntäväen toiveet.
Ja mitä lääkärien pukeutumiseen tulee, oli viime terveyskeskuskäynnilläni lääkärin asuna firman huppari (yksityistetty ostopalveluterveysasema), jonkinlainen bändipaidan tapainen ja collegehousut. Tilanne oli jotenkin hämmentävä, eli kyllä liiallinen rentouskin voi olla ongelma. Työhupparit ovat yleistyneet viime aikoina, ja pitkin hampain voin sellaisen hyväksyä johonkin epämuodollisempaan asiakastilanteeseenkin, mutta olen niin wanha, että collegehousuissa menee raja. Ne ovat oloasu kotona röhnöttämiseen. En itse lähde collareissa roskista kauemmas.
1 tykkäys
Reaktio on toki ymmärrettävä. En minä reaktiota moiti. Mutta änkyräortona ilahduttaa muidenkin kirkkojen patavanhoillinen tapakulttuuri.
4 tykkäystä
Lapsuudessani ja aika pitkälle aikuisuudessanikaan en muista, että kirkossa olisi käytetty lukupulpettia. Pappi oli joko alttarilla tai saarnastuolissa. Myöhemmin sitten ainakin esirukoukset alettiin lukea lukupulpetista. Mietin tätä, että miksi näin alettiin toimia.
Tiedän kirkkoherran, joka ei juuri lukupulpettia käytä.
Ymmärrän hyvin Vt ja Ut lukukappaleiden kohdalla, mutta en ymmärrä esirukousten kohdalla. Rukouksessahan käännymme Jumalan puoleen ja lukupulpetissa käännetään selkä alttarille. Tiedän kyllä, että tämäkin käytäntö voidaan perustella, mutta ainakin minulle ihan symboliikkakin on tärkeä.
2 tykkäystä
Usein maallikot pitävät esirukouksen, joten on luonnollista, että se ei ole alttarilla.
1 tykkäys
Jos minulta kysyttäisiin, messu toimitettaisiin as orientem. Lukukappaleet luettaisiin eri alttarin sarvista. Maallikkoavustajia ei käytettäisi ollenkaan.
Lueskelin tänään ilmestynyttä katolisen hiippakunnan Fides-lehteä. (vain nettiversio) Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan ilmoituksissa mainittiin, että ukrainalainen liturgia toimitetaan kerran kuussa viikonvaihteen aikana klo 15.00. Pappi tulee Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon Tallinnan seurakunnasta. Voidaanko Suomen ortodoksisessa kirkossa toimittaa pyhä liturgia iltapäivällä?
1 tykkäys
Ei oikeastaan. Suomen piispainkokous sivusi aihetta viime syksynä (31.8.2023) puhuen oikeastaan illalla toimitettavasta liturgiasta, mutta sama periaate näyttää pätevän kello kolmen aikaan iltapäivälle. Pöytäkirja ja siihen liittyvä i. Sergius Collianderin lausunto löytyvät täältä:
Linkki piispainkokouksen 31.8.2023 asiakirjohin
htt[POISTATÄMÄ]ps://ort.fi/piispainkokouksen-paatokset/poytakirja-3182023
2 tykkäystä
EPL sen sijaan onnistuisi iltapäivisin/iltaisin varmaankin myös suuren paaston ulkopuolella?!? Tällöinhän kirkkokansa saisi mahdollisuuden nauttia ehtoollista myös iltaisin tapahtuvan palveluksen yhteydessä. (vrt: Rooman kirkossa pyhä messu voidaan toimittaa myös iltaisin.)
Ei onnistu. EPL voidaan toimittaa vain suuren paaston niinä arkipäivinä, jolloin ei ole sallittua toimittaa liturgiaa. Suuren paaston ulkopuolella liturgia voidaan toimittaa arkena, joten se tulee silloin toimittaa joko aamulla tai kokoöisen palveluksen päätteeksi aamuyöllä.
Alttarilla toki säilytetään ympäri vuoden suurena torstaina pyhitettyjä Ehtoollislahjoja, jota käytetään kun viedään Ehtoollista sairaalle. Mutta tämä on jo eri asia.
1 tykkäys
Itselleni aikoinaan oli suuri merkitys, että arki-iltaisin oli messussa mahdollisuus saada nauttia pyhät lahjat. Iltamessussa oli usein ihan oma, meditatiivinen tunnelma. Tämä tarve ehtoollisen mahdollisuuteen arki-iltaisin ei taida olla ollenkaan aktuelli ortodokseille…
Jokainen ortodoksi varmaankin vastaisi eritavoin 
. Kyllä iltaliturgioita on toivottu, koska työssäkäyvän on vaikeaa osallistua liturgiaan suuren juhlan osuessa arkipäivälle. Tähän toiveeseen käsittääkseni nevalaisen linkittämä piispainkokouksen lausunto vastasi.
Yhdysvalloissa OCA:n alaisissa seurakunnissa oli ainakin 20 vuotta sitten tapana toimittaa iltaliturgioita ympäri vuoden. Ne toimitettiin hieman samantapaisen kaavan mukaan kuin EPL eli ehtoopalveluksen loppupuolella siirryttiin normaaliin liturgiaan. En tiedä onko tämä edelleen käytössä, en ole seurannut.
EPL on ortodokseille erittäin rakastettu palvelus ja siitä tekee erityisen se ettei niitä toimiteta kuin suuren paaston aikana. Itse ajattelen, että mikäli niitä toimitettaisiin ympäri vuoden, niiden kauneus muuttuisi arkisemmaksi. Suureen paastoon sisältyy paljon liturgisia erikoisuuksia, jotka tekevät siitä ajasta aivan erityisen muihin paastoihin verrattuna. Siksi luulen, että näin on hyvä.
Olet kyllä aivan oikeassa, että ilta tuo aivan oman tunnelmansa palvelukseen. Erityisesti, kun on paastonnut puolestapäivästä ja valmistautunut Ehtoolliseen, niin se voimistaa Pyhän kokemista. Vielä ensiviikolla tähän on mahdollisuus, sitten taas ensivuonna 
1 tykkäys
Kuka siihen puuttuu jos pidetään ip:llä, jos ei pastori muulloin edes pääse?
Ja pastori tulee ulkomailta.
Piispa siihen sitten puuttuu. Meillä on tapana, että toimitaan kirkkosääntöjen mukaan.
Tuossa @krysostomos puhui siis uniaateista eli paavin alaisista itäisen riituksen roomalais-katolilaisista, joita nimitetään myös kreikkalais-katolisiksi nykyään, eikä ortodokseista.
1 tykkäys
Nämä termit ovat joskus kimurantteja…Ukrainan Kreikkalais-katolinen Kirkko on paavin alainen autonominen kirkko, joka noudattaa idän kirkkojen bysanttilaista perinnettä. Se mieltää itsensä bysanttilaiseksi katoliseksi kirkoksi - ei missään nimessä “itäisen riituksen roomalais-katoliseksi.” Jos tähän kirkkoon kuuluva ukrainalainen puhuu roomalais-katolisista, hän tarkoittaa Lännen latinalaisen, roomalaisen riituksen katolisia. Hän on ylpeästi kreikkalais-katolinen; katolinen, mutta ei siis missään nimessä roomalais-katolinen…
Mutta eikös Roomassa ole vieläkin oma riituksensa samoin kuin Milanossa? Vai muuttiko Vatikaani II tämän?