Kysy mitä vain liittyen uskontoon, kirkkoihin, seurakuntiin

Mutta onko Lhpk:lla esim avioliittoon vihkimisoikeus? Siunata voi ja vihkiä maistraatissa, mutta tämä oikeastaan ratkaisee onko se kirkko. Suomen Helluntaikirkko sai avioliittoon vihkimisoikeuden muututtuaan kirkkokunnaksi virallisestikin. Samoin islamilainen yhdyskunta ilmeisesti omaa vihkioikeuden. Mutta en ole juristi, vaan korkeintaan valistunut maallikko. EVL- kirkon kirkkolaki kielsi kaksoisjäsenyyden tuolloin 2006. Muiden osalta se ei ole kiellettyä. Ehkä helluntailainen voisi liittyä myös Lhpk:aan :grinning:. Tai ortodoksi.

Ööö… Erittäin hyvä huomio. Täytynee jatkaa lukemista ja/tai odottaa Lhpk:n jäsenten vastausta.

1 tykkäys

:rofl: Rohkenen epäillä, etteivät kelpuuta ortodoksia :rofl:

Ev.lut. kirkon jäsen ei tosiaan voi kuulua muuhun rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan, mutta yhdistysten jäsenyyksiä voi olla vaikka huru mykke. (Eli liittykäähän Usko ja rukous ry:n jäseniksi! :wink: ) Helluntaiseurakunnat ovat ennen Suomen Helluntaikirkon perustamista toimineet yhdistyspohjalta, ja heillä on ollut tähän jonkinlaisia teologisia syitä. Tämä on mahdollistanut olla samanaikaisesti ev.lut. kirkon jäsen. Osa helluntaiseurakuntia lienee edelleen yhdistyspohjaisia. Myös erilaisia pieniä itsenäisiä seurakuntia toimii yhdistyksinä.

2 tykkäystä

Tämä olisi varmasti “omituisia huvittumisenaiheita”- osastoon kuuluva: Ymmärsin jostain syystä viestisi ensin niin, että Usko ja Rukous ry olisi uskonnollinen yhdyskunta, johon käännytät uusia jäseniä :joy::see_no_evil:. Olen ollut liikaa auringossa tänään…

3 tykkäystä

Noup, vaan se on tämän foorumin taustayhdistys, jonka jäsenmaksuilla foorumin olemassaolo mahdollistuu. Lisäinfoa:

2 tykkäystä

Tiivistelmä lähetyshiippakunnasta:

Lähetyshiippakunta on siis rekisteröimätön yhdistys. Suomen lakihan tunnustaa sellaistenkin voivan olla olemassa. Samoin (useimmat) LHPK:n paikallisseurakunnat ovat rekisteröimättömiä yhdistyksiä.

LHPK:n tärkein näkyvä toimintamuoto on luterilaisten messujen järjestäminen paikallisseurakunnissaan. Sitä varten on palkattu päätoimisia ja sivutoimisia pappeja.

Toiminnassa on oltava myös rekisteröity puoli, ja sitä varten on Luther-säätiö. Se on nimensä mukaan säätiö, ja normaalisti rekisteröity. Luther-säätiö hoitaa mm. rahaliikenteen ja toimii pappien työnantajana. Toiminnan rahoituslähteenä on seurakuntien jäsenten maksama tuki (joka siis kiertää säätiön pankkitilin kautta). Tässä vielä linkki, joka oli edellä: Usein kysyttyä - Lähetyshiippakunta

2 tykkäystä

Yllä pohdimme onko LHPK:n papeilla oikeutta vihkiä avioliittoon? Heidän verkkosivuillaan mainitaan vain avioliiton siunaaminen.

Ei ole. Vihkioikeus voidaan antaa vain rekisteröidyille uskonnollisille yhteisöille. (Jossain saattaisi olla – en tiedä onko – joku LHPK:n pappi, jolla voisi olla ev.lut. kansankirkon joskus aikaa sitten antama vihkimisoikeus.)

2 tykkäystä

Käytin yllä väärää ilmausta “heidän”, kun olisi tietenkin pitänyt kirjoittaa “teidän”. Anteeksi.

Onko jokin erityinen syy miksi toimitte yhdistyksenä ja säätiönä ettekä uskonnollisena yhdyskuntana? (En tarkoita kuulustella, haluaisin vain ymmärtää paremmin.)

1 tykkäys

Tai, jos saa kysyä, mitkä ovat ne syyt miksi yhdistystä ei ole rekisteröity?

Kun tästä nyt on tullut kysy LHPK:sta ketju, niin voisin kysyä, mitkä olisivat syyt rekisteröityä, asiaa varmaan on käsitelty LHPK:n piirissä viime aikoina? Onkohan rekisteröityminen jotenkin turhaa, jos kuitenkin on Luther-säätiö pyörittämässä rahaa? Vai onko niin, että ihmiset tavallisesti ovat paikallisen LHPK-seurakunnan jäseniä? Perustamisasiakirjassahan perustajia ovat paikallisseurakunnat ja jumalanpalvelusyhteisöt.

En tietenkään tiedä miksi Lhpk toimii näin, mutta yleisellä tasolla rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeustoimikelpoinen. Tässä taustalla on myös säätiö, joka voi hoitaa sen. Siksi yhdistyksen rekisteröinnille ei liene välttämätöntä tarvetta. Oletan :roll_eyes:.

Edit: @nevalainen ehtikin jo vastata kattavammin.

Yksi syy olla rekisteröitymättä on se, että kaksoisjäsenyys mahdollistuu. Joskus 10-15v sitten ihan julkisesti esitettiin sen suuntaista, että merkittävälle osalle kävijöistä evluttiin kuuluminen on iso juttu, ja tämän takia ei oikein voisi rekisteröityä uskontokunnaksi. Noin vanhoja juttuja ei kuitenkaan oikein pysty mistään tarkastamaan, joten olen saattanut muistaa tai käsittää väärin. Nyt tilanne suhteessa evlut kirkkoon on kuitenkin voinut jo muuttua. Kuinkahan moni lhpk-lainen tätä nykyä kuuluu myös evluttiin?

2 tykkäystä

Yritän avata tähän ensin keskeiset käsitteet ja sen jälkeen Lähetyshiippakunnan aseman. Oikaisen vähän ja Suomen ev. lut kirkko ja Ortodoksinen kirkko menee kategoriaan rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, vaikka heillä on oma erillinen suojeltu asemansa lainedessä. Olennaisilta osin asia on sama.

  • Suomessa uskonnollinen yhteisö voi olla rekisteröitynyt tai rekisteröitymätön. Molempia koskee samat uskonnonvapauden pääperiaatteet, mutta rekisteröitymällä yhteisö saa vakiintuneemman aseman suhteessa yhteiskuntaan. Voi esimerkiksi anoa oikeutta vihkiä avioliittoon ja hakea avustusta hallinnon muodollisemman puolen pyörittämiseen (jäsenrekisterit yms). Rekisteröitymisen yhteydessä yhteisön säännöt tarkastetaan, niiltä edellytetään hyvää hallintotapaa ja toimintaa arvioidaan muutenkin, mitä tahansa ei voi rekisteröityttää uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Rekisteröidylle uskonnoliselle yhdyskunnalle ei kuitenkaan ole olemassa varsinaista demokratiavaatimusta, vaan hallintomalli voi olla muutakin, kuten kirkoissa maailmalla yleensä on. Kirkon oppi ei ole huutoäänestys seurakuntalaisten keskuudessa.
  • Rekisteröity yhdistys on PRH:n hyväksymä yhdistys, jos uskonnollinen yhteisö hakee RY:ksi, tulee sen sääntöjen olla PRH:n hyväksymät ja voi tulla yllättäviä ongelmia. Esimerkiksi Lähetyshiippakuntaa perustettaessa RY muoto ei tullut kysymykseen. Lähetyshiippakunnan perustamisen yhteydessä, konsultoitaessa PRH:ta, ymmärtääkseni jo hiippakunta nimen käyttäminen ei olisi ollut mahdollista.
  • Rekisteröitymätön yhdistys on Yhdistyslain tunnistama tapa järjestää yhteisiä asioita. Itseasiassa laki lähtee siitä, että jos Matti, Pekka ja Ville hankkii yhteisen veneen ja huolehtii siitä yhdessä, muodostuu rekisteröitymätön yhdistys halusi tai ei. Kaverit voivat laittaa vuosittain vaikka 100e yhteiseen kunnostus kassaan, josta sitten maksetaan venepaikka ja vahat ja uudet ankkuriketjut. Rekisteröitymättömällä yhdistyksellä voi kuitenkin olla vain hyvin pientä taloudellista toimintaa, esim. kahvi kassa, josta ostetaan kertakäyttökupit ja tarjouspullat. Y-tunnusta ei saa, joten ei voi sopia vuokrasopimuksia tai tehdä palkkauspäätöksiä. Rekisteröitymättömällä yhdistyksellä on kuitenkin vapaus laatia sääntönsä vapaammin (vrt. rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta). Heikko puoli on, että minkäänlaista yhdistyksen vastuuta ei ole, vaan kaikki vastuu on lopulta henkilövastuuta. Samoin Koronan aikana tuli selväksi, että yhteiskuntaamme ei kiinnosta varmistaa muiden kuin rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintavapaus.
  • Säätiö on suomalainen ja oikeastaan yleismaailmallinen tapa järjestellä taloutta. Jälleen säätiöllä on enemmän vapauksia sääntöjen suhteen kuin RY pohjaisella, mutta niidenkin pitää olla hyvän hallintotavan ja Säätiölain mukaiset.
  • Kuten jo todettu, uskonnollinen yhteisö voi olla kirkko yhteiskunnan edessä vaikka se ei olisi rekisteröitynyt.
  • Teologisesti katsottuna kirkkoa ei määritä kirkoksi mitenkään se, missä suhteessa se on yhteiskuntaan.
  • Yhteiskunnallinen vihkioikeus voi olla rekisteröidyillä uskonnollisilla yhdyskunnilla. Kirkollinen vihkiminen on terminä Suomessa vakiintunut kovin yhteiskuntaan sidotuksi. Tarkkaan ottaen kaikki kristillinen avioliittoon vihkiminen on avioliittoon vihkimistä, mutta meillä on vakiintunut käyttöön terminä avioliiton siunaaminen jos yhteiskunnallinen vihkiminen on jo tehty. Mielestäni tulisi puhua yhteiskunnallisesta vihkimisestä ja kirkollisesta vihkimisestä.
  • Kaksoisjäsenyys on mahdollista rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien välillä, mutta tosiaan Suomen ev.lut. kirkko on tämän omissa säännöissään estänyt. Teologisesti ajateltuna jäsenyys yhdessä kirkossa riittää.

Lähetyshiippakunnan positio

  • Lähetyshiippakunnan toiminta alkoi reilut 20v sitten Suomen Luther-säätiön perustamisella ja ensimmäisten messuyhteisöjen perustamisella Suomen ev.lut. kirkon yhteyteen. Juhana Pohjola vihittiin pastoriksi tähän työhön. Lisäksi mukaan tuli Suomen ev. lut.kirkon pappeja (kuten Petri Hiltunen). Pian tuli vastaan kuitenkin pappispula ja pappisvihkimisiä haettiin Ruotsin Missionsprovinsenista. Myöhemmin tämä virallistui kuten Missionsprovinssen laajentui koskemaan myös Suomea ja Matti Väisänen vihittiin 2010 MPSF piispaksi Suomeen.
  • Jumalanpalvelusyhteisöjä alettiin kutsumaan seurakunniksi (tämä oli iso muutos seurakuntalaisten keskuudessa. “Mennään jumalanpalvelukseen” muuttui “ollaan seurakunta”. Näistä enemmän vaikka täältä:
    https://www.luthersaatio.fi/wp-content/uploads/2023/03/SuomenLutherSaationSyntyJP.pdf
  • 2012 mennessä ajatus oman kirkollisen organisaation perustamisesta oli selvä ja säännöt laadittiin. Tässä vaiheessa järjestäytymismuotojen välillä oli kaksi teknisesti mahdollista ratkaisua. Rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta tai rekisteröitymätön yhdistys. Tässä vaiheessa vain pienellä osalla keskusteluihin osallistuneista oli valmiutta lähteä rekisteröitymään ja heilläkin oli selvänä että kirkollisesta tilanteesta johtuen kaksoisjäsenyys mahdollisuutena tulee säilyttää. Lisäksi tämä muoto oli teknisesti kaikkein helpoin toteuttaa. Talous ja muut Wiralliset kysymykset oli hoidettu tähänkin asti Luther-säätiön kautta. Kun Lähetyshiippakuntakin perustetiin niin, että LS oli sen taloudellinen taustayhteisö, oli hallinto mahdollista pitää äärimmäisen kevyenä.
  • Todettiin kirkollinen hätätila ja sen nojalla lausuttiin:
    “Tämä hiippakunta on seurakuntien muodostama itsenäinen kirkollinen rakenne piispallisessa kaitsennassa. Hiippakunta on syntynyt Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ja katsoo osaltaan liittyvänsä tämän kirkon todelliseen perintöön olematta kuitenkaan osa sen nykyistä hallintorakennetta. Se jatkaa sitä luterilaista uskoa ja seurakunnallista elämää, joka Suomessa on vaikuttanut.”
    Lisää perustamiskirjasta. https://www.lhpk.fi/wp-content/uploads/2013/03/perustamisasiakirja.pdf
  • Lähetyshiippakunta perustettiin rekisteröitymättömänä yhteisönä 22 seurakunnan toimesta maaliskuussa 2013. Piispaksi valitiin Risto Soramies. Voi sanoa, että Lähetyshiippakunta parkkeerattiin tiukasti Suomen ev.lut kirkon kylkeen
  • Tämän jälkeen hyvin nopeasti Suomen ev.lut. kirkon pappisoikeuden omaavilta hiippakunnan työntekijöiltä otettiin oikeudet pois. Hiippakunnaksi järjestäytyminen ei vielä aloittanut isosti Suomen ev.lut kirkosta eroamista hiippakunnan jäsenistössä, mutta pappisoikeuksien vieminen teki eron konkreettiseksi ja johti oman ymmärrykseni mukaan moniin Suomen ev.lut. kirkosta eroamisiin. Omalla kohdallakin oli näin.
  • Rekisteröitymisestä puhuttiin vuosien saatossa useaan otteeseen. Haluna oli selkeyttää asemaa suhteessa Suomen ev.lut kirkkoon, suhteessa valtiovaltaan ja myös suhteissa ulkomaisiin kirkkoihin.
  • Suhde ulkomaisiin kirkkoihin oli lopulta aika selkeä. Järjestäytymismuodosta huolimatta Lähetyshiippakunta on todennut kirkollisen yhteyden 5 luterilaisen kirkon kanssa ja on jäsenenä ILC:ssä (international lutheran council), joka on tunnustuksellisten luterilaisen kirkkojen kattojärjestö. Piispa Juhana Pohjola on tällä hetkellä ILC:n puheenjohtaja.
  • Kotimaassa viestintää selkeytettiin ja 2018 Lähetyshiippakunta kirjoitutti sääntöihinsä “kirkko kysymyksen” selventäen: "Lähetyshiippakunta on luterilainen kirkko Suomessa. "
  • Aikalisä keskusteluista rekisteröitymiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi järjestäytymisestä päättyi pari vuotta sitten ja Lähetyshiippakunnan hiippakuntakokouksen mandaatilla on nyt toista vuotta selvitelty reksiteröitymiseen liittyviä käytännön kysymyksiä ja esimerkiksi nyt keväällä keskusteltu kaikissa seurakunnissa jäsenyyden merkityksestä. Asialla ei ole mikään kiire. Osa aktiiveista toivoisi rekisteröitymistä, toiset haluaisivat pitää nykyisen tilanteen, koska niin monelle seurakuntalaiselle on ennenkaikkea inhimillisistä syistä vaikea ajatella luopuvansa “isiensä kirkon” jäsenyydestä, vaikka seurakuntayhteys on ollut jo vuosikymmeniä tosiasiallisesti ulkona sen toiminnasta. Herkkä kysymys, jossa halutaan edetä rauhallisesti ja keskustellen. Oma arvio on, että uudet toiminnann piiriin tulevat ovat pääsääntöisesti jo eronneet ev.lut. kirkon jäsenyydestä tai eroavat liittyessään Lähetyshiippakunnan seurakunnan jäsenyyteen.

Tiivistetysti:

  • Lähetyshiippakunta on luterilainen kirkko Suomessa
  • Se on tunnustettu kansainvälisesti itsenäiseksi luterilaiseksi kirkoksi ulkomaisten vertaistensa toimesta kirkollisen yhteyden tunnustamisen kautta ja ILC:n jäsenyyden kautta.
  • Suomessa historian painolasti (kulkemamme tie) vaikeuttaa, mutta järjestyksen ja ulkoisen ja sisäisen viestinnän puolesta Lähetyshiippakunta painottaa olevansa kirkko.
  • Järjestäytymismuoto on rekisteröitymätön yhdyskunta

Toiminnasta:
Lähetyshiippakunnalla on kolmen tyyppistä toimintaa eri paikkakunnilla:

  • Missio, eli uusi käynnistyvä toiminta. Voi olla kevyitä kartoittavia opetus- ja keskustelutilaisuuksia tai opetustilaisuuksia (tyypillisesti kirkon 7 tuntomerkkiä sarja), mahdollisesti raamattupiirejä ja esim. opetustilaisuuksien päätteeksi jossain vaiheessa iltaehtoollisia. Näitä perustetaan resurssien puitteissa sen mukaan mitä paikkakunnilta tulee pyyntöjä. Viimeisimmäksi käynnistyi Kemijärvellä.
  • Jumalanpalvelusyhteisö-toiminta. Säännönmukainen jumalanpalvelustoiminta käynnistyy. esim. 2xkuukaudessa. Pastori tulee jostain toisesta seurakunnasta. Toimii monesti jonkin toisen seurakunnan “alla”, eli esimerkiksi Hämeenlinnan seurakunnat jäsenet aloittivat toimintaa Hyvinkäällä, sinne vakiintui ensin 1-2 x kertaa kuukaudessa jumalanpalvelustoiminta, muina sunnuntaina käutiin Hämeenlinnassa ja lopulta seurakunta itsenäistyi ja seurakuntalaiset siirsivät “kirjat” Hyvinkäälle.
  • Seurakunta. Vakiintunut jumalanpalvelustoiminta, tyypillisesti joka sunnuntai. Oma pastori tai toisen seurakunnan kanssa jaettu pastori.
8 tykkäystä

Upean perusteellinen selvitys, kiitos!! Tämä selkeytti todella paljon.

Vielä jäin miettimään “kirkollisen hätätilan” käsitettä. Luulen jossain määrin ymmärtäväni viittauksen ja se lienee evl-kirkon pysyvä suunta. Viittaako käsite jonkinlaiseen kirkkojärjestyksestä tai traditiostanne löytyvään “hätäuloskäyntiin” tms?

Avioliittoon vihkiminenhän on monissa maissa eriytetty täysin maallisen juridiseksi, jonka lisäksi voi halutessaan hankkia kirkollisen vihkimisen tai siunauksen. Tämä on ihan ymmärrettävä valinta myös teiltä.

Toivottavasti kysymys ei näyttäydy epäkunnioittavana, tarkoitukseni ovat hyvät :slightly_smiling_face:.

Mainio selitys. Anskutinille tarkennan ensin, että helluntailiikkeestä edelleen valtaosa, käsittääkseni enemmän kuin kaksi kolmasosaa, toimii muodollisesti yhdistyksenä.

Uskonnonvapaushan ei edellytä rek. usk. yhdyskunnan käsitettä. Sellaisen perustamiseen vaaditaan 20 ihmistä, mutta toki 19 henkeä saavat keskenään valita vaikka yhden papiksi joka jakaa leipää ja viiniä muille jne. Ja jos sikhi joutuu vankilaan, hän käytännössä varmasti saa oman uskontonsa pyhän kirjan selliinsä riippumatta siitä, onko tällä hetkellä rekisteröity sikhiyhdyskuntaa.

Erityisesti LHPK:n jäsenet eivät saa lapsilleen kouluissa oman uskonnon opetusta. Laki uskonrauhan rikkomisesta 1. tekotapa eli ns. jumalanpilkkapykälä ei periaatteessa suojaa LHPK:aa. Jos onnistuu jotenki sotkemaan sen tiloja pentagrammeja piirtämällä tms, tullee tuomio “tavallisesta” ilkivallasta; sanallisesti tuskin on mahdollista loukata LHPK:aa loukkaamatta samalla sitä mitä mm. evlut kirkko pitää pyhänä. Kolehti ulkoilmatilaisuudessa on myös laiton LHPK:lle, jos oikein tarkkoja ollaan.

Toisaalta työaikalakia ei sovelleta uskonnollisiin toimituksiin “uskonnollisessa yhteisössä”, ts. siinä ei sitten vaaditakaan rek. usk. yhdyskunnan muotoa. Samoin uskonrauhan rikkomisen 2. tekotapa eli mölyäminen jumalanpalveluksessa kattanee myös LHPK:n, vaikka tästä ei taida olla ennakkotapausta.

2 tykkäystä

Tämä oli uutta minulle. Eikö suojaksi riitä, että uskonnollinen seurue on järjestäytynyt säätiöksi? Muistaakseni jotkin pienemmät kirkkokunnat (muistaakseni Pelastusarmeija ja ehkä Adventtikirkko) ovat säätiöitä.

Lakiasiat ovat kyllä monimutkaisia ja usein tulkinnanvaraisiakin. En tiedä miksi nyt jumitun niitä miettimään :thinking:

Pitää olla nimenomaan rek. usk. yhdyskunta. Aiheesta on hovioikeuden päätös: Moskeijan töhrintä Kajaanissa, uskonrauhan rikkominen - uutinen 24.12.2006 -- 23.7.2008

Pelastusarmeija on säätiö, mutta Adventtikirkko on yhdyskunta. Tosin kai oikeasti sen de facto seurakuntalaisista merkittävä osa ei ainakaan aiemmin ollut muodollisesti jäseniä. Mistä tuleekin vielä yksi ero: yhdyskuntien jäsenyydet ovat väestötietojärjestelmässä, ja ikäänkuin teknisesti voidaan sanoa esim. montako Jehovan todistajaa Suomessa on; käytännössä toki kukaan ei laske moniko oikeasti käy valtakunnansalilla.

Hyvänen aika, oppia ikä kaikki.

Eli säätiön jäsen (esim Pelastusarmeija) on väestörekisterissä virallisesti uskonnoton? Tietenkin Pelastusarmeija pitää varmasti omaa jäsenrekisteriä, säätiöllehän se on sallittua.