Eikös tuo ollut se oudohko jäsenten painoindeksejä vahtiva lahko?
4 tykkäystä
Muistelen, että Maitobaari oli tavallisempi kristittyjen poppoo mutta johtaja valitsi sieltä sitten sisäpiireihinsä joitain sopivaksi katsomiaan yksilöitä ja näille hänellä oli tuota painoindeksin vahtimista ja muutakin epäilyttävää meininkiä.
2 tykkäystä
Tätä youversionia minäkin käytän, merkit, merkit ottakaamme vaarin.
Hmmm… merkithän tulivat täyteen ennen kuin lisäsin pari sanaa…
D
1 tykkäys
Näin on ja taitaa olla vieläkin. Heidän tekemä Raamattu ohjelma on loistava, hyvin toimiva ja selkeä. Muuten heihin ei kannata sekaantua.
3 tykkäystä
Koivuniemen raamattuohjelma ei näköjään sisällä 1992, eli uusinta käännöstä. Ohjelma vaikuttaa raamattu.uskonkirjat.net typistetyltä versiolta.
D
1 tykkäys
Biblia sen sijaan löytyy 1776
1 tykkäys
Itse muuten harrastan tuota painoindeksini vahtimista. Ja muutakin epäilyttävää… 
2 tykkäystä
Kunhan se on vapaaehtoista, niin ei siinä mitään.
Vähän pakko yrittää pitää huolta kondiksestaan.
1 tykkäys
Nyt olis tosi outo kysymys. Katselin Neljät häät Britanniassa -sarjaa. Siinä yhdellä morsiamista oli sellainen vakaumus, että sunnuntaisin ei saa tanssia. Osallistuminen toisen häihin sunnuntaina oli ongelmallista ylipäätään, koska sunnuntai on lepopäivä eikä silloin saa “käydä ulkona”, mutta tanssiminen oli se isoin juttu. Muina viikonpäivinä tanssimisessa ei ollut ongelmaa eikä myöskään homohäihin osallistumisessa. Tämä henkilö oli kotoisin joltain pieneltä saarelta Skotlannissa. Tunnistaako kukaan, mikä kirkkokunta/herätysliike tms voisi olla kyseessä?
Voi olla Skotlannin presbyteerinen kirkko, (joka on ihan peruskalvinistinen ja Skotlannin kansalliskirkko.) Et ole sitten koskaan kuullut käsitteestä scotish sunday? Se tarkoitti ennen aikaan nimenomaan sitä, että sunnuntaina ei saanut tehdä mitään, ei tehdä työtä eikä myöskään huvitella. Kaikki paikat olivat suljettuja, vain kirkossa käynti oli sallittua. Tanssiminen ei kalvinistille kuitenkaan ole se ykkössynti, kuten sanoit, muina viikon päivinä sai ja saa tanssia. Minun tietääkseni kalvinistien mielestä ykkössynti on uhkapelit ts pelit, joissa panoksina on raha. Kalvinistit ovat hyvin työkeskeisiä. Jokaisen pitää ansaita elantonsa työllä. Siksi rahapelit olivat syntiä.
2 tykkäystä
Mauriina jo vastasikin, mutta tosiaan, Skotlannin presbyteereistä ainakin osalla on tosi tiukka suhtautuminen näihin asioihin. Sapatti pidetään siellä tiukasti kunniassa, niin tiukasti, että kun Ulko-Hebrideillä oltiin avaamassa lauttayhteyttä kahden saaren välille sunnuntaisin pohjoisemman saaren väki protestoi voimakkaasti (eteläisen ei, sillä ovat katolilaisia). Avajaispäiväksi pelättiin isoa protestia, mutta eihän sellaista tullut, koska sejhän olisi ollut sapatin rikkomista.
Tiukimpia taitaa olla Skotlannin vapaa presbyteerikirkko, joka säännöllisesti lähettää huomautuksia erinäisille julkisille instituutioille kuningatarta ja rugbyseuroja myöten varoittaen sapatin rikkomisesta ja raportoi siitäkin, ketkä viitsivät vastata. Wikipediassa on kuva Raasayn saarelta, jossa heillä on seurakunta, leikkipuiston kyltistä, jossa pyydetään olemaan käyttämättä puistoa sunnuntaisin. Mielestäni erikoisinta on, että jopa kirkon nettisivut ovat kiinni sunnuntaisin, koska sapattina ei sovi viettää aikaa netissä. Samalla ovat silloin poissa kuuntelusta kirkon saarnatallenteet. Mitähän sitten tekevät ne jäsenet, joilta jää jumalanpalvelus vaikka sairauden vuoksi väliin, ehkä lukevat postillaa sitten.
3 tykkäystä
Vähän hitaasti vastaan nyt viesteihin, mutta kiitoksia infoista, oli oikein mielenkiintoista ja aihe minulle ennestään tuntematon. Vähän noloa, kun omat sukujuureni sukututkimuksen mukaan johtavat yhden haaran osalta Skotlantiin…
1 tykkäys
Olepa hyvä. Skotlannin kirkkohistoria on varsin kiinnostavaa, joskin paikoin suorastaan väkivaltaista, ja sen seurauksena se on varsin kirjavaa omalla tavallaan. Aikoinaan sinne yritettiin Englannin taholta pakottaa anglikaanisuutta, ja sitten onkin historiassa ollut paikoin verisiäkin kiistoja vuoroin presbyteerien, vuoroin anglikaanien ollessa niskan päällä. Nykyään Skotlannissa on Skotlannin episkopaalinen kirkko edustamassa anglikaanisuutta, mutta se on vähemmistökirkko (josta siitäkin jotkut seurakunnat ovat nyt homokysymyksen vuoksi irtautuneet joko hakien yhteyttä konservatiivisempiin anglikaaniyhteyksiin tai sitten katolisten anglikaaneille laatimaan personaaliordinariaattiin).
Mutta presbyteerikirkkoja on tosiaan monta, luettelenpa huvikseni ne tähän nyt huvikseni, ehkä voin ainakin myöhemmin kertoakin niistä jotain:
-
Suurin on Skotlannin kirkko ( Church of Scotland, tai skottilaisittain The Scots Kirk, gaeliksi Eaglais na h-Alba ) https://churchofscotland.org.uk/ Jäsenmäärä on ollut rajussa laskussa ja oli 2018 noin 325 000, noin 6% skotlantilaisista, kuitenkin samana vuonna tehdyn kyselyn mukaan noin 22% väestöstä mielsi kuuluvansa siihen, eli merkitys on yhä huomattavasti virallista jäsenmäärää suurempi. Suomen ev. lut. kirkolla on ehtoollisyhteys Skotlannin kirkon kanssa, teologiset perustelut tälle eivät tosin häikäise: https://evl.fi/documents/1327140/10674028/Ehtoollisyhteys+Skotlannin+kirkon+kanssa+1954.pdf/cd18d8f4-3ac3-28ef-2efa-cf06c2c18f02
-
Skotlannin vapaakirkko ( Free Church of Scotland, skotiksi Free Kirk o Scotland, gaeliksi An Eaglais Shaor ) https://freechurch.org/ Se on presbyteerikirkoista toiseksi suurin noin 12 000 jäsentä. 1843 monet olivat tyytymättömiä Skotlannin kirkkoon, yksi hiertänyt asia oli kartanonomistajien patronaattioikeus nimittää seurakuntien pastorit. Tuolloin Skotlannin kirkosta erosi peräti 474 pastoria siitä huolimatta, että heidät tämän vuoksi ajettiin koteinaan toimineista pappiloistaan. Myös seurakuntaväkeä tuli kuitenkin runsaasti mukaan, sillä vuoden kuluessa oli rakennettu yli 500 kirkkoa ja pappilaa sekä aloitettu pakanalähetys, joka pian oli laajempaa kuin mitä Skotlannin kirkolla oli ollut. Seurakuntalaisiakin oli siis tullut mukaan. Vuonna 1900 se yhdistyi kahden pienemmän kirkon kanssa muodostaen Skotlannin yhdistyneen vapaakirkon ja tuli tällöin koossa miltei Skotlannin kirkon vertaiseksi. 27 seurakuntaa pääosin Ylämailla ei kuitenkaan suostunut jakoon, vaan julistautuivat vapaakirkon jatkajiksi ja muut lähteneiksi, joten omaisuus kuului heille. Oikeus totesikin heille oikeuden puoleen kirkon omaisuudesta, ja niin Skotlannin vapaakirkko jatkoi taivaltaan. 2010 siitä irtautui jonkun verran väkeä kirkon sallittua soittimet ja muut hengelliset laulut kuin psalmit perinteisesti kirkossa harjoitetun säestyksettömän psalmilaulun rinnalle. Kuitenkin 2010-luvulla se on saanut myös runsasta kasvua kun Skotlannin kirkko hyväksyi homosuhteissa elävien toimimisen seurakuntien viroissa. Esimerkiksi Skotlannin kirkon suurimmasta seurakunnasta Ulko-Hebrideillä, Stornowayn kaupungissa, lähti Skotlannin vapaakirkkoon peräti 250 henkeä mukaan lukien koko seurakunnan johto.
-
Skotlannin yhdistynyt vapaakirkko ( United Free Church of Scotland / The Unitit Free Kirk o Scotland / An Eaglais Shaor Aonaichte ) https://www.ufcos.org.uk/ on ilmeisesti kooltaan kolmantena, 2466 jäsentä vuonna 2016, ja syntyi siis vuonna 1900. Sen enemmistö liittyi 1929 Skotlannin kirkkoon, mutta osa katsoi riippumattomuuden valtiosta, eri kirkkojen tasavertaisuuden sekä taloudellisen tuen vapaaehtoisuuden niin tärkeäksi, että päättivät pysyä itsenäisinä. Siihenkin on 2000-luvulla liittynyt Skotlannin kirkosta parikin sellaista massasiirtymää, että nämä ovat muodostaneet omat seurakunnat uudessa kirkossaan.
-
Skotlannin vapaa presbyteerikirkko ( Free Presbyterian Church of Scotland / Free Presbyterian Kirk o Scotland / An Eaglais Shaor Chlèireach ) https://www.fpchurch.org.uk/ on ilmeisesti noin 1200 jäsenen kirkko. Se syntyi 1893, kun Skotlannin vapaakirkko omaksui löyhemmän kannan Westminsterin tunnustukseen, reformoitujen yhteen tunnustuskirjaan. Tätä vastustaneet perustivat vapaan presbyteerikirkon. 1900 tapahtuneen Skotlannin vapaakirkon jakautumisen jälkeen vapaakirkoksi jääneet kumosivat aiemman päätöksen, ja vapaasta presbyteerikirkosta olikin siirtymää sinne. Kuitenkaan täyttä yhdistymistä ei tapahtunut, sillä vapaakirkon väki sanoi aina käytännössä sitoutuneensa tunnustukseen, mitä väitettä vapaan presbyteerikirkon väki ei hyväksynyt, osin siksi, että se olisi tehnyt heidän kirkostaan skismaattisen. Nämä ovat niitä, jotka ovat ehkä tiukimpia sapatinnoudattajia. Heidän nettisivuilleen on turha mennä sunnuntaisin. Heillä on useita seurakuntia myös muissa maissa, erityisesti Zimbabwessa.
-
Skotlannin vapaakirkko (jatkuva) ( Free Church of Scotland (Continuing) / Free Kirk o Scotland (Conteenuin) / An Eaglais Shaor Leantainneach ) https://www.freechurchcontinuing.org/ on noin tuhannen hengen yhteisö Skotlannissa, useita seurakuntia on myös Pohjois-Amerikassa. Kirkko irtaantui vuonna 2000 Skotlannin vapaakirkosta, kun osa kirkon jäsenistöstä oli tyytymättömiä tapaan, jolla kirkko hoiti sen yhteen pastoriin ja professoriin kohdistuneita syytteitä syytteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1980-luvulla. Lähteneiden mielestä tämä olisi pitänyt saattaa syytteeseen myös kirkon yleiskokouksen edessä. Erään arvion mukaan kyse oli osin myös siitä, että lähteneet sitoutuivat voimakkaammin Westministerin tunnustukseen. Lähteneet kävivät vuosia vapaakirkon kanssa oikeutta kirkkorakennuksista.
-
Yhdistyneet presbyteerikirkot ( Associated Presbyterian Churches ) https://www.apchurches.org/ on noin 200-300 hengen yhteisö. Se syntyi 1989 eroten Skotlannin vapaasta presbyteerikirkosta. Tämä johtui siitä, että kun vapaan presbyteerikirkon jäsen lordikansleri Lordi Mackay of Clasfern oli osallistunut katolilaisen tuomarikollegansa hautajaismessuun erotettiin hänet seurakuntansa vanhimmistosta, sillä kirkon säännöt kielsivät katolisiin jumalanpalveluksiin osallistumisen ja katolilaisuuden edistämisen. Monet pitivät tällaista kurinpitoa kohtuuttomana ja päätyivät lopulta eroamaan ja perustamaan omat seurakunnat. Lordi itse liittyi tähän uuteen kirkkoon vasta viiveellä, eikä siis ollut perustamassa sitä. Lordi itse on tiukka sapatinviettäjä eikä työskentele tai matkusta sunnuntaisin, eikä edes anna haastattelua jos on mahdollista, että se lähetetään radiosta tai televisiosta sunnuntaina.
-
Skotlannin reformoitu presbyteerikirkko ( Reformed Presbyterian Church of Scotland ) https://www.rpcscotland.org/ on pieni, noin 250 hengen ja viiden seurakunnan kirkkokunta. Se kuitenkin ylpeänä ilmoittaa syntyneensä jo 1690 ja ettei se ole koskaan eronnut mistään muusta presbyteerikirkosta, vaan se on muodostettu heti kun presbyteerikirkkona toimiminen oli Skotlannissa taas mahdollista (Skotlannin kirkkoa he eivät ilmeisesti ota lukuun). Pienen koon selittää se, että heistä ollaan aikain saatossa liitytty muualle. Se on kuitenkin tällä vuosituhannella saanut kokea myös kasvua. Edellä mainittiin Skotlannin vapaakirkon jumalanpalvelusmusiikkiuudistuksesta. Sen seurauksena kolme pastoria siirtyi vapaakirkosta reformoituun presbyteerikirkkoon ja Stornowayssa Ulko-Hebrideillä lähtenyt joukko perusti sinne seurakunnan, jollaista tällä kirkolla ei aiemmin Ulko-Hebrideillä ollutkaan.
Tässä olivat varmaan ainakin tärkeimmät, ehkä joku unohtui. Vaikka osa vaiheista on varmasti koomisen oloisia ei näille tarvitse pelkästään naureskella, mielestäni kiehtovia juttuja erään toisen maan kirkkohistoriasta ja nykyisestä kirkollisesta tilanteesta. Itse olen näistä lueskellut suurella mielenkiinnolla.
3 tykkäystä
Ai niin, tässä vielä Wikipedian kaavio Skotlannin kirkollisista jakautumisista, ehkä se selventää jotain, ja kertoo samalla, että myös menneisyys on ollut rikkonainen, vaikkeivät kaikki eri ryhmät enää eläkään (ei näköjään näy kokonaan, joten tässä linkki: File:Churches of Scotland timeline.svg - Wikimedia Commons ):
1 tykkäys
Pistänpä vielä esimerkin tuosta ns. metrikaalisesta psalmilaulannasta, taltiointi on Skotlannin vapaakirkon Backin seurakunnasta Lewksin saarelta vuodelta 2003 ja laulukielenä on gaeli. Jotenkin tyyli sopii noille tuulisille saarille, jonne aallot kulkevat nousten ja laskien kuin tuo laulukin:
2 tykkäystä
Eikö siellä ole ollenkaan katolilaisia tai helluntailaisia? Toinen kysymys: voiko tuosta yhteenvedostasi päätellä, että noin 23% skoteista pitää itseään (johonkin kirkkoon kuuluvana) kristittynä? Jos näin on, niin aika nopeaa on kristinuskon katoamisvauhti.
Kylmät väreet… On tuo huikeaa, toivottavasti kieli ja lauluperinne ei katoa.
Huvittaa, kun juuri katsoin elokuvan The Etruscan Smile, jossa Brian Cox esittää skottijäärää Amerikan matkalla… Uskontoa ei juuri sivuta, mutta gaelin kieltä kuullaan ja selväksi tulee äkkiväärä skottiluonne ja sukujen vihanpito naurettavuuksiin asti. En voi välttyä yhdistämästä tuota myös noiden pikkuisten vapaakirkkojen syntyyn milloin mistäkin syystä.
1 tykkäys
Hups, olin epäselvä, puhe oli nyt lähinnä presbyteereistä. Ainakin katolilaisia on huomattava määrä, Ulko-Hebrideillä menee hauskasti niin, että pohjoiset saaret ovat presbyteerien linnake, jossa melkein jokaiselta presbyteerisyyden muodolta löytyy seurakunta (2. maailmansodan jälkeinen suuri herätys näkyy siellä yhä) kun taas eteläiset saaret ovat vädstöosuuteen katsottuna Skotlannin katolisinta aluetta. Kovasti haaveilen joskus voivani käydä noilla saarilla.
1 tykkäys