Kiitos perusteellisesta selonteosta! 
2 tykkäystä
Hei
Lähetyshiippakunta on tosiaan oman järjestyksensä mukaan luterilainen kirkko.
Sivujemme usein kysytyissä kysymyksissä (Usein kysyttyä - Lähetyshiippakunta)
ensimmäinen kysymys ja vastaus kuuluu:
Onko Lähetyshiippakunta itsenäinen kirkko?
Kyllä. Lähetyshiippakunta on hiippakuntajärjestyksensä 1 luvun 2 §:n mukaisesti luterilainen kirkko Suomessa.
Lähetyshiippakunta on osa ”yhtä, pyhää, yhteistä ja apostolista kirkkoa”, joka tunnustetaan kirkon uskontunnustuksissa.
Luterilaisen tunnustuskirjojen mukaan kirkon kirkoksi varsinaisesti tekevät puhtaasti julistettu evankeliumi ja oikein toimitetut sakramentit. Siksi Lähetyshiippakunta siinä hoidettujen armonvälineiden tähden ja voimasta on todellisesti kirkko.
Järjestäytymismuodoltaan hiippakunta on rekisteröimätön yhdistys. Lähetyshiippakunta ei ole rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta.
Lähetyshiippakunta ei siis ole mitenkään osa Suomen ev.lut. kirkkoa. Perustehtävä on kirjattu Tietoa hiippakunnasta -sivulle:
”Lähetyshiippakunta on luterilainen kirkko, jonka perustehtävänä on levittää evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta seurakuntia rakentamalla.” -lainaus Tietoa Lähetyshiippakunnasta - Lähetyshiippakunta
Taustalla on tosiaan Suomen Luther-säätiön työn perusteella syntyneet seurakunnat. Lähetyshiippakuntaa perustettaessa v. 2012* järjestäytymismuodon eri vaihtoehtoja pyöriteltiin ja selviteltiin. Silloin päädyttiin ratkaisuun, jossa Lähetyshiippakunta ja sen seurakunnat ovat rekisteröimättömiä yhdistyksiä, joiden toimintaa säätiö taloudellisena ja juridisena toimijana tukee. Luther-säätiö toimii esimerkiksi työntekijöiden työnantajana. Organisaatio on tällaisena äärimmäisen kevyt, varsinkin paikallisseurakunnille ja ohjaa resurssit tehokkaasti seurakuntatyöhön.
On totta, että yksi käytännöllinen syy tähän järjestäytymismuotoon oli se, että se mahdollistaa kaksoisjäsenyyden. Uskoisin että tällä hetkellä suurin osa seurakuntiemme jäsenistä ei ole jäsenenä Suomen ev.lut. kirkossa vaan kuuluvat jäseninä vain Lähetyshiippakuntaan. Tästä ei ole minkäänlaista tilastotietoa, ainoastaan mututuntuma. Voi ihan hyvin olla, että olen väärässä. Syyt Suomen ev.lut. kirkon jäsenenä pysymiseen ovat mitä moninaisempia ja monesti hyvin inhimillisiä ja sosiologia luonteeltaan.
Seurakuntamme ovat pääsääntöisesti vuokratiloissa. Moni on vuokralla adventtikirkon tiloissa hyvin käytännnöllisistä syistä. Heidän kirkkotilansa ovat tyhjänä sunnuntaisin ja ovat siten saatavilla vuokralle. Muitakin vuokraratkaisuja on, mutta usein tämä johtaa messujen olemiseen joko todella aikaisin aamulla tai sitten myöhään iltapäivällä.
Järjestäytymismuoto ja sen mukanaan tuoma kaksoisrakenne tuo haasteensa, joista yksi on tosiaan tämä viestinnällinen haaste, että Suomessa on jotenkin vahvasti iskostunut ajatus että kirkko = rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta. Viime hiippakuntakokouksessa päätettiinkin perustaa työryhmä kartoittamaan rekisteröitymisen ja toisaalta rekisteröitymättömyyden etuja ja haittoja. Tasaisin väliajoin tämä asia on noussut aikaisemminkin keskusteluun, mutta järjestäytymismuodon vatvomisen sijaan kulunut lähes 10v on haluttu käyttää toiminnan vahvistamiseen ja seurakuntaverkon rakentamiseen
Toivottavasti osasin vastata kysymyksiisi edes osin. Vastaan mielelläni myös tulevaisuudessa.
- edit. selkeyden vuoksi. Lähetyshiippakunta perustettiin 2013, mutta hiippakuntajärjestyksen kirjoittaminen ja järjestäytymismuodon valinta tapahtui pääsääntöisesti 2012
5 tykkäystä
Kiitos. Tämä oli varsin kattava selvitys. On siis aivan käytännöllistä, että kokoukset ovat adventtikirkossa.
Jos LHPK on rekisteröimätön yhdistys, minkälaiset viralliset mahdollisuudet jäsenistöllä on vaikuttaa asioihin? Virallisia vuosikokouksia tuskin on. Mutta nämä asiat voi tietysti tarkistaa halutessaan yhdistyslaista. Vai onko rekisteröimättömällä yhdistyksellä vapaus luoda sääntönsä ja käytäntönsä täysin itsenäisesti?
Vielä kuitenkin kysyn, onko jäsenmaksu kaikille tietyn suuruinen vai perustuuko se täysin vapaaehtoisuuteen? Säätiö ilmeisesti on pääasiallinen rahoittaja.
(Tämä on offtopic-lisäys, mutta vaikka olen morkannut sivustoa monimutkaiseksi, olen huomannut yhden merkittävän edun, jota ei ollut Kotimaa24ssä: jokaista kommenttiaan voi korjata. Siellä vain omien blogiensa kommenttien korjaaminen oli mahdollista.)
LHPK on rekisteröimätön yhdistys, mutta sen yksittäiset seurakunnat voivat olle rekisteröityjä yhdistyksiä esim “N:n rukoushuoneyhdistys”, jos seurakunnalla on omaisuutta esim kirkko tai rukoushuone.
Okei. Lisää tietoa, joka kyllä monimutkaisti kokonaiskuvaa. Vaatisi aikaa perehtyä kaikkiin eri variaatioihin. Tuskin LHPKlla on montaa seurakuntaa, jolla on oma kirkko tai rukoushuone. Vaikka oletan, että lukuisia vanhoja rukoushuoneita on rapistumassa eri puolilla Suomea. Kotipitäjässänikin tällaisia vähäkäyttöisiä on, mutta yksi on erittäin vireä ja jatkuvassa käytössä. Tehty iso remontti 100-vuotisjuhlaan ja todella kaunis ulkoa ja sisältä sekä käytännöllinen. Ei myynnissä 
Hei
Seurakunnilla on säännöt, seurakuntaneuvosto toimintaa organisoimassa ja jäsenistön vuosikokous, ihan niin kuin muillakin yhdistyksillä.
Jäsenmaksua ei ole.
Talous perustuu täysin jäsen tekemiin lahjoituksiin.
Seurakunnat ovat suhteessa Luther-säätiöön vastuullisia omien menojen kattamiseen ja sen jälkeen voivat palvella auttamalla kattamaan sisarseurakuntien kustannuksia (aloittava pieni seurakunta → Oman toiminnan kattava seurakunta → Toisia tukeva seurakunta)
Toisaan rekisteröimättömällä yhdistyksellä ei voi olla juurikaan omaa taloutta tai omaisuutta, joten jos paikkakunnalla jostain syystä kertyisi tarvetta tällaisen hallinnoimiseen muuten kuin säätiön kautta, tulisi perustaa esim. Oma tukiyhdistys ry sitä varten. Näitä ei vielä toistaiseksi ole.
Hiippakunnan seurakunnat ovat vapaita järjestäytymään talouden suhteen haluamallaan tavalla. Tällä hetkellä vain yhdellä seurakunnalla on oma tukiyhdistys, eivätkä he ole liittyneet Luther-säätiön yhteyteen.
Kiitos. Tämä riittänee.
Onko Lähetyshiippakunnan saarnaajilla oikeus vihkiä pareja avioliittoon? Vai käyvätkö he maistraatissa vihittävinä ja Lähetyshiippakunnassa sitten vain siunataan liitto, vai miten?
Jori vastasi tähän mielestäni tuossa kolmannessa kohdassa. Eli LHPK ei täytä tuota edellytystä ja ei siten voi vihkiä.
1 tykkäys
Meillä on vielä muutama ev.lut kirkon pappi palkattuina + oto tai eläkepappeina, joilla tämä vihkioikeus ymmärtääkseni on.
Kysymys on uskoakseni juridisesti aika monimutkainen, enkä tiedä oikeudessa koskaan käsitellyn rekisteröimättömän yhdistyksen sisäistä kiistaa. (Lakkautuksia kyllä, mutta niissä on lähinnä vahvistettu se periaate, että lakkauttaa voidaan myös ei-rekisteröity ryhmä.)
LHPK:lla on oman ilmoituksensa mukaan säännöt, joissa sinänsä tavanomainen määräys: Mikäli viisi seurakuntaa kirjallisesti vaatii ylimääräisen hiippakuntakokouksen koollekutsumista, on pyyntö käsiteltävä hiippakuntaneuvostossa mahdollisimman pian ja ylimääräinen kokous pidettävä viimeistään 6 viikon kuluttua neuvoston kokouksesta.
Jos tuohon ei sitten hiippakuntaneuvosto suostuisi, en tiedä voisiko hakea aluehallintovirastolta määräystä kokouksen koolle kutsumisesta siten kuin rekisteröidyssä yhdistyksessä. Ja noita sääntöjähän ei siis ole missään rekisteröity.
Käytännössä a) oletan että ihan sääntöjen mukaan tuo menisi eli todellisuudessa päätösvaltaa jäsenellä on aivan kuin rek. yhdistyksessä, ja b) on se pirun vaikeaa rekisteröidyssäkin yhdistyksessä saada asiansa käsittelyyn jos hallitus vääntää tosissaan vastaan.
1 tykkäys
Aivan totta joo. Vielä yksi kiertotie olisi periaatteessa avioliittolaissa: “Vihkimisoikeus voidaan myöntää sille, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon ja jonka voidaan työkokemuksensa tai muiden seikkojen perusteella olettaa toimivan tehtävässään moitteettomasti.”, mutta lisäehtona “Vihkimisoikeus voidaan myöntää - - jos se on tarpeen siviilivihkijöiden riittävän alueellisen määrän turvaamiseksi.”
Mutta tällainen henkilö voi suorittaa vain siviilivihkimisen. Lisäksi siviilivihkimiseen oikeutetun henkilön on vihittävä pariskunta. Ei siis ole vihkimisoikeutta, vaan velvollisuus. Näin ollen myös samaa sukupuolta oleva pariskunta pitäisi vihkiä avioliittoon, mikä tuskin olisi LHKP:lle mieleen.
1 tykkäys
Kakkoskohtaan, ei. “Siviilivihkimisen on oikeutettu toimittamaan - -”. Velvollisuus koskee Digi- ja väestötietoviraston tai tuomistuimen tiettyjä viranomaisia. Ykkönen taitaa mennä noin, eikä se nyt ehkä muutenkaan olisi ainakaan pykälän hengen mukaista.
1 tykkäys
Näin se menee kuin muutama on jo todennut. Lähetyshiippakunnan pastoreilla ei ole viranpuolesta oikeutta vihkiä avioliittoon tämän yhteiskunnan säännösten mukaan. Eli ensin maistraattiin ja sitten papin edessä. Kuten on normi niin monessa maassa.
Tämä vihkioikeus olisi yksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymisen myötä tulevista mahdolliseksi tulevista eduista. Mutta ei kuitenkaan sellainen, joka vaikuttaisi päätökseen olennaosesti.
Toinen huomionarvoinen seikka on tilanteen selkiytyminen ekumenisellä kentällä. En tosin tiedä miten laajasti nykyisin olette suomalaisten kirkkokuntien yhteisissä pöydissä.
En ymmärrä tätä yhtään. Helluntailiikkeen pääosa on ry ja Pelastusarmeija on säätiö. Se ei tietääkseni ole ollut minkäänlainen este.
Kumpikaan mainitsemistasi ei ole ekumeenisella kentällä kirkkokuntia.
Oletan, että tietty yhteiskunnallinen järjestäytymismuoto ei ole edellytys ekumenian harjoittamiseen, mikäli ekumenialla ei tarkoiteta vain tietyissä “pöydissä” tietyllä tapaa istumista. Voi tosiaan olla, että jotkut ekumeniajärjestöt rajaavat jäsenyytensä vain tietynlaisille järjestöille, mutta se ei sinänsä ole itse ekumenian asettama vaatimus.
2 tykkäystä
Toistaiseksi LHPK:n valmiusryhmä on linjannut että messuihin osallistuvilta ei kryssätä koronapasseja eikä messuissa edellytetä (enintään suositellaan) maskin käyttöä. Myöskään henkilölukumäärää messuissa (tai kirkkokaffeilla messun jälkeen) ei rajoiteta. “Messuun osallistumisen ja admission edellytykseksi ei voida asettaa rokotteen ottamista”.
Kanta perustuu Suomen perustuslakiin ja kv. ihmisoikeussopimuksiin.
3 tykkäystä