Lähetyshiippakunnan kuulumisia

Esimerkiksi minä (en nyt sitten tiedä, miten julkisesti asiaa “ajan”, mutta en mitenkään piilottele mielipiteitäni) osallistuessani toisinajattelevien jumalanpalvelukseen pyrin kuuntelemaan sitä, mikä heidän messussaan on hyvää ja rakentavaa. Minulle henkilökohtaisesti esimerkiksi siunauksen saaminen lähetyshiippakunnan ehtoollisen yhteydessä olisi yhteyden rakentamista kristyttyjen kesken: toivoisin, että he minut siunatessaan toivottaisivat minulle Jumalan huolenpitoa. En ajattele, että he siinä esimerkiksi siunaisivat syntejäni tai vääränä pitämiään oppikäsityksiäni.

1 tykkäys

Ymmärrän ajatuksen ja toiveen. Mutta tässä puhutaan nyt ainakin kahdella tavalla: Silvanus mainitsi tiedon messun ulkopuolella tapahtuvasta siunaamisesta, Outis puhuu messusta.
Ehtoollisenviettoon liittyy myös tunnetusti Lhpk:lla meidän kirkostamme poikkeavaa, tarkempaa käytäntöä.

Täytyy myöntää, että itselleni on vieras sellainen ajatus että odotan joltain ryhmältä tai sen edustajilta siunausta. Ajattelen että jokainen kristitty voi halutessaan toivottaa toiselle siunausta, ja itsekin niin joskus teen.

Tällainen siunaaminen jossa ei ole kysymys mistään “virallisesta”, ei pappeudesta, eikä sakramenteista, ei minun ajattelussani liity kirkkokuntiin ja niiden oppeihin. Kristinuskoon kylläkin.

Sen sijaan en murehdi juurikaan sellaista asiaa, että tiedän kirkkokuntien huolehtivan oman jumalanpalveluksensa rajoista ja tavallaan siten aina sulkevan muita pois. En esimerkiksi kaipaa Lhpk:n tai ortodoksien tai helluntaiseurakunnan kanssa samaa yhteyttä jota koen saavani omassa kirkossani. Ei minua loukkaa, vaikka ehtoollispöydät ja myös teologiat pysyvät erillisinä. Se ei minulle ole tuomio, vaan osoitus siitä että me olemme matkalla ja että inhimillisyyttä esim. historian vaikutuksena ei voida häivyttää uskonnostamme.

5 tykkäystä

Asiallinen kirjoitus, tortoise. Ja messun ulkopuolinen siunaus tosiaan eri asia, mistä puhun, mutta kiinnostava sekin.

En minäkään “odota” siunausta, ikään kuin minkä hyvänsä kristillisen ryhmän pitäisi minut siunata. Enkä samaa yhteyttä kaipaa kaikkiin kristittyihin kuin omaan seurakuntaani. Kaipaan kuitenkin jonkinlaista kristittyjen yhteyttä, ja osa meistä keskinään erimielisistä voi tuota yhteyttä ilmentää siunauksella ehtoollisen yhteydessä. Minusta se on rehellinen ele ilmaistessaan myös erillisyden - meillä ei ole ehtoollisyhteyttä, vaikka siunata voidaankin.

Tietenkin tuossa menetellään aina messua viettävän yhteisön ehdoilla. Siksi juuri minua kiinnostaa ajankohtaisesti juuri lähetyshiippakunnan menettelytapa. Heidän messussaan kun saattaisin joskus käydä, enkä halua siellä menetellä epäsopivasti.

1 tykkäys

20 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Suljettu ehtoolliskäytäntö

3 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Opillinen keskustelu naispappeudesta

Vanhauskoinen = naispappeuden torjuja? Olisiko tämä yleisin merkitys sanalle?

Jos oletetaan noin, täytyy muistaa että meidän kirkossamme on aika paljon ns. vanhauskoisia, jotka eivät esim. ole piispa Soramiehen “paimennettavia”, vaan pyrkivät ainakin toistaiseksi pysymään joko paikallisseurakuntien yhteydessä tai kirkon sisällä toimivien järjestöjen messuyhteisöissä.

“Pienkirkot” sanan keksin tuossa kuvatakseni meidän isossa ja kurjassa ev.lut.kirkossa elävien näkökulmaa. En siksi, että suuri olisi välttämättä kauniimpaa kuin pieni, vaan osoittaakseni että protestina kirkkomme luopumukselle syntyneet pienemmät luterilaiset kirkkokunnat ovat surullinen osoitus protestantismin taipumuksesta hajota aina vain useampiin mielestään oikeauskoisiin ryhmiin.

Ei ole. Siksi se ei ole hyvä termi.

1 tykkäys

Nyt täällä menee jotenkin keskustelut hullusti. Edellä vastasin Nevalaisen viestiin, jossa hän halusi korvata “pienkirkko” termini “vanhauskoisilla”. Silvanus teki samaan aikaan pilkontaa.

Kyllä se viime vuosikymmeninä luterilaisen kirkkomme yhteydessä on näin ollut.

Tiedän kyllä että sanalle on eri merkityksiä. Nevalainen lienee ajatellut naispappeutta.

Joo tää keskustelu menee hankalaksi. Tässä kysyttiin LHPK:n ehtolliskäytäntöä ja yritin siihen vastata. Nyt se heitettiin kohtaan " suljettu ehtoolliskäytäntö", jota siis LHPK:ssa ei ole, eikä siitä asiasta ( siis suljetusta ehtollisesta) edes keskusteltu.

1 tykkäys

Näin on. Protestoikaamme Silviota vastaan yhteisessä rintamassa, Veli Yrjö! Keskustelu lähetyshiippakunnasta oli se, mitä minä halusin käydä, pikkuisen ainakin. Siihen liittyi Nevalaisen “vanhauskoisuus”-viesti, johon vastasin.

Yritin miettiä ko. ketjulle hyvää otsikkoa, mutta en keksinyt, jos keksitte paremman, niin olkaa hyvä vain.

Eikä tuota kukaan ole kiistämässäkään. Kaikille se ei ole mahdollista.

Lähetyshiippakunnan Kaakkois-Suomen pastorit pitävät kevään aikana Parikkalassa Kirkon seitsemän tuntomerkkiä - luentosarjan.

to 12.1 klo 13 Johdanto ja Jumalan sana, eli Raamattu.
to 9.2 klo 13 Pyhä kaste ja Pyhä ehtoollinen
to 9.3 klo 13 Avainten valta ja Apostolinen paimenvirka
to 6.4 klo 13 Julkinen rukous ja Risti

Luennot pidetään Parikkalan keskustan kirjastossa, os. Harjukuja 1.

2 tykkäystä

Älkää nyt sitten ottako tätä minään LHPK-spesifisenä kritiikkinä - olen urputtanut tästä samasta aiheesta myös evl.fi-piireissä, ja ilmiö on kirkkokuntarajat ylittävä. Mutta: onkohan tuon luentosarjan suunnittelijat yhtään ajatelleet, kuka pääsee paikalle arkipäivänä klo 13? Eläkeläiset, työttömät ja kotiäidit, mutta harva muu. Ajankohta on töissäkäymisen kannalta harvinaisen huono, koska päivätöissä olevat eivät etuajassa lähtemälläkään pääse järkevästi mukaan, ja luennolta tulee silti myös hirmuinen kiire useimpiin iltavuoroihin. Mutta jos homma menee yhtään sillä tavalla kuin evl.fi:ssä, niin kohta ne aktiivimummot ovat valittamassa, että nuoria ei kiinnosta…

7 tykkäystä

Olisiko parempi, että raamattuopetuksia ei pidettäisi ollenkaan?
Eikö evankeliumi kuulu sairaille, työttömille ja vanhuksillekin?

Joo, ei liity enää lähetyshiippakuntaan - mutta olen myös ihmetellyt ihan perusseurakunnassa samanlaisia aikoja.
“Kaiken kansan joulujuhla” tavallisena arkipäivänä klo 13 - ilmeisesti koululaiset ja työssä käyvät eivät kuulu kaikkeen kansaan.
“Kaikkien seurakuntatalon ryhmien yhteinen kauden päätös” myös keskellä arkipävää. Ilmeisesti seurakuntatalossa ei sitten kokoonnu iltaisin mitään ryhmiä?

Turha kai ihmetellä, miksi työikäiset ovat seurakunnissa vähemmistönä.

2 tykkäystä

No ei tietenkään olisi parempi, että jätettäisiin pitämättä. Jos tuo kellonaika on LHPK:n pastorien kalentereissa ainoa sopiva aika, niin olkoon sitten. Ja evankeliumi toki kuuluu muillekin kuin työssäkäyville - mutta toki myös työttömät ja vanhukset voivat tulla paikalle illalla tai viikonloppuna. Työssäkäyvät on kuitenkin varsin iso väestöryhmä, jonka tarpeita ei välttämättä ole järkevää kokonaan sivuuttaa.

5 tykkäystä

Maaseudulla asuu paljon maanviljelijöitä. Heille ainoa mahdollinen aika on päivällä.

3 tykkäystä

LHPK myös monesti tallentaa tällaisia juttuja, joten voi olla, että ne ilmaantuvat Internet-sivuille myöhemmin.

2 tykkäystä