Lähetystyön vaikutus demokratiaan ja hyvinvointiin

Moraali
1

Tuttu jakoi Facebookissa varsin kiinnostavan artikkelin, joka käsittelee erästä otsikon aiheesta tehtyä tutkimusta. Sen perusteella näyttää siltä, että valtiosta riippumaton protestanttinen lähetystyö on vaikuttanut positiivisesti monien nykyisten valtioiden kehitykseen. Tutkimus näyttäisi olevan huolellisesti tehty ja arvioitu varsin monelta kantilta. Se ei siis ole kovin helposti kumottavissa.

Tutkimusta esittelevä artikkeli, joka on julkaistu American Political Science Review’ssa, löytyy täältä. Sen saa ladattuakin itselleen, kunhan rekisteröityy sivustolle.

Itse tulos ei hämmästytä minua. Kun tietää jotakin siitä, mitä lähetyssaarnaajat ovat tehneet ja tekevät, olisi pikemminkin yllättävää kuulla, että sillä ei olisi ollut hyviä vaikutuksia yhteiskuntiin. Mutta tutkimuksen tekijäkin kertoo yllättyneensä siitä, kuinka merkittäviä nuo vaikutukset näyttävät olevan.

1 tykkäys
2

Omituisia huvittumisenaiheita -ketjussa virisi keskustelua lähetystyöstä. Haluan kirjoittaa siitä vielä pari ajatusta enkä oikein löytänyt sopivaa ketjua, mutta en viitsi aloittaa uuttakaan.

Muistan tämän Antin aloituksen, tämä oli minusta kiinnostava, mutta en silloin vastannut tähän.
On mielestäni totta että alueiden kristillistyminen vaikuttaa positiviisesti demokratiaan ja hyvinvointiin.
Silti haluan hieman kiinnittää huomiota lähetystyön menetelmiin.

Yleensä kun puhun tästä, minua paheksutaan ja muistutetaan lähetyskäskystä Raamatussa.
Lähetyskäsky kun on ymmärretty niin että pitää opettaa kristillistä oppia, totuttuja fraaseja, teologiaa ja kirkollista käyttäytymistä ja perinteisiä rukoustapoja.
Olen itsekin sitä mieltä että kirkollisella elämällä on myönteistä vaikutusta ihmisten elämään, mutta siitä huolimatta en ole sitä mieltä että sen opettaminen on ensisijainen asia mitä kristityn tulee alkaa tekemään toetuttaaksen Raamatun lähetyskäskyä.

Toteuttaakseen lähetyskäskyä, ihmisen tulisi ensin kilvoitella itsessään, tehdäkseen Jumalalle otolliseksi “kaikki maa ja kaikki kansat” itsessään. Oma elämänasenne ja käytös tekevät sitten lähetystyötä ihan huomaamatta. Uskon siihen että kun ihminen elää yhä enemmän Pyhän Hengen inspiroimana, hän kohtelee muita ihmisiä ja reagoi tilanteissa siten että toisetkin alkavat enemmän ajatella ja käyttäytyä kristillisten hyveiden mukaisesti. Mielestäni on siis ensisijaista lähetystyötä se, että edistää ihan pelkällä olemisellaan ja käyttäytymisellään toisissa lempeyttä, kärsivällisyyttä, pitkämielisyyttä, viisautta, harkintakykyä ym. muita hyveitä, vaikka kirkosta, rukoilemisesta tai Jeesuksesta ei puhuttaisi vielä yhtään mitään.
Todella, uskonsa vakavasti ottavat kristyt aivan varmasti jo olemassaolollaan edistävät demokratiaa ja hyvinvointia, siltä osin kuin ne ovat hengellisen hyvinvoinnin hedelmiä.

Maailmankaikkeus ja sen ilmiöt ovat se vesi johon kristitty näin toimimalla kastautuu ja pyhittää sitä niin kuin Kristus itse pyhittää kaiken.

Apostoli kirjoittaa kuinka hän on ristiinnaulittu maailmalle ja maailmassa ja maailma on ristiinnaulittu hänessä. Tässä toteutuu kasteessa kannettavaksi otettu risti ja maailmassa Jeesuksen seuraaminen.

Tällaisen ihan arkipäiväisen lähetystyön jälkeen tulee kirkollinen lähetystyö, mutta sen tulisi perustua ensisijaisesti siihen että mahdolliset kääntyjät hakeutuvat itse kyselemään ja oppimaan kirkollisesta elämästä.

1 tykkäys
3

Tjaah. Kaunista, eikä sinänsä väärää, mutta korostus ei ole ihan kunnossa. Ainakaan Kristuksen ja apostolien esimerkit eivät ole ihan tuollaisia. Toisaalta sekin on selvää, että varsinaiseen eksplisiittiseen julistamistyöhön ei ole jokainen tarkoitettu.

3 tykkäystä
4

“Kun valkoinen mies tuli Afrikkaan, meillä oli maat ja heillä Raamattu. Nyt meillä on Raamattu ja heillä maat.”

En tiedä, kuinka liioiteltua tämä on, mutta ei savua ilman tulta.

1 tykkäys
5

Lähetystyöntekijätkö ne maat veivät? Enpä usko. Lähetyskäskyssä puhutaan nimenomaan opettamisesta. Ei riitä pelkkä esimerkki hyvästä käytöksestä. Huom! Tässä on vastaus kahteen eri kirjoitukseen.

6

Itse tulkitsen tuota lausuntoa siten, että “valkoinen mies” on paljolti luopunut Raamatusta, mutta evankeliumi on levinnyt kovasti Afrikassa. En siten, että lähetystyöntekijät olisivat pöllineet maat.

2 tykkäystä
7

Ei varmaankaan lähetystyöntekijät, mutta valkoiset miehet kuitenkin, jos niitä on pöllitty.

8

Joo, sitä tapahtui taatusti. Meinaan vaan, että tuon lauseen voi turhan helposti tulkita piikiksi lähetystyötä kohtaan, mutta sisältö lienee laajempi.

1 tykkäys
9

Jos apostoleista alkaen olisi jääty odottelemaan tumput suorina, tulisiko joku ehkä omasta aloitteestaan kyselemään evankeliumista – kuinka laajalle kristinusko olisi näiden parin tuhannen vuoden aikana levinnyt?

1 tykkäys
10

Sivullisen huomio: jos ensimmäinen kristitty olisi käännyttänyt kaksi uutta uskoon ja nämä molemmat kaksi ja niin edelleen jokaisen osalla olisi ollut vain kahden käännyttäminen niin vanhan shakkilautaviisauden mukaan, kun oltaisiin vasta kuudennenkymmennenneljännen käännytetyn päässä ensimmäisestä käännyttäjästä niin käännytettyjä oli 18 446 744 073 709 551 615 eli kahdeksantoistatriljoonaa. Olisi siis jo aikaa sitten jokainen maailman kansalainen muuttunut kristityksi. Ei se sen vaikeampaa ole. No ehkä jossain vaiheessa olisi tullut vaikeaksi löytää niitä käännytettäviä kun käännytettyjä vain vilisisi joka paikassa. Ja, no, onhan meitä uppiniskaisia mahdottomia tapauksia, joita olisi matkan varrelle varmaankin tullut tuottamaan harmaita hiuksia joka paikassa viliseville käännyttäjille.

1 tykkäys
11

Juuri näin. Ja itse uskonkin että suurin osa alkuaikojen kääntyjistä löysi uskon kuulumalla jo uskovan arkiseen lähipiiriin.

12

Onneksi nykyään mustat pöllivät valkoisten maat ja murhaavat heidät siinä sivussa. Vaikkei maa heidän olisi ikinä ollutkaan.