Lähetysyhdistys Kylväjän työyhteisössä ja kannattajakunnassa vallitsee erimielisyyttä järjestön linjasta.
Lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen on lähettänyt tiedotteen, jonka mukaan hän on menettänyt yhdistyksen hallituksen luottamuksen äänin 4-3.
Kotimaan uutisen mukaan linjaerimielisyydet koskettaisivat myös yhdistyksen rekrytointikäytäntöjen uudelleen arvioimista. Tällä hetkellä Kylväjä ei rekrytoi palvelukseensa naispuolisia pappeja, mutta järjestön sisällä on asiasta erilaisia mielipiteitä.
Kylväjän hallituksen puheenjohtaja Martti Leinosen mukaan Kylväjän sisäiset näkemyserot ovat nousseet pintaan lähetysmäärärahatilanteen kiristyttyä.
Kylväjän hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Turtiaisen mukaan erimielisyydet kulminoituvat virkakäsitykseen. Kirkon toisesta kiistakysymyksestä, avioliittokysymyksestä, on vallinnut yksimielisyys.
Hajaannuksista ja kahinoista ei kannattaa suoraviivaisesti syyttää yhtä tahoa. Liian helppoa.
Henkilökysymykset ovat aina vaikeita. Johtajalta vaaditaan paljon,ja hankalaan kirkon lähetystyön tilanteeseen joutuneet järjestöt ovat kovissa paineissa monelta suunnalta.
Kuten jo uutisketjussa kirjoitin, Kylväjän organisaation ongelmat heijastuivat kesäjuhlien valmistelussa ja niiden yhteydessäkin. Mitkä kaikki syyt olivat taustalla, se jäi epäselväksi eikä siitä vieläkään ole varmuutta.
Keskustelua hiukan seuranneena näyttää siltä, että järjestön hallitus ei ainakaan yksinkertaisimman selityksen eli naispappeuslinjauksen takia päätynyt ratkaisuunsa. Vähän ikävää että vpj Turtiainen tuolla tavoin asiaa julki tuo, mikäli toinen selitys olisi oikeampi. Se toinen liittyy johtamiseen ja päätöksentekokulttuuriin. Kääriäisen mittavan kansainvälisen kokemuksen ja teologisen osaamisen kääntöpuoli on väitetty olleen suomalaisen systeemin vieraus, ja ilmeisesti järjestön suomalaisten työntekijöiden kanssa on syntynyt luottamuspula.
Medialle ja äkkiväärille lib/kons -kommentoijille tämä on herkkupala. Kaikki nääs tarttuvat naispappeusasiaan, kauhistellen omalla tavallaan tapausta. Kylväjän mainetta näyttävät jotkut oikein innolla mustaavan. Tulee mieleen että eipä ole ensi kerta jos hyvää sanankylvöä vastaan nousee viha ja paha puhe. Kertoo siitä että Jumalan vastustaja ei väsy.
Siihen nyt ei ihmeitä vaadita. SLS on enemmän joku humanitäärinen toimija kuin perinteinen lähetysjärjestö,. Noin muutoin en Kylväjän toimintaa tunne kuin enintään ihan pintapuolisesti.
Toiseen esillä olleesen kysymykseen, pitäytyykö Kylväjä jatkossa samassa rintamassa STI:n kanssa, lienee oikea vastaus ei. Kylväjän “rintama” on lähetyskentällä, ei niinkään kotimaisessa teologikoulutuksessa.
Kylväjälle on varsin vähän käyttöä suomalaiselle miespapille, joka ei suostu alttariyhteistyöhön naispappien kanssa. Turvallisuus syistä häntä ei voida lähettää lähetyskentällä muslimimaihin, koska on pappi. Kotimaassa häntä ei voi lähettää kiertämään kentää, koska ei suostu yhteistyöhön kaikkien seurakuntapappien kanssa.
Kylväjän kotimaanorganisaatio näkyy olevan aika raskas, on asiantuntijaa, erityisasiantuntijaa, projektityöntekijää, hanketyöntekijää ja monta päällikköä. Kina hallinnossa määrärahojen tiputtua on helppo kuvitella, kun kaikki puolustavat omia hankkeitaan ja siten jakkaransa pysymistä.