Jatkoa ketjulle Miten löytää uskon? Mitä jos ei pysty uskomaan?:
Olen kuuntelemassa tuota ohjelmaa. Olen vasta Mariasisaria käsittelevässä osuudessa, enkä ole saanut sitäkään loppuun. Aloin vaan kiinnittää huomiota siihen, miten monella tavalla Basilea Schlink muistuttaa Lasarus-veljien Eero Heikkilää. Ja missä tietyissä kohdissa on sitten eroja.
Lahkojen toiminnan keskeinen juttu on aina johtaja. Eero Heikkilän kerrotaan kokeneen “minän kuoleman” eli “saavuttaneen täydellisen askeesin”, jonka jälkeen hän “elää täysin Jumalalle”.
Siinä vaiheessa, kun kerrottiin, että Mariasisaret varastoivat Schlinkin tekstejä ja kokonaisia kirjapainoja maan sisään ympäri Eurooppaa, en voinut pidätellä naurua. Lasarus-veljien toiminnan keskiössä on myös 1) se, että Eero Heikkilän oppi on ainoa tutkittu ja varma oppi, ja 2) tämän opin leviämisen mahdollistaa se, että porukkaan kuului aikaisemmin henkilö, joka osasi painaa kirjoja. Henkilö lensi ulos porukasta valtataistelun jälkeen, mutta ehti sitä ennen opettaa muille kaiken tarpeellisen. Tai sitten Eero Heikkilää alkoi nyppiä, koska “there can be only one”.
Lemmetyinen, tuo entinen mariasisar, kertoo että Schlink ulkoisti kaikenlaisen suuttumisen, nuhtelun ja kielteisten tunteiden osoittamisen alaisilleen. Tällä tavalla hän sai itse säilytettyä itsellään lämpimän, herttaisen ja äidillisen ihmisen maineen. Entisten Lasarus-veljien ja porukan liepeillä henganneiden käsitys (ja myös oma havaintoni) taas on, että Eero Heikkilä on itse se, joka hoitaa suuttumiset ja jonka kiihtymistä, nuhdetta tai tylytystä pelätään.
Basilea Schlinkiä sanotaan “kolminaisuudesta seuraavaksi”, aivan kuin se olisi joku suuri kritiikki. Mutta kuka sitten on kolminaisuudesta seuraava? Antiikin gnostilaisuudessa oli se ajatus, että ylijumaluudesta oli lukuisia tasoja pienempiin jumaliin ja heistä kaikenlaisiin henkiin, jotka suojelivat keisareita ja kommunikoivat papistoille. Näistä sitten kerros kerrokselta mentiin alaspäin, kunnes tulivat maatyöläiset, orjat, eläimet ja eloton aines. Kristinuskon tulo laskosti koko kakun, tai oikeastaan sen sekä tuonpuoleisen että tämänpuoleisen osan niin, että jokainen uskova saattoi olla suorassa yhteydessä Jumalaan.
Meistä jokainen, jos on uskossa, on kolminaisuudesta seuraava. Tai no ehkä enkelit ovat jollain tasolla siinä välissä, mutta eivät silti mikään kommunikaation este, portti tai suodatin. Siihen vain ei kuulu, että jokaisella olisi oikeus johonkin eksklusiiviseen salailmoitukseen. Muutenkin yllättävän moni juttu Basilea Schlinkin toiminnassa kilpailee lähinnä hyperkarismaatikkojen kanssa. Olen oikeastaan välillä yrittänyt etsiä sellaista lahkojohtajaa, joka tyytyisi vain sosiaalisiin ja taloudellisiin kuvioihin, eikä vetoaisi näihin “erityisiin ilmoituksiin” tai “minän kuolemaan” tai tekisi itsestään jotenkin yksilönä erityistä tapausta. Mielen sopukoissa välähti ajatus, että “yhteisövalmentajat”.
Basilea Schlink ilmeisesti teki avoimesti tämän itsensä nostamisen yliluonnollisesti sanktioituun tehtävään. Eero Heikkilä sekä teki että kiisti. Tarina yliluonnollisen mandaatin syvyydestä vaihteli sen mukaan, keneltä tulit kysyneeksi.
Olen sillä kannalla, alustavasti, että Kristuksessa ei luonnollisella tai yliluonnollisella ole niin hirveästi eroa. Ihmiset haluavat erottaa luonnollisen ja yliluonnollisen siitä syystä, että he haluavat tehdä yliluonnollisesta jonkin “alueen” tai kokonaisuuden, jonka voivat valloittaa, käyttää ja hyödyntää jotenkin Jumalan ohi tai Jumalasta riippumatta. Jos uskon, että biologinen elämäni on seurausta yliluonnollisesta, niin siten on myös yliluonnollisen päätös sallia biologinen kuolemani. Siinä rinnalla on lähinnä harhaa lähteä etsimään tai tavoittelemaan sellaista “muuta yliluonnollista”, jolla kumota nämä asiat, jotka ovat nyt jo yliluonnollisia.
