Jeps. Klassinen kristinusko eli vanhat kirkkokunnat on erityissuojelun alainen, mutta ei silläkään kyllä kovin positiivista vastaanottoa saa, jos tyystin tuomitsee esim. helluntaikarismaattiset liikkeet kristinuskon ulkopuolisiksi. Opin ongelmista saa puhua ja analysoida eri kirkkokuntien opetuksia, mutta tosiaan ekumenian hengessä.
Helluntaikirkko ei opeta pelastusta lain noudattamisen kautta.
Juu, minäkin palaan vielä.
Kun riparikesä taas alkaa, ja käskyjä paukutetaaan ulkoa, niin sanopas - miten 14-15 vuotiaalle esität käskyjen merkityksen, sitovuuden kristitylle? Tuotko esiin juutalaisen ja kristityn asemat lakiin eli lähinnä nyt käskyihin liitttyen?
Siis niinku tiätsä jos jengi haluu tiätää tai jotai. Tai jos joku toinen tyyppi puhuu niil nii sit vois kato heittää vähä kovaa kamaa tiskii et nyt kyl oot aivan pihalla näist…
Luin joskus artikkelin jossa pohdittiin voivatko moraaliset käskyt, l. Jumalan tahto siitä, mitä on elää Hänen tahtonsa mukaan, olla kirkkoja erottava tekijä. Kyllä voivat. Vaikka Jumalan rakkaus korotettaisiin kaiken yläpuolelle, niin sen rakkauden sisältö on ekvivalenssia käskyjen kanssa.
Rakkaus on halua yhteisestä tulevaisuudesta. ja Jumalan rakkaus on sitä, että Jumala haluaa meille yhteisen tulevaisuuden. Sen hän on varmistanut Poikansa ylösnousemisella: edes kuolema ei voi riistä meiltä yhteistä tulevaisuutta Jumalan kanssa.
Tämä rakkaus on samalla yhtä sen kanssa mitä Jumala meiltä tahtoo: Yhteisessä tulevaisuudessamme emme tapa, tee huorin, varasta, himoitse kaverin omaa. Ja ennen kaikkea: emme pidä muita Jumalia.
Meillä on lupa tähän jo nyt, sillä Jumalan valtakunta on jo keskellämme.
En tee eroa juutalaisen ja kristillisen lain noudattamisen välillä. Juutalaiset pelastettiin ja he noudattavat siksi lakia. Kristityt pelastetaan ja siksi he tekevät hyvää. Hyvä ja laki ovat tässä vaihdettavissa keskenään.
Päivän evankeliumista: "Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.” Joh 15
D
Hyvin sanottu. Käskyt siis kannattaa päntätä. Ja ehkä selittääkin…
Miten tähän sopii tuo edellä lainaamani Paavalin teologia?
Hän puhui siitä että lakia ei pysty kukaan täyttämään ja siksi Kristus annettiin. Ja että juutalaiset eivät näe tätä koska heidän silmillään on peite. Heidän puolestaan on käsketty rukoilla että he ottaisivat evankeliumin vastaan. Jne.
Itse olen pähkäillyt että kaikenlaiset pienemmän pahan valikoinnit sekä kiertotiet ynnä porsaanreiät ovat tuttuja myös niillä kristityillä, jotka lukevat Raamattua ensi sijassa lakikirjana, ilman että hyväksyvät kohdalleen - ja varsinkin toisille - annettua sanaa, ettei tule “tehdä töitä” pelastuakseen, ja kelvatakseen Jumalalle.
Meidän kaikkien silmillä on peite. En itse asiassa yleensä ota kantaa juutalaisuuteen. Raamattu tuo esiin sen, mitä voi kritisoida mutta myös sen mikä juutalaisuudessa kestää kristityn kritiikkiä juutalaisuuden suhteen. peite juutalaisen silmillä kertoo vain sen että he eivät näe Kristusta lain loppuna/päämääränä. Kristityt taas ajattelevat usein että lailla ei ole mitään tekemistä Kristuksen kanssa.
Kummassakin porukassa on tietenkin myös toisin ajattelevia.
D
Katson että meidät kristityt on kutsuttu seuraamaan hyvää eikä pahaa ja siis Jumalan tahtoa rakkaudessa, joka on kaiken lain kirjaimen ja käskyjenkin yläpuolella.
Uudessa liitossa me emme ole tappamatta sen takia että se lukee käskyissä vaan sen takia, että tappaminen on rakkauden periaatteen vastaista.
“Kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa.” (Gal 5:14).
Minulle on selvää, että pelastus on evankeliumin synnyttämän uskon kautta saatava lahja. Vain absoluuttisen armon varassa on toivoa myös aidosta elämän muuttumisesta.
Näkemykseni mukaan niin kauan kuin usko pysyy niin pelastus pysyy, riippumatta onnistumisestamme rakkauden lain noudattamisessa. On silti otettava huomioon, että esimerkiksi
“ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet POIS USKOSTA ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.” (1.Tim 6:9-10)
Usko voi joutua haaksirikkoon, jos omatunto tahallisesti paadutetaan. (1.Tim 1:19)
Tavallaan voin luterilaisena jotenkin hyväksyä ainakin käytännössä, mutta korostan Ristiä ja sovitusta että lunastusta enkä missään nimessä meidän ‘rakkauttamme’!
Lain ja evankeliumin ero on selvempi ja kauniimpi että oikea Lutherilla.
No, siis sinäkään et voi täydellä varmuudella tietää, mikä on Jumalan edessä kauniimpaa ja oikeampaa, mutta toki ymmärrän että pidät Lutheria jokseenkin erehtymättömänä kristinuskon tulkitsijana. Hän oli toki merkittävä teologi ja opintarkentaja, jonka työn pohjalta syntyi luterilainen esiymmärrys.
Luther oli ristin teologi joka sanoi, että ihmisen on tultava ei-miksikään. Niin kauan kuin ihminen kuvittelee olevansa jotakin Jumalan edessä ja rakentaa pelastuksensa sen varaan hän asettaa itsensä Jumalan oikeudenmukaisuuden mittariksi, eli tahtoo olla itse Jumala kuten paratiisissa.
Taitaa palautua Paavaliin sekin ajatus. Tämän tyhjemmäksi ei ihminen voine tulla:
“Minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.” (Gal 2:9)
Niin kauan kuin ihminen kuvittelee olevansa jotakin Jumalan edessä
Valitettavan paljon on liikkeellä lakihenkistä opetusta, joka vinouttaa ajattelemaan sillä tavoin. Olisi syytä muistaa jälleen Paavalia:
“Jos joku luulee jotakin olevansa, vaikka ei ole mitään, niin hän pettää itsensä.” (Gal 6:3)
Aika tyhjäksi vetää ihmisen myös intellektin tasolla seuraava Lutherin lausuma hänen Sidotussa Ratkaisuvallassaan:
Jos hänen oikeamielisyytensä olisi sellainen, että se inhimillisen käsityskyvyn mukaan voitaisiin arvioida oikeamieliseksi, niin se ei ensinkään olisi jumalallista eikä missään suhteessa eroaisi inhimillisestä oikeamielisyydestä.
Martti Luther, WA 18, 784.
Pidän Paavalia Kristinuskon erehtymättömänä tulkitsijana, vaikka hänkin on ‘lihansa’ puolesta vain syntinen ja erehtyväinen ihminen.
Jos Luther olisi erimieltä Paavalin kanssa, olisi Luther väärässä.
Niin, sen tähden suhtaudunkin hieman hymyillen jatkuvaan Lutheriin (tai muihin teologeihin) viittaamiseen, kun voisi viitata suoraan Paavaliinkin. Toisaalta toki ymmärrän tukeutumisen nimenomaan oman kirkkokunnan auktoriteetteihin. Mutta esimerkiksi minuun viittaukset muihin oppi-isiin kuin Raamatun kirjoittajiin eivät yleensä tee vaikutusta, kun asia kuitenkin tulee tarkistaa suoraan niistä Kirjoituksista. Teologit vuosisatojen varrella ovat toki löytäneet hyviä tapoja ilmaista kristinopin sisältöä, mutta heitä on toki kaikissa kirkkokunnissa. Ja minäpä väitän, että nykyään osataan jopa vielä menneitä polvia paremmin sanoittaa evankeliumia!
Juuri näin! Ja myös Paavali sanoo, että hän olisi väärässä jos hänen julistamansa evankeliumi olisi ristiriidassa sen evankeliumin kanssa, jonka galatalaiset olivat saaneet:
Gal 1:8: “Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.”
Täysin erimieltä! Vanhastaakin on huonoja ja vääriä teologeja ajan historiassa, eivätkä juutalaiset ole löytäneet Kristusta vieläkään, päinvastoin.
Aikamme on narsistinen, joten Jeesusta, Paavalia ja Lutheria yms. on vaikea ymmärtää. Korotamme kaikki ihmisen mahdollisuuksia emmekä usko Kolmiyhteiseen Jumalaan, vaikka se olisi huulillamme yms.
Jeesuskin Raamatussa jo epäilee, että tokko löytää enää tullessaan “Uskoa”!
(Itseään muita lahjakkaampina pitävät eivät osaa olla olematta ylimielisiä jopa Jumalan Sanaan nähden…)
Pysytäänhän aiheessa, tässä aloittamassani ketjussa. Kiitos!
Tässä voisi minun puolestani käsitellä lain ja kristityn yhteyttä myös muiden kirkkojen opetuksessa, vaikka alunperin toivoinkin juuri luterilaisen teologian kannalta vastauksia.
Diakoni otti oman ja hyvin pohditun näkökulman esille. Sen pohjalta voisi keskustella.
Hyvä niin! Itse painotin rakkautta uuden liiton lakina ja sitä, että uuden liiton kristityt eivät ole ole kirjaimen palvelijoita vaan hengen. Kirjoitin:
“Uudessa liitossa me emme ole tappamatta sen takia että se lukee käskyissä vaan sen takia, että tappaminen on rakkauden periaatteen vastaista.”
Toivoisin kommentteja, sillä en usko olevani kovin kuusessa noiden ajatusteni kanssa. Asia on mielestäni erittäin merkittävä armon ja lain välisessä väännössä. Kysehän on nimenomaan kristityn suhtautumisesta lakiin. Tätä ihanaa ja ikivanhaa evankeliumia voidaan valottaa ja sanoittaa uusilla tulokulmilla.
Vastaan nyt Raamatun kohdilla:
Varoitus vieraista opeista (1. Tim. 1)
3
Makedoniaan lähtiessäni kehotin sinua jäämään Efesokseen, jotta kieltäisit siellä eräitä levittämästä vieraita oppeja
4
ja harrastamasta taruja ja noita loputtomia sukuluetteloita. Ne johtavat vain turhiin tutkisteluihin eivätkä palvele Jumalan suunnitelmaa, joka avautuu vain uskolle.
5
Kehotuksemme päämääränä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
6
Eräät ovat eksyneet tästä pois ja ruvenneet jaarittelemaan joutavia.
7
He haluavat esiintyä lainopettajina, vaikka eivät itsekään ymmärrä, mitä puhuvat ja mitä niin varmasti väittävät.
8
Me tiedämme, että laki on hyvä, jos sitä käytetään lain tarkoituksen mukaisesti.
9
Eihän lakia ole säädetty kunnon ihmisten takia, vaan lain ja järjestyksen rikkojien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien ja pyhänhäpäisijöiden, isän- ja äidinmurhaajien, tappajien,
10
siveettömien, miesten kanssa makaavien miesten, ihmisten sieppaajien, valehtelijoiden, valapattojen ja ylipäänsä kaikkien sellaisten takia, jotka toimivat vastoin tervettä oppia.
11
Näin sanoo iäti ylistettävän Jumalan kirkkautta julistava evankeliumi, joka on minulle uskottu.kursivoitu teksti
Room. 3:20 sen tähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
Itse asiassa Paavali ei ole erehtymätön tulkitsija, Kirkko on. Kirkko päätti ottaa kaanoniin(!) Paavalin tekstejä joiden ristiriidoistaan ja Paavalin persoonasta huolimatta katsottiin olevan tekstejä joiden kautta Jumalan katsotaan puhuvan ihmiselle… joskin välillä aika koukeroisesti.
D
Osoita missä Paavali on erehtynyt? Kirkkohan on rakennettu apostolien opetuksen perustalle.