Lueskelin tuossa Shusaku Endon Vaitioloa tulevan elokuvaversion johdosta. (Vaikuttaa muuten mielenkiintoiselta.) Tässä traileri:
Kuitenkin, kirjasta löytyi mielenkiintoinen ajatus siitä, miksi langenneet enkelit houkuttelevat kristittyjä syntiin:
Olin jo ennenkin kuullut, että viranomaiset käyttivät luopioita kätyreinään. Peittääkseen omaa viheliäisyyttään ja parantaakseen haavojaan luopiot yrittivät saada mahdollisimman monia entisiä uskonveljiään saman kohtalon alaisiksi. Heillä on varmaan sama mieli kuin langenneilla enkeleillä, jotka houkuttelevat Jumalaan uskovia lankeamaan syntiin.
Tässä on Katolisen kirkon katekismuksen aihetta käsittelevä pätkä, boldaukset minun:
II Enkelien lankeemus
391. Sen valinnan taustalla, jolla esivanhempamme kieltäytyivät tottelemasta Jumalaa, 266 oli viettelevä, Jumalaa vastustava ääni, joka kateudesta johti heidät kuolemaan.267 Raamattu ja kirkon traditio näkevät tässä olennossa langenneen enkelin, jota kutsutaan Saatanaksi tai Paholaiseksi.268 Kirkko opettaa, että se alkujaan oli Jumalan luoma hyvä enkeli. ”Jumala oli tosin alkujaan luonut Paholaisen ja muut demonit luonnostaan hyviksi, mutta niistä tuli omasta syystään pahoja.”269
2538
392. Raamattu puhuu langenneiden enkelien synnistä.270 Näiden luotujen henkien ”syntiinlankeemuksella” ymmärretään vapaata ratkaisua hylätä Jumala ja hänen valtakuntansa perusteellisesti ja peruuttamattomasti. Kuulemme tämän kapinan kaiun kiusaajan sanoissa esivanhemmillemme: ”Teistä tulee Jumalan kaltaisia” (1 Moos. 3:5). Paholainen ”on tehnyt syntiä alusta asti” (1 Joh. 3:8), hän on ”valheen isä” (Joh. 8:44).
1850, 2482
393. Enkelien synnille ei ole anteeksiantoa. Se ei johdu Jumalan äärettömän laupeuden loppumisesta, vaan heidän ratkaisunsa peruuttamattomuudesta. ”Heissä ei lankeemuksen jälkeen ole katumusta, sen enempää kuin ihmisilläkään kuoleman jälkeen.”271
1033–1037, 1022
394. Raamattu osoittaa, kuinka se jota Jeesus kutsuu ”murhaajaksi alusta asti” (Joh. 8:44), vaikuttaa ihmisten onnettomuudeksi ja on yrittänyt vietellä Jeesuksenkin Isän antamasta lähetystehtävästä.272 ”Juuri sitä varten Jumalan Poika tuli maailmaan, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot” (1 Joh. 3:8). Kohtalokkain Paholaisen teoista oli se valheellinen viettelys, joka sai ihmiset olemaan tottelemattomia Jumalalle.
538–540, 550, 2846–2849
395. Saatanan mahti ei ole kuitenkaan rajaton. Se on vain eräs luotu olento, mahtava tosin, koska se on pelkkää henkeä, mutta kuitenkin vain luotu olento. Se ei voi estää Jumalan valtakunnan rakentumista. Saatana toimii maan päällä vihasta Jumalaa ja hänen Jeesukselle Kristukselle perustamaansa valtakuntaa kohtaan. Sen toiminta tuottaa syvää henkistä ja välillisesti fyysistäkin vahinkoa jokaiselle ihmiselle ja yhteiskunnalle. Ja kuitenkin sen toiminta tapahtuu jumalallisen kaitselmuksen sallimana, joka johtaa voimakkaasti ja samalla lempeästi ihmisen ja maailman historiaa. On suuri salaisuus, että Jumala sallii Paholaisen toiminnan, mutta ”me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa” (Room. 8:28).
309, 1673, 412, 2850–2854
266 vrt. 1 Moos. 3:1–5.
267 vrt. Viis.2:24.
268 vrt. Joh. 8:44; Ilm. 12:9.
269 Lateraanin IV kirk.kok.(v.1215):DS800.
270 vrt. 2 Piet. 2:4.
271 pyhä Johannes Damaskolainen, De fide orthodoxa, 2, 4: PG 94, 877.
272 vrt. Matt. 4:1–11.
Eli enkelien lankeemus tapahtui vapaasta kapinasta Jumalaa kohtaan (ylpeys). Ratkaisu on peruuttamaton, sillä langenneet enkelit eivät kadu. He toimivat vihasta ja kateudesta Jumalaa kohtaan.
Tuo Endon kirjasta lainaamani pätkä on siis siinä mielessä väärä, etteivät enkelit toimi “parantaakseen haavojaan” ainakaan jotenkin siinä mielessä, että siihen liittyisi jonkinlaista murhetta (contritio/attritio). Toisaalta ei näiden uskonveljiään ilmiantavien kristittyjenkään motivaatio ole katumusta tässä mielessä. Mikä siis on oikea sana kuvaamaan tätä ilmiötä, jossa oman lankeemuksen jälkeen houkuttelee muitakin samaan syntiin. Onko se epätoivoa, ylpeyttä vai mitä? Ilmiö varmasti on monille tuttu. “Koska minä epäonnistuin, ei muutkaan saa onnistua.” Jos sen noin sanoittaa, on se varmaankin kateutta.
Onko siis tuo “parantaakseen haavojaan” kateutta? Jos on, silloinhan tuo kohta olisi melkolailla samaa mieltä katekismuksen kanssa. Vai onko Endon teksti ristiriidassa kristillisen käsityksen kanssa?
Vai onko enkelien lankeemuksen jälkeinen motivaatio vietellä ihmisiä syntiin tulkittavissa kristillisen käsityksen mukaan jonkinlaiseksi asian rationalisoinniksi, jolla yritettäisiin oikeuttaa oma lankeemus. Mitä enemmän ihmisiä lankeaa, sitä paremman valinnan langennut enkeli on tehnyt. Enkelit eivät kuitenkaan kadu, joten edellyttäisikö tämä toiminta katumusta?
Katekismus ei puhunut mitään yksiselitteistä häpeästä. Voiko toimiaan hävetä, vaikka niitä ei katuisi? Jos voi, silloin muiden vietteleminen syntiin voisi seurata myös häpeästä. Tällainen häpeästä johtuva teko voisi helposti olla henkilön omassa mielessä jonkinlaista haavojensa parantelua. Jotenkin niin, että olen häpeissäni Jumalan edessä, jolloin suuntaan katseeni kohti pahaa.
No, aikamoista tajunnanvirtaa. Kommentoikaa jotain. Mitä olette mieltä tai löytyykö kirkkoisiltä jotain mielenkiintoista aiheeseen liittyen?