LHPK:n uusi Katekismus

Johann Korhonen? Kuka hän on miehiään?

Hitsi mitä stereotyyppistä ajattelua!! Erisnimethän on vaan henkilöillä, eikä niistä tartte tehdä tommosia oletuksia…

Mielenkiintoista! Minulla kun on kyseinen Katekismus hyllyssäni Missourin alkuperäisjulkaisuna niin saan verrata onko käännöksessä oltu sille uskollisia vaiko vedetty joiltain osin “kotiin” päin?

1 tykkäys

No Johann on. Kukas muu.

Miten se eroaa aiemmasta LHPK:n katekismuksesta?

1 tykkäys

Hankin eilen LHPK:n julkaiseman Katekismuksen. Teos vaikuttaa todella lupaavalta! Selailin läpi joitain kohtia, joihin minulla liittyy murheita Lähetyshiippakunnan suhteen. Tämä katekismus opettaa niistä hienosti. Olen todella iloinen, jos ja kun LHPK:n katekismuksen opetus juurtuu seurakuntalaisten sydämiin!

1 tykkäys

Olisi hienoa, jos kommentoisit huomiosi meille. Veikkaan, että kasteosio saattaa olla yksi ilon aihe.

Joo, kaste oli yksi. Sen lisäksi katsoin virkaopin, luomisopin ja raamattuopin. Kaikki oli oikein mainiota. Ehkäpä kirjoittelen tarkemmin lisää, kun saan kirjan luettua :slight_smile:

79 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Luterilaisuuden ongelmallisia taustaoletuksia

Tässä Katekismuksen opetuspaketti:

2 tykkäystä

Juu ihan hyvä oli minunkin mielestäni tuo LHPK:n Katekismus. Aikaisemmasta Koehlerin katekismuksesta olisi saanut olla lisänä tämä Väisäsen kasteopetuksen kumous:

  1. Mutta miksi ei Kristus, meidän Herramme, sano: “Joka ei usko eikä ole kastettu, se tuomitaan kadotukseen”?
    Siitä syystä, että yksin epäusko kadottaa; ja vaikkakaan pelastava usko ei voi olla läsnä kasteen halveksimisen rinnalla, se voi olla läsnä kasteen puuttumisesta huolimatta.
  1. Luuk. 7:30. Fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.
    Kaste ei ole ehdottoman välttämätön pelastukseen siitä syystä, että se ei ole ainoa väline, jonka kautta Kristuksen lunastustyön pelastavat ansiot tarjotaan meille; myös evankeliumin sana toimii tällaisena välineenä. Mutta koska usko on ainoa väylä niin sakramentteihin kuin evankeliumin sanaankin sisältyvän armon lupauksen käsittämiseen ja omistamiseen, niin usko on ehdottoman välttämätön. On mahdollista pelastua kastamattomanakin (ristin ryöväri 395), muttei ilman uskoa Kristukseen. Mutta joka halveksii kastetta, se halveksii myös Häntä, joka sen on asettanut, ja niitä lahjojakin, joita se tarjoaa; siispä hänellä ei voi olla oikeaa uskoa, mistä syystä hän on kadotuksen tilassa. Jumala tahtoi pelastaa myös fariseukset, mutta hylkäämällä kasteen he hylkäsivät Jumalan tarjoaman pelastuksenkin (494).
    Koehelr s. 274

En lähtisi lupaamaan pelastusta ilman kastetta, koska Raamattu opettaa toisin:
Room 6: 3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan

Kristus so. Jumala itse julisti ryövärille pelastuksen ristillä.

Minua Väisäsen uusin kastekirja enemmän hämmensi kuin lisäsi ymmärrystä. Kirjassa olisi ehdottomasti pitänyt olla luku sanan vaikuttavuudesta, (efficacia).

Otetaan nyt pikku sitaatti vaikka Lutherin Kirkkopostillasta, Helatorstain kolmannesta evankeliumisaarnasta:

62 Tämä lausuma käsitettäköön siis niin, että kasteesta on annettu käsky ja että kaste on vahvistettu; sitä siis ei saa halveksia, vaan viljellä, niinkuin sanottiin. Kuitenkaan sitä ei saa liian ankarasti rajoittaa: Jos ken ei voi tulla kasteelle, hän ei silti joudu kadotukseen tuomituksi.

63 Tästä antautuu kaiken kaikkiaan seuraavat neljä tapausta: 1) muutamat uskovat ja kastetaan; tämä on Kristuksen yleispätevä käsky ja sääntö, jota on opetettava ja noudatettava; 2) muutamat uskovat, eikä heitä kasteta; 3) muutamat eivät usko, mutta siitä huolimatta heidät kastetaan; 4) muutamat eivät usko, eikä heitä kasteta.

64 Tekstimme itse tekee saman erotuksen. Aina on niin ikään oltu yksimielisiä siitä, ettei sitä, joka uskoo, tuomita kadotukseen, vaikka ei häntä olekaan kastettu. Saattaahan käydä niin, että joku uskoo, mutta, vaikka hän pyytääkin kastetta, kuolema hänet yllättää. Tästä ei ole tarvis sen pitemmältä puhua.

Mitens tämänkin nyt sitten sovitat Väisäsen kasteoppiin? Kuka on harhaoppinen, Luther vai Väisänen? Help me.

3 tykkäystä

Vielä kun tähän voi lisäksi marssittaa lähes kaikki luterilaiset isät:

“Kaste ei ole ehdottoman välttämätön pelastukseen”
Johannes Gerhard de Baptismo &237.


Matka alkaa kasteessa. Niin kauan kuin on uskoa, ihminen jatkaa tällä tiellä kunnes hän täyttää sen kuolemassa.
jne.
LW 24, p. 42.

Uusimmassa kirjassaan Väisänen kuitenkin pyrkii kumoamaan kaikki Luterilaiset isät ja myöntääkin ettei hän ole luterilaisen ortodoksian linjoilla.

1 tykkäys

Aloitat näin:

Sitten kuitenkin toteat näin:

Voisiko olla, että se on se kuolema se pointti? Eli kaste on muoto tai konkreettiseksi tehty ilmentymä tuossa kohdassa mainitun kuoleman ilmaisemiseksi ja symbolina käsittämiseksi.

Eli kaste on tietynlaista puhetta. Se on väite siitä, että yksilö on kuollut pois langenneesta maailmasta. Ajatuksena, että tämä kuolema on kasteesta tai uskon alkamisesta alkava ja ruumiilliseen kuolemaan päättyvä prosessi. Kauan sitten ei ollut sellaista ajattelua, että ulkoinen ja sisäinen olisivat olleet polaarisia vastakohtia, joista toinen on todellisempi kuin toinen, vaan tarkoitus oli, että ulkoisen ja sisäisen välillä vallitsisi harmonia.

Jos tätä ei käsitetä, niin ajatellaan, että a) sisäinen usko voittaa ulkoisen kasteen tai b) ulkoinen kaste väistämättä aiheuttaa sisäisen uskon (kuten Väisänen näyttää ajattelevan). Ryövärillä ristillä oli sekä sisäinen että ulkoinen, koska hän sisäisesti uskoi Jeesuksen olevan Jumala, ja ulkoisesti kasteen todellisuus tai sen varsinainen ajatus oli hyvin ilmeinen, koska hehän olivat kuolemassa (vertaa viidenteen jakeeseen).

Täsmennän, että ryöväri ei tarvitse kristillistä kastetta sen vuoksi, koska Jumala julistaa hänet vanhurskaaksi ristiltä. Ei siis ole tarvetta armonvälineelle, kun armon Välittäjä on läsnä.

En ole Väisäsen kirjoja lukenut aikoihin… Uusinkin on hyllyssä, mutta en ole vielä ehtinyt lukea. Näistä erikoistapauksista, eli että uskova ei ehdi kasteelle ennen kuolemaansa ajattelen, että Jumala kyllä täydellisenä rakkautena tekee oikean tuomion heidän kohdallaan.

Silti pelastusta ei saa opettaa irrallaan kasteesta. Jeesus opetti Nikodeemosta: “Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.”

1 tykkäys

Tässä kohddassa muuten tulee taas sitä kotiinpäinvetoa käännöksessä, josta ylempänä kirjoitin. Kun LHPK kääntää:

251. Onko kastamattoman ihmisen mahdollista pelastua?
Vain epäusko ansaitsee tuomion. Kasteen armon epäuskossaan hyljänneet tuomitaan. Uskoa ei voi olla sellaisen ihmisen sydämessä, joka halveksii kastetta ja torjuu sen vastoin parempaa tietoa. Kuitenkin niistä, jotka uskovat evankeliumin, mutta kuolevat ennen mahdollisuutta tulla kastetuiksi, jää hyvä kristillinen toivo.

857 Mark. 16:16 joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
Raamatusta: Fariseukset ja lainoppineet torjuivat epäuskoisina Johanneksen kasteen (Luuk. 7:30). Jumalan kansan jäsenet hukkuivat epäuskon tähden. (1.Kor.10:15,12). Kastamattomina kuolleet lapset saamme viedä rukouksessa Jeesuksen luo (Mark. 10: 14).

Alkuperäisteoksessa sanotaan kuitenkin:

251. Is it possible for an unbaptized person to be saved?
It is only unbelief that condemns. Faith cannot exist in the heart of a person who despises and rejects Baptism against better knowledge. But those who believe the Gospel, yet die before they have opportunity to be baptized are not condemned.
857 Mark 16:16 Whoever does not believe will be condemned.
Bible narratives: The Pharisees and experts in the Law in unbelief rejected John’s baptism (Luke 7:30). The thief on the cross was saved without Baptism (Luke 23:39-43).

Erot korostin. LHPK:n Katekismuksen mukaan kastamattomana kuolleesta uskovasta ei jää muuta kuin hyvä kristillinen toivo. Sen sijaan Concordia Publishing Housen alkuperäisjulkaisun mukaan kastamattomana kuollutta uskovaa ei tuomita. LHPK:n Katekismus jättää siis varsin lohduttomaan tilanteeseen, puhuen toivosta se jättää omaiset kuitenkin ei toivoon vaan sen vastakohtaan epätoivoon.

Lisäksi aluperäisjulkaisu ottaa esimerkiksi kastamattomana kuolleesta ristin ryövärin, mitä LHPK: käännös ei mainitse ollenkaan.

En ymmärrä miksi tällaisia käännöksiä tehdään?

1 tykkäys

Nyt ei ole tuota kirjaa kädessä, mutta kirjan esipuheessa muistaakseni sanotaan avoimesti, että käännöstä on muokattu tai että kirja on tehty Missourin pohjalta. Katekismus onkin LHPK:n oma, eikä uusi painos LC-MS:n katekismuksesta.

Ristin ryövärin tapaus on mielestäni huono selitys kastamattoman autuuteen, koska kuten @Noviisi jo mainitsi: [quote=“Noviisi, post:120, topic:1876”]
ryöväri ei tarvitse kristillistä kastetta sen vuoksi, koska Jumala julistaa hänet vanhurskaaksi ristiltä. Ei siis ole tarvetta armonvälineelle, kun armon Välittäjä on läsnä.
[/quote]

Tämä kohdan muokkaaminen oli mielestäni perusteltua ainakin ristinryövärin osalta. Ristinryöväri oli poikkeustapaus.

Väisäsen kasteoppi on sisäisesti looginen, mutta mielestäni liikaa jännitteessä Lutherin ja luterilaisen varhais- ja täysortodoksian kanssa. Uusimmassa kastekirjassa Lutherin tekstit on jätetty melko vähälle ja niitä on käytetty valikoiden. Itse kunnioittaisin luterilaista traditiota enemmän ja yrittäisin sovittaa kasteoppia enemmän vaikkapa gerhardilaiseen malliin. Nyt Väisänen näyttää pelanneen itsensä nurkkaan näkemällä filippismiä joka paikassa - johdonmukaisesti myös Lutherista voitaisiin sanoa joidenkin kirjoitusten osalta että hän oli filippisti ! Ei tämä tunnu kivalta. En suoralta kädeltä tuomitse Väisäsen käsityksiä, mutta kaipaisin lisää perusteluita. Toivon todella, että hän löytäisi itsensä Lutherin ja Gerhardin seurasta, kasteopillisesti.