Luonnollinen moraalilaki

Ok, kaikkialla läntisessä. Melkein sama asia. Onko teikäläisillä jokin ilmaus sille, mistä Paavali puhuu, vai tunnetaanko koko ajatusta ollenkaan?

On se idässäkin tuttu juttu. Ei sitä ole niin systemaattisesti käsitelty teillä kuin meillä, mutta kyllä se traditiostanne löytyy. Tietty painotukset ja tulokulmat ovat joskus olleet vähän toiset, kuten niin monessa muussakin sinänsä yhteisesti hyväksytyssä asiassa. Tässä vähän osviittaa.

1 tykkäys

Jos en pidä termiä hyvänä enkä katso siitä olevan mitään hyötyä, minun ei tarvitse käsitettä käyttää. Sitä ei Raamatussa käytetä. Ihan absurdia, että tulisi ottaa jokin termi käyttöön joka on hengellisessä mielessä turha ja jota Messias ei käytä.

Mutta jotta asiassa pääsisimme eteenpäin, kerrotteko mitä kaikkea te linkitätte luonnollisen lain alle. Evlutin sivuilla oli vain rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö yhdistetty universaaliin lakiin, ei muuta. Silvanus on ollut samoilla linjoilla.

Ketkää teistä yhdistää naisen alamaisuuden luomisjärjestyksessä luonnolliseen lakiin? Silvanus - tämän foorumin pätevin teologi - ei yhdistä.

@Anskutin, sinä et siis pidä naisen alamaisuutta osana luonnollista lakia, vaan näitä Paavalin sanoja omaan aikaansa sidottuina asioina. Olen kanssasi samaa mieltä. Kiitos rehellisyydestä.

Sinä vedät rajan tuohon. Pöyristytkö hengellisiä sydänjuuriasi myöten jos joku toinen vetää rajan jonnekin muualle? Onko se korvasyyhyä ja epäjohdonmukaisuutta?

Voi löytyäkin, mutta nillitin nyt Valkaman kommentista. Enkä ole aivan varma, että konseptikaan on ihan samantyyppinen. Tuntuu että sillä pelaaminen elää välillä omaa elämäänsä, mistä on tuloksena Humanae vitaen tyyppisiä kummajaisia.

Eiköhän tuo koskene kaikkia tavallaan. Ihminen valitsee sellaisen tulkinnan, jonka haluaa olevan totta.

Jos siis on sovinisti luonnostaan, valitsee naisen alamaisuutta korostavan tulkinnan.

Mutta mikä onkaan se OIKEA tulkinta…

Hmm. Sellaisen tulkinnan valitseminen, jonka haluaa olevan totta, eroaa kuitenkin melko oleellisesti siitä, että valitsee sen, joka vaikuttaa järkevimmältä. Vrt. C. S. Lewisin erittäin vastahakoinen kääntyminen kristinuskoon. Jälkimmäinen pyrkii jonkinlaisen objektiivisen, itsestään ulkopuolisen todellisuuden löytämiseen päättelemällä, edellinen taas on puhtaasti subjektiivinen tapa lähestyä asiaa - “näin olisi kiva, joten näin on”.

3 tykkäystä

Yleensä sellainen, joka itsestä tuntuu kivoimmalta, pystytään myös selittämään järkevimmäksi. :slight_smile:

En pöyristy, mutta voin kyllä pitää epäjohdonmukaisena, asiasta riippuen. Voin pitää korvasyyhynäkin. Varsinaista korvasyyhytulkintaa on sellainen, että “tiedän että Raamatussa sanotaan näin, mutta ei se voi sitä tarkoittaa, koska en halua sen olevan niin”.

1 tykkäys

On totta! Mutta toisaalta se, mikä tuntuu itsestään järkevimmältä, ei välttämättä ole itsestä kivoin mahdollinen asia - ja vaikka olisikin, ei se välttämättä ole kuitenkaan se syy, miksi katsoo asian järkevimmäksi. Kaikki kombot ovat mahdollisia, on kai pointtini :smiley:

2 tykkäystä