Törmäsin mielenkiintoiseen sivustoon, joka käsittelee otsikon mukaisesti luovutetun Karjalan kirkkoja niiden nykyisessä tilassa. Ajattelin jakaa linkin iloksenne.
Alla olevassa kuvassa Suursaaren kirkko (ei löydy sivustolta), siinäpäs olisi mielenkiintoinen paikka vierailla. Suursaari liitettiin Viipurin seurakunnan alaiseen Kakin kappeliin, joka itsenäistyi myöhemmin Johanneksen pitäjänä. Kirkko rakennettiin vuonna 1768 hirrestä, ja siinä oli erillinen kellotapuli. Se sijaitsi Suurkylän länsipuolella. Tarinan mukaan ja nimestä Kappelniemi sekä vanhasta kylän viereisellä niemellä olleesta kivijalasta päätellen saarella oli ollut kirkko jo kauan ennen sitä.
Miksi tuolla väitetään, ettei Säkkijärvellä ole kirkkoa? Olen itse, tosin vain ohiajavasta turistibussin ikkunasta kuvannut Säkkijärven uuden ortodoksisen kirkon, joka kuulemma on suomalaisvaroin rakennettu.
Wiipurin Vesiportinkadun varrella sijaitseva entinen Pyhän Hyacinthuksen kirkko. Pyhän Hyacinthuksen seurakunta on perustettu 1799, mistä varsinaisesti alkaa Suomen katolisuuden historia uudella ajalla. Itse kirkkorakennus on huomattavasti vanhempi ja ollut monenlaisessa käytössä ennen kuin se vihittiin kirkoksi vuonna 1802. Muun Karjalan ja Wiipurin kaupungin mukana Helsingin apostolinen vikaarikunta (nyk. katolinen hiippakunta) menetti mielestäni kauneimman kirkkonsa kautta aikojen. Sodan jälkeen kirkko on ollut ties missä käytössä. Harmi, etten löytänyt interiöörikuvaa sen loiston päiviltä.
Ei Salmissa tainnut olla luterilaista kirkkoa ollenkaan. Jonkinlainen evlut rukoushuone ehkä oli. Salmissa luterilaisia olivat vain jotkut muualta muuttaneet virkamiehet.
Jep jep. Aivan samaa empiretyyliä on moni ortodoksinen kirkko Salpalinjan tälläkin puolella. Helsingissä ainakin Pyhä Kolminaisuus on luettava tähän joukkoon. Ilomantissa sijaitseva Pyhän Eliaan kirkko ei sekään tuosta tyylistä kauas jää.
Se oli Salmin Pyhän Nikolaoksen kirkko, vihitty 1823.
Salmissa oli myös luterilainen kirkko, mutta se oli aivan toisennäköinen.
Vaienneet temppelit. Suomen Neuvostoliitolle luovuttaman alueen kirkot sanoin ja kuvin -teoksessa (Kustannusliike Pohjola ja Kumpp., toinen painos 1953) on kerrottu sekä luterilaisista että ortodoksisista kirkoista.
Joo. Ei Raja-Karjalassa ole koskaan ollut roomalaiskatolista kirkkoa. Tyylit vain vaelsivat.
Onhan koko Pietari lännen tyyliin rakennettu länsimainen kaupunki.
Vähän niin kuin roomalainen Palmyra Syyriassa.
No jaa. Farfar muutti joskus 1910-luvulla Impilahdelta Salmiin naituaan erään leski-ihmisen. Ja hän oli kyllä ihan luterilainen. Farmor puolestaan “vanhan rajan” takaista sukua ollut ortodox, joka oli tullut Salmiin ilmeisesti 1. avioliittonsa myötä.
Salmiin rakennetiin 1885 luterilainen rukoushuone pitäjän vähäistä luterilaista väestöä varten. 1900-luvulla Salmissa oli jo sen verran luterilaisia, virkamiehiä ja kiertävää työväestöä, että sinne perustettiin 1922 evlut seurakunta. Tätä ennen Salmin luterilaiset olivat kuuluneet Impilahden seurakuntaan. Rukoushuoneeseen rakennettiin torni ja se nimettiin kirkoksi. Salmin luterilainen pappi oli kuitenkin edelleen virkanimeltään rukoushuonekunnan saarnaaja. Kirkkoherran virka perustettiin Salmin luterilaiseen seurakuntaan vasta vuonna 1937.Tarkistin asian. (Lähde Kaarle Sulamaa: Salmin historiaa vuoteen 1944.)
Vaienneet temppelit. Suomen Neuvostoliitolle luovuttaman alueen kirkot sanoin ja kuvin -teoksessa on kuva Salmin kirkosta, joka näyttää melko mahtavalta.
